Lue keskustelun säännöt.
Kuinka yleistä on, että naisen mukaan tinder-treffeillä ei "synkkaa tarpeeksi hyvin"?
11.08.2019 |
Olen tavannut tinderistä noin 20 naista. En missään nimessä sellaisia out of my league -naisia. Olen hyvin asiallinen ja ollaan aina tultu hyvin juttuun. Silti melkein kaikki sanoo, ettei "syvää kemiaa" löytynyt.
Veukkaan että ongelma ei ole mikään kemian puute, vaan se että nainen on saanut treffien aikana jo 21 uutta matchia ja 13 viestiä, ja kokee näin olevansa jumalatar jolla on loputon valinnanvara.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Ukko36 kirjoitti:
Se meinaa et sä olet toyota avensis.
Sellainen hajuton, mauton, tasapaksu, mikä ei herätä tunteita eikä omistamisenhalua. Monet sitä kehuu ja sellaisen hankkii, ilman suurempia intohimoja.
Kun ei paremmasta tiedä niin sitä tyytyy avensikseen.
Paitsi että mulla on uusi Audi a6. Olen kaikken noiden vastakohta
Ap
Toivottavasti et treffeillä mainostanut mitään automerkkiä. Jos minulle tulisi joku kerskailemaan jollain Audilla, meillä ei olisi enää mitään puhuttavaa. Sama kuin nainen elvistelisi Loius Vuittonin laukulla, eli säälittävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen introverttimies ja en lähde enää minkäänlaisille treffeille. Väkinäinen tutustuminen ei sovi minulle ollenkaan ja treffeillä vain ne naiset ovat löytäneet kemiaa, jotka eivät ole kiinnostaneet minua. Eli ovat tunteneet sitä kemiaa minusta huolimatta, kun taas ne jotka ovat odottaneet minun luovan sen kemian ovat pettyneet. Muutenkin treffeillä minulle tulee epämukava olo kuten työhaastatteluissakin, joten jätän ne mieluusti väliin.
Ei kemiaa luoda. Tässä selvästi nyt puhutaan eri asioista. Kemiaa joko on kahden ihmisen välillä tai ei, se on jotain mikä perustuu feromoneihin, tuoksuihin, joista emme edes ole tietoisia. Tällainen kemioiden kohtaaminen ei voi olla yksipuolista koska siinä nimenomaan molempien kemiat kohtaavat. Nuo naiset, jotka ovat kiinnostuneet sinusta, tuskin ovat sanoneet, että kemiat kohtasivat heti sinun kanssasi tai sitten he ovat käyttäneet väärää ilmaisua.
Kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun jonkun ihmisen kanssa natsaa heti. Esimerkiksi itselläni ja työparillani kohtasivat kemiat jo sillä hetkellä, kun hän oli meillä työhaastattelussa. Tiesin välittömästi haluavani juuri hänet työparikseni, koska meillä oli selkeästi samanlainen temperamentti ja huumorintaju. Olemme samaa sukupuolta eikä meidän keskeiseen kemiaan liity millään tavalla seksuaalisuus, se on vain "natsaamista".
Kun treffeillä kohtaa oikean ihmisen, niin nämä molemmat asiat tapahtuvat. Jossain tiedostamattomalla tasolla keho lähettää viestin, että ollaan yhteensopivia (tai pikemminkin niin erilaisia, että mahdollisen yhteisen lapsen geeniperimä olisi hyvä) ja lisäksi toisen kanssa "natsaa" heti eli temperamentit, huumorintaju ja luonteen kohtaavat. Ei tarvitse olla lukenut pitkää matematiikkaa tai tilastotiedettä arvatakseen, että todennäköisyys löytää tällainen ihminen jonkun sähköisen sovelluksen kautta on aika pieni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole käynyt Tinder-treffeillä, mutta kaveri on monilla. Tapailee aina tosin yhtä kerrallaan. Usein olen saanut kuulla tuon, ettei kemiaa ole, vaikka vaikuttaa mukavalta ja juttu luistaa. Ei edes heti luovuta, vaan antaa oikeasti mahdollisuuden. Mutta jos kemiaa ei ole/synny, sitä ei ole. Ja se on kuitenkin suhteessa tosi tärkeä osa, jos ei ole kaveria etsimässä.
Ei pidä paikkaansa, että jos ei ole heti, niin sitä ei ole koskaan. Tiedän monta ihmistä (itseni mukaanlukien ;) ) jota nykyinen puoliso ei todellakaan heti sytyttänyt. Kun pikkuhiljaa tutustuttiin kavereina, yhtäkkiä pommi putosi, se kemia vaan roihahti, täysin puun takaa.
Onko niin, että nykyihmiset ei jaksa jäädä odottelemaan, vaan heti annetaan tuomio, ja vipsataan uutta naamaa kehiin vain?
Minä en tunne ketään. Kerran kävin väkisin vielä kaksilla treffeillä vaikka näin heti että tästä ei tule mitään. Toisen naama alkoi vain ärsyttää koko ajan enemmän. Enää en tuhlaa tuntiakaan väkisin yrittämiseen, siitä ei ole iloa kenellekään. Pahinta on jos vastapuoli luulee, että kolmansien treffien sopiminen on selkeä merkki kiinnostuksesta. Vaikka toinen yrittää koko ajan hampaat irvessä löytää edes kiinnostuksen hitusta itsestään - turhaan.
En kyllä voi käsittää miksi kukaan kävisi noin monilla treffeillä, jos toinen ei kiinnosta alun perinkään millään tavalla. Tuo on sitä toistakin kohtaan epäreilua. Itse en mene ensimmäisillekään treffeille tuollaisessa tilanteessa. Kyllä sen heti huomaa kiinnostaako toinen ja jos ei vähääkään, en usko että se siitä voisi muuksi muuttua.
Kiitos saarnasta. Kuten sanoin: tein noin kerran nähdäkseni voiko kiinnostus herätä kun tapaan ihmisen toisen tai kolmannen kerran. Nyt tiedän omasta kokemuksesta että ei voi. Katsos kun jotkut haluavat itse tietää miten omat aivot ja tunteet toimivat, eikä vain olettaa. Ehkä kyseinen mies kuitenkin selvisi siitä että jätin hänet käytyämme kahdesti kahvilla ja kerran kävelyllä.
Joo, toki kaikki ovat noissakin asioissa erilaisia. Mutta jos tuolla tavalla tekee niin ei ehkä kannata ihan hirveästi yllättyä, jos toinen luulee että olet kiinnostunut. Tuskin olen ainut joka ajattelee, että jatkotreffit yleensä jonkinasteisesta kiinnostuksesta kertovat. Hyvä jos kuitenkin opit jotain :)
No, en kyllä tarvitse kehujasi tässä kun oppimiseni ei mitenkään ole sinun ansiotasi :)
Menitkö sinä muuten naimisiin sen kanssa jonka ensi kertaa treffeille päädyit? Jos siis sinusta on niin hirveää lähteä treffeille vaikka kiinnostus ei sitten kolmansien treffien jälkeen riitäkään seurusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen introverttimies ja en lähde enää minkäänlaisille treffeille. Väkinäinen tutustuminen ei sovi minulle ollenkaan ja treffeillä vain ne naiset ovat löytäneet kemiaa, jotka eivät ole kiinnostaneet minua. Eli ovat tunteneet sitä kemiaa minusta huolimatta, kun taas ne jotka ovat odottaneet minun luovan sen kemian ovat pettyneet. Muutenkin treffeillä minulle tulee epämukava olo kuten työhaastatteluissakin, joten jätän ne mieluusti väliin.
Ei kemiaa luoda. Tässä selvästi nyt puhutaan eri asioista. Kemiaa joko on kahden ihmisen välillä tai ei, se on jotain mikä perustuu feromoneihin, tuoksuihin, joista emme edes ole tietoisia. Tällainen kemioiden kohtaaminen ei voi olla yksipuolista koska siinä nimenomaan molempien kemiat kohtaavat. Nuo naiset, jotka ovat kiinnostuneet sinusta, tuskin ovat sanoneet, että kemiat kohtasivat heti sinun kanssasi tai sitten he ovat käyttäneet väärää ilmaisua.
Kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun jonkun ihmisen kanssa natsaa heti. Esimerkiksi itselläni ja työparillani kohtasivat kemiat jo sillä hetkellä, kun hän oli meillä työhaastattelussa. Tiesin välittömästi haluavani juuri hänet työparikseni, koska meillä oli selkeästi samanlainen temperamentti ja huumorintaju. Olemme samaa sukupuolta eikä meidän keskeiseen kemiaan liity millään tavalla seksuaalisuus, se on vain "natsaamista".
Kun treffeillä kohtaa oikean ihmisen, niin nämä molemmat asiat tapahtuvat. Jossain tiedostamattomalla tasolla keho lähettää viestin, että ollaan yhteensopivia (tai pikemminkin niin erilaisia, että mahdollisen yhteisen lapsen geeniperimä olisi hyvä) ja lisäksi toisen kanssa "natsaa" heti eli temperamentit, huumorintaju ja luonteen kohtaavat. Ei tarvitse olla lukenut pitkää matematiikkaa tai tilastotiedettä arvatakseen, että todennäköisyys löytää tällainen ihminen jonkun sähköisen sovelluksen kautta on aika pieni.
Ihan yhtä pieni todennäköisyys se on livenäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen introverttimies ja en lähde enää minkäänlaisille treffeille. Väkinäinen tutustuminen ei sovi minulle ollenkaan ja treffeillä vain ne naiset ovat löytäneet kemiaa, jotka eivät ole kiinnostaneet minua. Eli ovat tunteneet sitä kemiaa minusta huolimatta, kun taas ne jotka ovat odottaneet minun luovan sen kemian ovat pettyneet. Muutenkin treffeillä minulle tulee epämukava olo kuten työhaastatteluissakin, joten jätän ne mieluusti väliin.
Ei kemiaa luoda. Tässä selvästi nyt puhutaan eri asioista. Kemiaa joko on kahden ihmisen välillä tai ei, se on jotain mikä perustuu feromoneihin, tuoksuihin, joista emme edes ole tietoisia. Tällainen kemioiden kohtaaminen ei voi olla yksipuolista koska siinä nimenomaan molempien kemiat kohtaavat. Nuo naiset, jotka ovat kiinnostuneet sinusta, tuskin ovat sanoneet, että kemiat kohtasivat heti sinun kanssasi tai sitten he ovat käyttäneet väärää ilmaisua.
Kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun jonkun ihmisen kanssa natsaa heti. Esimerkiksi itselläni ja työparillani kohtasivat kemiat jo sillä hetkellä, kun hän oli meillä työhaastattelussa. Tiesin välittömästi haluavani juuri hänet työparikseni, koska meillä oli selkeästi samanlainen temperamentti ja huumorintaju. Olemme samaa sukupuolta eikä meidän keskeiseen kemiaan liity millään tavalla seksuaalisuus, se on vain "natsaamista".
Kun treffeillä kohtaa oikean ihmisen, niin nämä molemmat asiat tapahtuvat. Jossain tiedostamattomalla tasolla keho lähettää viestin, että ollaan yhteensopivia (tai pikemminkin niin erilaisia, että mahdollisen yhteisen lapsen geeniperimä olisi hyvä) ja lisäksi toisen kanssa "natsaa" heti eli temperamentit, huumorintaju ja luonteen kohtaavat. Ei tarvitse olla lukenut pitkää matematiikkaa tai tilastotiedettä arvatakseen, että todennäköisyys löytää tällainen ihminen jonkun sähköisen sovelluksen kautta on aika pieni.
Ihan yhtä pieni todennäköisyys se on livenäkin.
On toki. Jos sinkkuna menee baariin, niin ei ole mitään varmuutta, että edes isossa paikassa sattuisi juuri sinä iltana olemaan sellainen ihminen, jonka kanssa kemiat kohtaisivat. Mutta siellä tavattujen ihmisten kanssa se selviää välittömästi. Joku tulee juttusille (=on kiinnostunut) ja tiedät hyvin nopeasti, kiinnostaako sinuakin; onko hänen kanssaan hauskaa, onko hän puoleensavetävä, onko hänen seurassaan hyvä olla. Ja sen puoleensavetävyyden näkee jo etäältä.
Tottakai elämänkumppania kaipaavan sinkun kannattaa laittaa kaikki verkot veteen eli olla myös siellä verkkopalveluissa mutta ennen kaikkea pyrittävä tapaamaan paljon ihmisiä livenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole käynyt Tinder-treffeillä, mutta kaveri on monilla. Tapailee aina tosin yhtä kerrallaan. Usein olen saanut kuulla tuon, ettei kemiaa ole, vaikka vaikuttaa mukavalta ja juttu luistaa. Ei edes heti luovuta, vaan antaa oikeasti mahdollisuuden. Mutta jos kemiaa ei ole/synny, sitä ei ole. Ja se on kuitenkin suhteessa tosi tärkeä osa, jos ei ole kaveria etsimässä.
Ei pidä paikkaansa, että jos ei ole heti, niin sitä ei ole koskaan. Tiedän monta ihmistä (itseni mukaanlukien ;) ) jota nykyinen puoliso ei todellakaan heti sytyttänyt. Kun pikkuhiljaa tutustuttiin kavereina, yhtäkkiä pommi putosi, se kemia vaan roihahti, täysin puun takaa.
Onko niin, että nykyihmiset ei jaksa jäädä odottelemaan, vaan heti annetaan tuomio, ja vipsataan uutta naamaa kehiin vain?
Minä en tunne ketään. Kerran kävin väkisin vielä kaksilla treffeillä vaikka näin heti että tästä ei tule mitään. Toisen naama alkoi vain ärsyttää koko ajan enemmän. Enää en tuhlaa tuntiakaan väkisin yrittämiseen, siitä ei ole iloa kenellekään. Pahinta on jos vastapuoli luulee, että kolmansien treffien sopiminen on selkeä merkki kiinnostuksesta. Vaikka toinen yrittää koko ajan hampaat irvessä löytää edes kiinnostuksen hitusta itsestään - turhaan.
En kyllä voi käsittää miksi kukaan kävisi noin monilla treffeillä, jos toinen ei kiinnosta alun perinkään millään tavalla. Tuo on sitä toistakin kohtaan epäreilua. Itse en mene ensimmäisillekään treffeille tuollaisessa tilanteessa. Kyllä sen heti huomaa kiinnostaako toinen ja jos ei vähääkään, en usko että se siitä voisi muuksi muuttua.
Kiitos saarnasta. Kuten sanoin: tein noin kerran nähdäkseni voiko kiinnostus herätä kun tapaan ihmisen toisen tai kolmannen kerran. Nyt tiedän omasta kokemuksesta että ei voi. Katsos kun jotkut haluavat itse tietää miten omat aivot ja tunteet toimivat, eikä vain olettaa. Ehkä kyseinen mies kuitenkin selvisi siitä että jätin hänet käytyämme kahdesti kahvilla ja kerran kävelyllä.
Joo, toki kaikki ovat noissakin asioissa erilaisia. Mutta jos tuolla tavalla tekee niin ei ehkä kannata ihan hirveästi yllättyä, jos toinen luulee että olet kiinnostunut. Tuskin olen ainut joka ajattelee, että jatkotreffit yleensä jonkinasteisesta kiinnostuksesta kertovat. Hyvä jos kuitenkin opit jotain :)
No, en kyllä tarvitse kehujasi tässä kun oppimiseni ei mitenkään ole sinun ansiotasi :)
Menitkö sinä muuten naimisiin sen kanssa jonka ensi kertaa treffeille päädyit? Jos siis sinusta on niin hirveää lähteä treffeille vaikka kiinnostus ei sitten kolmansien treffien jälkeen riitäkään seurusteluun.
En mutta aina kun olen jonkun kanssa treffeille päätynyt, on kiinnostusta toiseen siinä vaiheessa kuitenkin ollut. Jos kiinnostusta ei alun perinkään ole tai se syystä tai toisesta loppuu, en näe mitään syytä jatkaa edes yksien treffien verran ja lopetan jutun saman tien. Yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen introverttimies ja en lähde enää minkäänlaisille treffeille. Väkinäinen tutustuminen ei sovi minulle ollenkaan ja treffeillä vain ne naiset ovat löytäneet kemiaa, jotka eivät ole kiinnostaneet minua. Eli ovat tunteneet sitä kemiaa minusta huolimatta, kun taas ne jotka ovat odottaneet minun luovan sen kemian ovat pettyneet. Muutenkin treffeillä minulle tulee epämukava olo kuten työhaastatteluissakin, joten jätän ne mieluusti väliin.
Ei kemiaa luoda. Tässä selvästi nyt puhutaan eri asioista. Kemiaa joko on kahden ihmisen välillä tai ei, se on jotain mikä perustuu feromoneihin, tuoksuihin, joista emme edes ole tietoisia. Tällainen kemioiden kohtaaminen ei voi olla yksipuolista koska siinä nimenomaan molempien kemiat kohtaavat. Nuo naiset, jotka ovat kiinnostuneet sinusta, tuskin ovat sanoneet, että kemiat kohtasivat heti sinun kanssasi tai sitten he ovat käyttäneet väärää ilmaisua.
Kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun jonkun ihmisen kanssa natsaa heti. Esimerkiksi itselläni ja työparillani kohtasivat kemiat jo sillä hetkellä, kun hän oli meillä työhaastattelussa. Tiesin välittömästi haluavani juuri hänet työparikseni, koska meillä oli selkeästi samanlainen temperamentti ja huumorintaju. Olemme samaa sukupuolta eikä meidän keskeiseen kemiaan liity millään tavalla seksuaalisuus, se on vain "natsaamista".
Kun treffeillä kohtaa oikean ihmisen, niin nämä molemmat asiat tapahtuvat. Jossain tiedostamattomalla tasolla keho lähettää viestin, että ollaan yhteensopivia (tai pikemminkin niin erilaisia, että mahdollisen yhteisen lapsen geeniperimä olisi hyvä) ja lisäksi toisen kanssa "natsaa" heti eli temperamentit, huumorintaju ja luonteen kohtaavat. Ei tarvitse olla lukenut pitkää matematiikkaa tai tilastotiedettä arvatakseen, että todennäköisyys löytää tällainen ihminen jonkun sähköisen sovelluksen kautta on aika pieni.
Ihan yhtä pieni todennäköisyys se on livenäkin.
On toki. Jos sinkkuna menee baariin, niin ei ole mitään varmuutta, että edes isossa paikassa sattuisi juuri sinä iltana olemaan sellainen ihminen, jonka kanssa kemiat kohtaisivat. Mutta siellä tavattujen ihmisten kanssa se selviää välittömästi. Joku tulee juttusille (=on kiinnostunut) ja tiedät hyvin nopeasti, kiinnostaako sinuakin; onko hänen kanssaan hauskaa, onko hän puoleensavetävä, onko hänen seurassaan hyvä olla. Ja sen puoleensavetävyyden näkee jo etäältä.
Tottakai elämänkumppania kaipaavan sinkun kannattaa laittaa kaikki verkot veteen eli olla myös siellä verkkopalveluissa mutta ennen kaikkea pyrittävä tapaamaan paljon ihmisiä livenä.
Mikä nyt kenellekin sopii. Hypersosiaalinen ihminen jaksaa käydä baarissa joka viikko ja tapaa useita kiinnostavia ihmisiä joka kerta. Itse jaksoin lähteä kerran 3 kuukaudessa ja tapasin max. yhden ihmisen. Netissä taas sovin 2-3 kahvittelutreffit viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen introverttimies ja en lähde enää minkäänlaisille treffeille. Väkinäinen tutustuminen ei sovi minulle ollenkaan ja treffeillä vain ne naiset ovat löytäneet kemiaa, jotka eivät ole kiinnostaneet minua. Eli ovat tunteneet sitä kemiaa minusta huolimatta, kun taas ne jotka ovat odottaneet minun luovan sen kemian ovat pettyneet. Muutenkin treffeillä minulle tulee epämukava olo kuten työhaastatteluissakin, joten jätän ne mieluusti väliin.
Ei kemiaa luoda. Tässä selvästi nyt puhutaan eri asioista. Kemiaa joko on kahden ihmisen välillä tai ei, se on jotain mikä perustuu feromoneihin, tuoksuihin, joista emme edes ole tietoisia. Tällainen kemioiden kohtaaminen ei voi olla yksipuolista koska siinä nimenomaan molempien kemiat kohtaavat. Nuo naiset, jotka ovat kiinnostuneet sinusta, tuskin ovat sanoneet, että kemiat kohtasivat heti sinun kanssasi tai sitten he ovat käyttäneet väärää ilmaisua.
Kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun jonkun ihmisen kanssa natsaa heti. Esimerkiksi itselläni ja työparillani kohtasivat kemiat jo sillä hetkellä, kun hän oli meillä työhaastattelussa. Tiesin välittömästi haluavani juuri hänet työparikseni, koska meillä oli selkeästi samanlainen temperamentti ja huumorintaju. Olemme samaa sukupuolta eikä meidän keskeiseen kemiaan liity millään tavalla seksuaalisuus, se on vain "natsaamista".
Kun treffeillä kohtaa oikean ihmisen, niin nämä molemmat asiat tapahtuvat. Jossain tiedostamattomalla tasolla keho lähettää viestin, että ollaan yhteensopivia (tai pikemminkin niin erilaisia, että mahdollisen yhteisen lapsen geeniperimä olisi hyvä) ja lisäksi toisen kanssa "natsaa" heti eli temperamentit, huumorintaju ja luonteen kohtaavat. Ei tarvitse olla lukenut pitkää matematiikkaa tai tilastotiedettä arvatakseen, että todennäköisyys löytää tällainen ihminen jonkun sähköisen sovelluksen kautta on aika pieni.
Ihan yhtä pieni todennäköisyys se on livenäkin.
Nimenomaan, ja enemmän potentiaalisia kumppaneita ainakin itse olen kohdannut sovellusten kautta kuin livenä. Eri asia varmaan sellaisilla, jotka heittäytyvät tuntemattomien kanssa juttuun jatkuvasti ja saavat livenä uusia kontakteja usein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen introverttimies ja en lähde enää minkäänlaisille treffeille. Väkinäinen tutustuminen ei sovi minulle ollenkaan ja treffeillä vain ne naiset ovat löytäneet kemiaa, jotka eivät ole kiinnostaneet minua. Eli ovat tunteneet sitä kemiaa minusta huolimatta, kun taas ne jotka ovat odottaneet minun luovan sen kemian ovat pettyneet. Muutenkin treffeillä minulle tulee epämukava olo kuten työhaastatteluissakin, joten jätän ne mieluusti väliin.
Ei kemiaa luoda. Tässä selvästi nyt puhutaan eri asioista. Kemiaa joko on kahden ihmisen välillä tai ei, se on jotain mikä perustuu feromoneihin, tuoksuihin, joista emme edes ole tietoisia. Tällainen kemioiden kohtaaminen ei voi olla yksipuolista koska siinä nimenomaan molempien kemiat kohtaavat. Nuo naiset, jotka ovat kiinnostuneet sinusta, tuskin ovat sanoneet, että kemiat kohtasivat heti sinun kanssasi tai sitten he ovat käyttäneet väärää ilmaisua.
Kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun jonkun ihmisen kanssa natsaa heti. Esimerkiksi itselläni ja työparillani kohtasivat kemiat jo sillä hetkellä, kun hän oli meillä työhaastattelussa. Tiesin välittömästi haluavani juuri hänet työparikseni, koska meillä oli selkeästi samanlainen temperamentti ja huumorintaju. Olemme samaa sukupuolta eikä meidän keskeiseen kemiaan liity millään tavalla seksuaalisuus, se on vain "natsaamista".
Kun treffeillä kohtaa oikean ihmisen, niin nämä molemmat asiat tapahtuvat. Jossain tiedostamattomalla tasolla keho lähettää viestin, että ollaan yhteensopivia (tai pikemminkin niin erilaisia, että mahdollisen yhteisen lapsen geeniperimä olisi hyvä) ja lisäksi toisen kanssa "natsaa" heti eli temperamentit, huumorintaju ja luonteen kohtaavat. Ei tarvitse olla lukenut pitkää matematiikkaa tai tilastotiedettä arvatakseen, että todennäköisyys löytää tällainen ihminen jonkun sähköisen sovelluksen kautta on aika pieni.
Ihan yhtä pieni todennäköisyys se on livenäkin.
On toki. Jos sinkkuna menee baariin, niin ei ole mitään varmuutta, että edes isossa paikassa sattuisi juuri sinä iltana olemaan sellainen ihminen, jonka kanssa kemiat kohtaisivat. Mutta siellä tavattujen ihmisten kanssa se selviää välittömästi. Joku tulee juttusille (=on kiinnostunut) ja tiedät hyvin nopeasti, kiinnostaako sinuakin; onko hänen kanssaan hauskaa, onko hän puoleensavetävä, onko hänen seurassaan hyvä olla. Ja sen puoleensavetävyyden näkee jo etäältä.
Tottakai elämänkumppania kaipaavan sinkun kannattaa laittaa kaikki verkot veteen eli olla myös siellä verkkopalveluissa mutta ennen kaikkea pyrittävä tapaamaan paljon ihmisiä livenä.
Mikä nyt kenellekin sopii. Hypersosiaalinen ihminen jaksaa käydä baarissa joka viikko ja tapaa useita kiinnostavia ihmisiä joka kerta. Itse jaksoin lähteä kerran 3 kuukaudessa ja tapasin max. yhden ihmisen. Netissä taas sovin 2-3 kahvittelutreffit viikossa.
Jos sinulla tuo tapa toimii, niin kannattaa tietysti pitää siitä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap mitä haet Tinderissä? Jos haet pysyvää seuraa niin vetääkö sun profiilisi niitä naisia puoleen? Jos haet irtoseksiä niin tuleeko profiilissa se ilmi? Esitätkö? Mikään ei ole nopeampi turn off ku aikuinen mies feikkaamassa ja leuhkimassa. Aikuisilla naisilla on päässä näkymättömät tuntoanturat jotka nopeasti huomaavat kaiken esittämisen. Mitä tarkoitat asiallisuudella? Miten määrittelet hyvin juttuun tulemisen?
Naisten tuntoanturat ovat aivan surkeat. Muuten foorumi ei olisi täynnä ketjuja, joissa mies paljastui alkoholistiksi, väkivaltaiseksi, ”mieslapseksi” tai joksikin muuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole käynyt Tinder-treffeillä, mutta kaveri on monilla. Tapailee aina tosin yhtä kerrallaan. Usein olen saanut kuulla tuon, ettei kemiaa ole, vaikka vaikuttaa mukavalta ja juttu luistaa. Ei edes heti luovuta, vaan antaa oikeasti mahdollisuuden. Mutta jos kemiaa ei ole/synny, sitä ei ole. Ja se on kuitenkin suhteessa tosi tärkeä osa, jos ei ole kaveria etsimässä.
Ei pidä paikkaansa, että jos ei ole heti, niin sitä ei ole koskaan. Tiedän monta ihmistä (itseni mukaanlukien ;) ) jota nykyinen puoliso ei todellakaan heti sytyttänyt. Kun pikkuhiljaa tutustuttiin kavereina, yhtäkkiä pommi putosi, se kemia vaan roihahti, täysin puun takaa.
Onko niin, että nykyihmiset ei jaksa jäädä odottelemaan, vaan heti annetaan tuomio, ja vipsataan uutta naamaa kehiin vain?
Minä en tunne ketään. Kerran kävin väkisin vielä kaksilla treffeillä vaikka näin heti että tästä ei tule mitään. Toisen naama alkoi vain ärsyttää koko ajan enemmän. Enää en tuhlaa tuntiakaan väkisin yrittämiseen, siitä ei ole iloa kenellekään. Pahinta on jos vastapuoli luulee, että kolmansien treffien sopiminen on selkeä merkki kiinnostuksesta. Vaikka toinen yrittää koko ajan hampaat irvessä löytää edes kiinnostuksen hitusta itsestään - turhaan.
En kyllä voi käsittää miksi kukaan kävisi noin monilla treffeillä, jos toinen ei kiinnosta alun perinkään millään tavalla. Tuo on sitä toistakin kohtaan epäreilua. Itse en mene ensimmäisillekään treffeille tuollaisessa tilanteessa. Kyllä sen heti huomaa kiinnostaako toinen ja jos ei vähääkään, en usko että se siitä voisi muuksi muuttua.
Kiitos saarnasta. Kuten sanoin: tein noin kerran nähdäkseni voiko kiinnostus herätä kun tapaan ihmisen toisen tai kolmannen kerran. Nyt tiedän omasta kokemuksesta että ei voi. Katsos kun jotkut haluavat itse tietää miten omat aivot ja tunteet toimivat, eikä vain olettaa. Ehkä kyseinen mies kuitenkin selvisi siitä että jätin hänet käytyämme kahdesti kahvilla ja kerran kävelyllä.
Joo, toki kaikki ovat noissakin asioissa erilaisia. Mutta jos tuolla tavalla tekee niin ei ehkä kannata ihan hirveästi yllättyä, jos toinen luulee että olet kiinnostunut. Tuskin olen ainut joka ajattelee, että jatkotreffit yleensä jonkinasteisesta kiinnostuksesta kertovat. Hyvä jos kuitenkin opit jotain :)
No, en kyllä tarvitse kehujasi tässä kun oppimiseni ei mitenkään ole sinun ansiotasi :)
Menitkö sinä muuten naimisiin sen kanssa jonka ensi kertaa treffeille päädyit? Jos siis sinusta on niin hirveää lähteä treffeille vaikka kiinnostus ei sitten kolmansien treffien jälkeen riitäkään seurusteluun.
En mutta aina kun olen jonkun kanssa treffeille päätynyt, on kiinnostusta toiseen siinä vaiheessa kuitenkin ollut. Jos kiinnostusta ei alun perinkään ole tai se syystä tai toisesta loppuu, en näe mitään syytä jatkaa edes yksien treffien verran ja lopetan jutun saman tien. Yksinkertaista.
Mutta tuossahan vastapuoli luuli sinun olevan kiinnostunut ja sitten halusitkin lopettaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap mitä haet Tinderissä? Jos haet pysyvää seuraa niin vetääkö sun profiilisi niitä naisia puoleen? Jos haet irtoseksiä niin tuleeko profiilissa se ilmi? Esitätkö? Mikään ei ole nopeampi turn off ku aikuinen mies feikkaamassa ja leuhkimassa. Aikuisilla naisilla on päässä näkymättömät tuntoanturat jotka nopeasti huomaavat kaiken esittämisen. Mitä tarkoitat asiallisuudella? Miten määrittelet hyvin juttuun tulemisen?
Naisten tuntoanturat ovat aivan surkeat. Muuten foorumi ei olisi täynnä ketjuja, joissa mies paljastui alkoholistiksi, väkivaltaiseksi, ”mieslapseksi” tai joksikin muuksi.
Johtuisikohan siitä, että keskustelupalstoille yleensä kirjoitetaan silloin, kun halutaan vertaistukea, neuvoja tai edes kuulla että jollain muulla on ollut samanlaisia päiviä? Harvemmin ihminen kokee tarvetta tehdä avauksia siitä, että on ollut ihan mukava päivä puolison kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa valitettavasti olla niin, että naiset ovat silti olleet liian "tasokkaita", koska et kelpaa. Olet varmasti oikeassa, että heillä on muitakin vaihtoehtoja, jotka he kokevat paremmiksi.
Onko joku tusinablondi-kaupankassa liian tasokas akateemiselle, treenatulle, varakkaalle herrasmiehelle? Ne vain toivovat saavansa tasokkaamman. Oletko kuullut hypergamiasta?
Herrasmies ei nimittele kaupankassoja tusinablondeiksi. Ja miehen varakkuudella ei ole mitään merkitystä. Naisenhan odotetaan olevan omavarainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole käynyt Tinder-treffeillä, mutta kaveri on monilla. Tapailee aina tosin yhtä kerrallaan. Usein olen saanut kuulla tuon, ettei kemiaa ole, vaikka vaikuttaa mukavalta ja juttu luistaa. Ei edes heti luovuta, vaan antaa oikeasti mahdollisuuden. Mutta jos kemiaa ei ole/synny, sitä ei ole. Ja se on kuitenkin suhteessa tosi tärkeä osa, jos ei ole kaveria etsimässä.
Ei pidä paikkaansa, että jos ei ole heti, niin sitä ei ole koskaan. Tiedän monta ihmistä (itseni mukaanlukien ;) ) jota nykyinen puoliso ei todellakaan heti sytyttänyt. Kun pikkuhiljaa tutustuttiin kavereina, yhtäkkiä pommi putosi, se kemia vaan roihahti, täysin puun takaa.
Onko niin, että nykyihmiset ei jaksa jäädä odottelemaan, vaan heti annetaan tuomio, ja vipsataan uutta naamaa kehiin vain?
Minä en tunne ketään. Kerran kävin väkisin vielä kaksilla treffeillä vaikka näin heti että tästä ei tule mitään. Toisen naama alkoi vain ärsyttää koko ajan enemmän. Enää en tuhlaa tuntiakaan väkisin yrittämiseen, siitä ei ole iloa kenellekään. Pahinta on jos vastapuoli luulee, että kolmansien treffien sopiminen on selkeä merkki kiinnostuksesta. Vaikka toinen yrittää koko ajan hampaat irvessä löytää edes kiinnostuksen hitusta itsestään - turhaan.
En kyllä voi käsittää miksi kukaan kävisi noin monilla treffeillä, jos toinen ei kiinnosta alun perinkään millään tavalla. Tuo on sitä toistakin kohtaan epäreilua. Itse en mene ensimmäisillekään treffeille tuollaisessa tilanteessa. Kyllä sen heti huomaa kiinnostaako toinen ja jos ei vähääkään, en usko että se siitä voisi muuksi muuttua.
Kiitos saarnasta. Kuten sanoin: tein noin kerran nähdäkseni voiko kiinnostus herätä kun tapaan ihmisen toisen tai kolmannen kerran. Nyt tiedän omasta kokemuksesta että ei voi. Katsos kun jotkut haluavat itse tietää miten omat aivot ja tunteet toimivat, eikä vain olettaa. Ehkä kyseinen mies kuitenkin selvisi siitä että jätin hänet käytyämme kahdesti kahvilla ja kerran kävelyllä.
Joo, toki kaikki ovat noissakin asioissa erilaisia. Mutta jos tuolla tavalla tekee niin ei ehkä kannata ihan hirveästi yllättyä, jos toinen luulee että olet kiinnostunut. Tuskin olen ainut joka ajattelee, että jatkotreffit yleensä jonkinasteisesta kiinnostuksesta kertovat. Hyvä jos kuitenkin opit jotain :)
No, en kyllä tarvitse kehujasi tässä kun oppimiseni ei mitenkään ole sinun ansiotasi :)
Menitkö sinä muuten naimisiin sen kanssa jonka ensi kertaa treffeille päädyit? Jos siis sinusta on niin hirveää lähteä treffeille vaikka kiinnostus ei sitten kolmansien treffien jälkeen riitäkään seurusteluun.
En mutta aina kun olen jonkun kanssa treffeille päätynyt, on kiinnostusta toiseen siinä vaiheessa kuitenkin ollut. Jos kiinnostusta ei alun perinkään ole tai se syystä tai toisesta loppuu, en näe mitään syytä jatkaa edes yksien treffien verran ja lopetan jutun saman tien. Yksinkertaista.
Mutta tuossahan vastapuoli luuli sinun olevan kiinnostunut ja sitten halusitkin lopettaa?
Niin olinkin kiinnostunut mutta kun asia muuttui, tein asian heti selväksi. Siinä kohtaa kun olen tajunnut, ettei jutusta mitään tule, ei ole tullut mieleenkään kärvistellä "väkisin" vielä parien treffien verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen introverttimies ja en lähde enää minkäänlaisille treffeille. Väkinäinen tutustuminen ei sovi minulle ollenkaan ja treffeillä vain ne naiset ovat löytäneet kemiaa, jotka eivät ole kiinnostaneet minua. Eli ovat tunteneet sitä kemiaa minusta huolimatta, kun taas ne jotka ovat odottaneet minun luovan sen kemian ovat pettyneet. Muutenkin treffeillä minulle tulee epämukava olo kuten työhaastatteluissakin, joten jätän ne mieluusti väliin.
Ei kemiaa luoda. Tässä selvästi nyt puhutaan eri asioista. Kemiaa joko on kahden ihmisen välillä tai ei, se on jotain mikä perustuu feromoneihin, tuoksuihin, joista emme edes ole tietoisia. Tällainen kemioiden kohtaaminen ei voi olla yksipuolista koska siinä nimenomaan molempien kemiat kohtaavat. Nuo naiset, jotka ovat kiinnostuneet sinusta, tuskin ovat sanoneet, että kemiat kohtasivat heti sinun kanssasi tai sitten he ovat käyttäneet väärää ilmaisua.
Kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun jonkun ihmisen kanssa natsaa heti. Esimerkiksi itselläni ja työparillani kohtasivat kemiat jo sillä hetkellä, kun hän oli meillä työhaastattelussa. Tiesin välittömästi haluavani juuri hänet työparikseni, koska meillä oli selkeästi samanlainen temperamentti ja huumorintaju. Olemme samaa sukupuolta eikä meidän keskeiseen kemiaan liity millään tavalla seksuaalisuus, se on vain "natsaamista".
Kun treffeillä kohtaa oikean ihmisen, niin nämä molemmat asiat tapahtuvat. Jossain tiedostamattomalla tasolla keho lähettää viestin, että ollaan yhteensopivia (tai pikemminkin niin erilaisia, että mahdollisen yhteisen lapsen geeniperimä olisi hyvä) ja lisäksi toisen kanssa "natsaa" heti eli temperamentit, huumorintaju ja luonteen kohtaavat. Ei tarvitse olla lukenut pitkää matematiikkaa tai tilastotiedettä arvatakseen, että todennäköisyys löytää tällainen ihminen jonkun sähköisen sovelluksen kautta on aika pieni.
Ihan yhtä pieni todennäköisyys se on livenäkin.
Ei ole: netissä ei voi haistaa, tosielämässä kun sopii treffit puolitutun kanssa ne solmitaan sillä perusteella että kemiaa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap mitä haet Tinderissä? Jos haet pysyvää seuraa niin vetääkö sun profiilisi niitä naisia puoleen? Jos haet irtoseksiä niin tuleeko profiilissa se ilmi? Esitätkö? Mikään ei ole nopeampi turn off ku aikuinen mies feikkaamassa ja leuhkimassa. Aikuisilla naisilla on päässä näkymättömät tuntoanturat jotka nopeasti huomaavat kaiken esittämisen. Mitä tarkoitat asiallisuudella? Miten määrittelet hyvin juttuun tulemisen?
Naisten tuntoanturat ovat aivan surkeat. Muuten foorumi ei olisi täynnä ketjuja, joissa mies paljastui alkoholistiksi, väkivaltaiseksi, ”mieslapseksi” tai joksikin muuksi.
Ongelmahan tässä on se, ettei etukäteen voi tietää mihin suuntaan se toinen muuttuu. Harva raitis lähtee alkoholistin kanssa seurustelemaan , mutta toinen voi alkoholisoitua jossain vaiheessa. Yleensä miehet esittää hyvää ja huolehtivaa kumppania aluksi ja sitten kun muija on saatu mukulan kanssa nalkkiin, tasaveroisesta kumppanista kuoriutuukin mieslaspi. Uusien elämäntilanteiden myötä ihmiset muuttuu. Toiset kehitty, toiset taantuu. Mistä sen tietää kumpaan suuntaan joku menee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap mitä haet Tinderissä? Jos haet pysyvää seuraa niin vetääkö sun profiilisi niitä naisia puoleen? Jos haet irtoseksiä niin tuleeko profiilissa se ilmi? Esitätkö? Mikään ei ole nopeampi turn off ku aikuinen mies feikkaamassa ja leuhkimassa. Aikuisilla naisilla on päässä näkymättömät tuntoanturat jotka nopeasti huomaavat kaiken esittämisen. Mitä tarkoitat asiallisuudella? Miten määrittelet hyvin juttuun tulemisen?
Naisten tuntoanturat ovat aivan surkeat. Muuten foorumi ei olisi täynnä ketjuja, joissa mies paljastui alkoholistiksi, väkivaltaiseksi, ”mieslapseksi” tai joksikin muuksi.
Ongelmahan tässä on se, ettei etukäteen voi tietää mihin suuntaan se toinen muuttuu. Harva raitis lähtee alkoholistin kanssa seurustelemaan , mutta toinen voi alkoholisoitua jossain vaiheessa. Yleensä miehet esittää hyvää ja huolehtivaa kumppania aluksi ja sitten kun muija on saatu mukulan kanssa nalkkiin, tasaveroisesta kumppanista kuoriutuukin mieslaspi. Uusien elämäntilanteiden myötä ihmiset muuttuu. Toiset kehitty, toiset taantuu. Mistä sen tietää kumpaan suuntaan joku menee?
Ongelma on pikemminkin suomalaisessa kulttuurissa, missä silloin tällöin rankkaa ryyppäämistä pidetään täysin normaalina. Jos ryyppää mielellään silloin tällöin, miksei sitten voisi tehdä niin vähän useamminkin?
Onhan tuossa taivaltavista, ennen kuin sen oikean löytää.
Yksi oli muuten mukava ja fiksu, mutta hirveä läski jos suoraan sanotaan. Itseäni pieni ylipaino ei haittaa mutta rajansa kaikella
Toinen oli ihan ok ja älykäs mutta turhan tätimäinen
Kolmas joku v-tun säätäjä joka ensi viikolla rupeesi lämmittämään exän kanssa juttua, lämmittäköön, ei kiinnosta joku juntti lähihoitajamuija joka ei tajua "yksi kerrallaan"-periaatetta
Neljäs fiksu diplomi-insinööri mutta josta näin ensimmäisillä sekunneilla "Ai tuollainenko oikeasti oot?"-katseen. No, erosimme sovussa
Viides joku savolainen (Huom! Omien sanojensa mukaan!) luuseri, joka ei ollut yhtään kiinnostunut mutta ei kymmenenkään kysymyksen jälkeen kehdannut sanoa sitä suoraan. Suksikoon suolle, niitä Savossa riittää.
Kuudes uskovainen mukava nainen, jota ei kuitenkaan jostain syystä jatko kiinnostanut. Ei sitten siis muakaan. Tai no olis kiinnostunut mutta en vain halua olla mikään riippakivi, kyllä seurustelu on kahden kauppa, jonka täytyy selvästi kiinnostaa kumpaakin.
Seitsemäs toinen uskovainen, joka oli täysi hihhuli. Lisäksi ruma, rahaton ja työtön. No Thanx
Kahdeksas joku saikku joka haki panoseuraa, jos näin suoraan sanotaan. Ei ollut kiinnostunut musta, mikä oli ihan onni vain.
Yhdeksäs- rakkaani jonka kanssa olemme olleet lähes vuoden yhdessä <3 !!!
Kyllä aloituksesta paistaa läpi tuo katkeruus siitä ettei kelpaa "edes" niille ihan kivoille joiden kanssa menee treffeille. Ei myöskään kuulosta siltä että AP oikeasti olisi ollut kenestäkään itse kiinnostunut, harmittelee siis enemmän sitä ettei kelpaa naisille eli ajatus omasta markkina-arvosta, Audilla tai ilman, on pielessä.
Jos ap oikeasti etsisi suhdetta, hän ei kitisisi siitä miten ei kelpaa naisille, vaan miettisi sitä miksi ei kelvannut juuri jollekin tietylle joka häntäkin kiinnosti.
Markkina-arvoansa testaava mies ei pääse jatkoon, kyllä naiset sen huomaavat.
Joo, toki kaikki ovat noissakin asioissa erilaisia. Mutta jos tuolla tavalla tekee niin ei ehkä kannata ihan hirveästi yllättyä, jos toinen luulee että olet kiinnostunut. Tuskin olen ainut joka ajattelee, että jatkotreffit yleensä jonkinasteisesta kiinnostuksesta kertovat. Hyvä jos kuitenkin opit jotain :)