Se tunne kun on kateellinen kauneudesta....

Kaunista ihmistä ehkä vähän pelätään mutta loppupeleissä vihataan. Heti haukutaan jos joku on kaunis. Silloin hän on varmasti pinnallinen ja tyhmä.

Eli kateus kauneutta kohtaan lienee suurempaa kuin mitään muuta ominaisuutta kohtaan ja se osoitetaan aivansuoraan ja selvästi.

Kuuleppas. Jos itse on kaunis niin sillon ei tarvitse edes miettiä kysymystäsi.

Jokaisella meistä on omat hyvät puolensa. Toisilla se on ulkonäkö, toisilla vaikkapa luonne. Onhan se ikävää, että tasan ei käy lahjat, mutta pitää oppia hyväksymään mitä on saanut. Vertailu on siinäkin mielessä turhaa ettei täällä ole koskaan kahta samanlaista. Olen onnellinen, vaikka en missi olekaan.

Ehkä suurin osa ihmisistä ei välitä asiasta ja he keskittyvät elämänsä positiivisiin seikkoihin. Itse en pysty tähän vaan olen erittäin katkera siitä, että oma roolini maailmankaikkeudessa on toimia pohjatason sammakkona, jonka hommaa on toimia vertailukohtana kaunottarille. Kauneuttahan ei oikeastaan ole olemassa ilman rumuutta.

Minä olen oikein tyytyväinen naamaani. Meikkaan todella kevyesti ja olen luomu, lukuun ottamatta yläluomileikkausta jossa poistettiin aavistus rasvaa ja pienet ihokaistaleet. Loppujen lopuksi se ei muuttanut ulkonäköäni ollenkaan ja hyvä niin!

Vierailija kirjoitti:

Kuuleppas. Jos itse on kaunis niin sillon ei tarvitse edes miettiä kysymystäsi.

Öh.. mikä nollavastaus.

Mä en oo ollu kauneudesta kateellinen, enkä hoikkuudestakaan, joskus oon vaa hämmästynyt vähän jos on tosi kaunis..

Vierailija kirjoitti:

Kaunista ihmistä ehkä vähän pelätään mutta loppupeleissä vihataan. Heti haukutaan jos joku on kaunis. Silloin hän on varmasti pinnallinen ja tyhmä.

Eli kateus kauneutta kohtaan lienee suurempaa kuin mitään muuta ominaisuutta kohtaan ja se osoitetaan aivansuoraan ja selvästi.

Se on vähän sama rahassa kuin kauneudessa, niitä ei kannata kadehtia. Kauniita pidetään vähän simppeleinä ja osaamattomina. Miesten lähestyessä saavat miettiä että ovatko miehet kiinnostuneita vain ulkokuoresta. Toki ulkokuorella tehdään se ensivaikutus, sillä se nähdään ihmisestä ensin, mutta se on vain osa pakettia. Moni heistä jää myös kauneutensa vangiksi. Kun huomaavat että herättävät huomiota, kasvavat paineet vuosien myötä että näyttäisivät edelleen viehättäviltä, että miehet kiinnostuisivat. Harvoin törmää sellaiseen kauniiseen ihmiseen, joka ei tee kauneudestaan numeroa, eli ei yritä olla kaunis. Ymmärrätteköhän mitä tarkoitan? Sellainen kaunis ihminen, joka ei tavallaan itse tiedä olevansa kaunis. Sellaiset ihmiset ovat superkauniita, koska heitä ei haittaa vaikka joskus kulkevat meikittä tai tukka sekaisin.

Näyttäkää mulle ihminen joka on mielestään kaunis. Niinpä, jokainen näkee itsestään ne huonot puolet, eli se jota kadehdit voi olla kateellinen kauneudestasi, jos kateellisuuteen on taipuvainen.

Moni muokattu kaunis luulee että hänelle ollaan kateita, mutta se  menee sääliksi enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella meistä on omat hyvät puolensa. Toisilla se on ulkonäkö, toisilla vaikkapa luonne. Onhan se ikävää, että tasan ei käy lahjat, mutta pitää oppia hyväksymään mitä on saanut. Vertailu on siinäkin mielessä turhaa ettei täällä ole koskaan kahta samanlaista. Olen onnellinen, vaikka en missi olekaan.

Toisilla luonne, toisilla kauneus ja luonne molemmat.

Olen itse kaunis nainen ja olen kyllä kateellinen jos joku nainen on häikäisevän kaunis ja viehättävä... yritän itsekin käyttäytyä näkyvän viehättävästi koska pidän häntä kilpailijanani.

Vierailija kirjoitti:

Kuuleppas. Jos itse on kaunis niin sillon ei tarvitse edes miettiä kysymystäsi.

Vaikka olisi itse kaunis, niin kyllä sitä voi olla kateellinen toiselle kauniille. Kauneuttakin on niin monenlaista. Eteerinen, pitkä ja hoikka mallinvartaloinen kaunotar voi kadehtia Marilyn-tyyppistä kurvitarta, johon kaikki miehet lankeavat. Tai toisin päin. Tai viimeisen päälle laitettu, muhkeahuulinen ja -peppuinen salikissa tuntee kateuden piston, kun vastaan kävelee se kauriinsilmäinen Elovena-naapuri, joka antaa pisamiensa vallata korkeat poskipäänsä kaikessa rauhassa - joka puolestaan kadehtii posliini-ihoista, eksoottista ja tummasilmäistä joogaohjaajaansa. Nämä ovat kaikki vain esimerkkejä, mutta näin se usein menee.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse kaunis nainen ja olen kyllä kateellinen jos joku nainen on häikäisevän kaunis ja viehättävä... yritän itsekin käyttäytyä näkyvän viehättävästi koska pidän häntä kilpailijanani.

Sama... myös aina uuteen paikkaan mennessä skannaan kuka on kaunein. Yleensä voin kyllä ihan myöntää itselleni jos joku toinen on kauniimpi, mutta käy kyllä kateeksi jos häntä kehutaan ja itseä ei.

Olen kohta 40v nainen,ja tiedän etten ole enää 20v. En halua olla 20v, ja olen jo ollut 20v, joten tämä ikä sopii vallan mainiosti. En elä millään tasolla sellaista elämää jossa kenenkään kauneudet liikuttaisivat minua mihinkään suuntaan. Poikkeuksena oma tyttäreni, jota en vain voi lakata katsomasta, niin kaunis hän on! Semmoinen täysi-ikäistynyt kaunotar!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse kaunis nainen ja olen kyllä kateellinen jos joku nainen on häikäisevän kaunis ja viehättävä... yritän itsekin käyttäytyä näkyvän viehättävästi koska pidän häntä kilpailijanani.

Sama... myös aina uuteen paikkaan mennessä skannaan kuka on kaunein. Yleensä voin kyllä ihan myöntää itselleni jos joku toinen on kauniimpi, mutta käy kyllä kateeksi jos häntä kehutaan ja itseä ei.

Eli kauniille kauneus on todella tärkeää ja alituisen kilpailun, hierarkioiden ja ylemmyyden tai alemmuuden tunteiden näyttämö?

En ole kaunis, mutten silti ole koskaan osannut kadehtia muiden kauneutta. Olen aina ajatellut, että sillä mennään mitä on saatu. Elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin ulkonäkö.

Myönnettäköön, että olen kateellinen komeille miehille. Heidän ei tarvitse kuin olla olemassa niin naiset hehkuttaa ja kuolaa heidän peräänsä suurin määrin. Tahtoisin olla komea itsekin, mutta minkäs sille tekee kun geenit on mitä on. Ja toki omaa osuutta ulkonäköön on minussakin. Toisaalta taas en mitenkään vihaa komeita miehiä ja tavallaan olenkin onnellinen heidän puolestaan, mutta ei sitä poista, että olisi kiva olla itsekin jykeväleukainen ja sänkykamarikatsella varustettu uros.

Terveisin Naispelko26

Olen aika hauskannäköinen etenkin kun laittaudun, mutta en ole huomannut kadehtivani muiden naisten kauneutta. Huomaan kyllä ulkonäön ja vain mielessäni ihailen ja ihmettelen kuinka joku voi olla niin hyvännäköinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse kaunis nainen ja olen kyllä kateellinen jos joku nainen on häikäisevän kaunis ja viehättävä... yritän itsekin käyttäytyä näkyvän viehättävästi koska pidän häntä kilpailijanani.

Sama... myös aina uuteen paikkaan mennessä skannaan kuka on kaunein. Yleensä voin kyllä ihan myöntää itselleni jos joku toinen on kauniimpi, mutta käy kyllä kateeksi jos häntä kehutaan ja itseä ei.

Yksi tosi kaunis lukiokaverini teki tätä samaa myös. Kun saavuimme bileisiin, saattoi hetken päästä itsetyytyväisenä heittää hiljaisella äänellä minulle, että "mä olen parhaimman näköinen nainen täällä". Sitten jos paikalla oli joku, joka sai hänen mielestään epäreilusti enemmän huomiota kuin hän vaikka ei ollutkaan kuulemma "oikein minkään näköinen" niin tästä jaksettiin jauhaa koko ilta. Ja ne muutamat kerrat, kun paikalla oli joku joka oli oikeasti kauniimpi niin huh huh...kerran joku toi mukanaan vaihto-oppilaan tms. Espanjasta tai jostain, joka näytti ihan Pocahontakselta vyötärölle asti mustine tukkineen ja tämä kaverini kiukustui niin paljon, että lähti bileistä kesken pois kun "jätkät vaan piirittää tota ulkkarih*oraa". Tämä vaihto-oppilastyttö oli vielä tosi mukava tyyppi eikä todellakaan voinut tietää että sekoittaa jotain näkymätöntä pakkaa ihan vain olemalla olemassa.

Ruma ihminen kyllä sisäisesti, onneksi ei lukion jälkeen olla oltu enää tekemisissä.