Se tunne kun on kateellinen kauneudesta....

Kateus ei ole mukava tunne, mutta toisaalta pidän hyvänä piirteenä sitä, että sen tunnistaa itsessään. Se kärvistelykin on parempi vaihtoehto kuin kohdistaa negatiivinen energiansa kadehdinnan kohteeseen. Usein kateellisuus kohdistuu tosiaan päinvastaiseen ulkonäköön kuin itsellä on (kuten joku tuossa jo mainitsikin).

Ei vaa eiks se just kohdistu saman tapaseen ulkonäköön ku itellä 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse kaunis nainen ja olen kyllä kateellinen jos joku nainen on häikäisevän kaunis ja viehättävä... yritän itsekin käyttäytyä näkyvän viehättävästi koska pidän häntä kilpailijanani.

Sama... myös aina uuteen paikkaan mennessä skannaan kuka on kaunein. Yleensä voin kyllä ihan myöntää itselleni jos joku toinen on kauniimpi, mutta käy kyllä kateeksi jos häntä kehutaan ja itseä ei.

Yksi tosi kaunis lukiokaverini teki tätä samaa myös. Kun saavuimme bileisiin, saattoi hetken päästä itsetyytyväisenä heittää hiljaisella äänellä minulle, että "mä olen parhaimman näköinen nainen täällä". Sitten jos paikalla oli joku, joka sai hänen mielestään epäreilusti enemmän huomiota kuin hän vaikka ei ollutkaan kuulemma "oikein minkään näköinen" niin tästä jaksettiin jauhaa koko ilta. Ja ne muutamat kerrat, kun paikalla oli joku joka oli oikeasti kauniimpi niin huh huh...kerran joku toi mukanaan vaihto-oppilaan tms. Espanjasta tai jostain, joka näytti ihan Pocahontakselta vyötärölle asti mustine tukkineen ja tämä kaverini kiukustui niin paljon, että lähti bileistä kesken pois kun "jätkät vaan piirittää tota ulkkarih*oraa". Tämä vaihto-oppilastyttö oli vielä tosi mukava tyyppi eikä todellakaan voinut tietää että sekoittaa jotain näkymätöntä pakkaa ihan vain olemalla olemassa.

Ruma ihminen kyllä sisäisesti, onneksi ei lukion jälkeen olla oltu enää tekemisissä. 

Ruma ihminen sisäisesti tämä kaverini siis, ei vaihto-oppilas, vaikka kaikki varmaan tajusivatkin niin halusin vielä selventää. :) T. Aikaisemman viestin kirjoittaja

Vierailija kirjoitti:

Olen aika hauskannäköinen etenkin kun laittaudun, mutta en ole huomannut kadehtivani muiden naisten kauneutta. Huomaan kyllä ulkonäön ja vain mielessäni ihailen ja ihmettelen kuinka joku voi olla niin hyvännäköinen.

Allekirjoitan. Ennemminkin, kuin suoranainen kateus, esille nousee hämmennyksen tunne! Se on aina yhtä ihmeellistä, miten joku voi omata niin jumalaisen ulkomuodon, oli kyseessä sitten nainen tai mies. Uskallankin myöntää kanssaeläjien hyvännäköisyyden ilman, että kokisin sen takia jotain kolausta.

Surullista, kun monet eivät kypsy sen vertaa, että pääsisivät pinnallisuuden yli.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse kaunis nainen ja olen kyllä kateellinen jos joku nainen on häikäisevän kaunis ja viehättävä... yritän itsekin käyttäytyä näkyvän viehättävästi koska pidän häntä kilpailijanani.

Tämä oli mielenkiintoinen. Siis mistä se kilpailuasetelma tulee? Kumpi on kauniimpi vai kumpi saavuttaa jotain enemmän, koska kauniimpi vai...Ihan vilpittömästi ihmettelen. Itse olen tyytyväinen maatiainen enkä oikein tavoita tätä. Kertokaa ihmeessä

Vierailija kirjoitti:

Ei vaa eiks se just kohdistu saman tapaseen ulkonäköön ku itellä 😂

Jos on samantyyppisesti hyvännäköinen, vaikkapa söpö, pieni blondi niin kai se menee sitten sellaiseksi hiustenhalkomiseksi että kenellä on nätein naama tai paras kroppa tms. Mutta omien kokemusten mukaan just vaikka ne söpöt blondit (jollainen olen itsekin) haikailee pitkien säärien ja mustan kiharan tukan perään. Just sellaisia ominaisuuksia, mitä itse ei voi saada vaikka tietäisikin olevansa kaunis ja haluttu sellaisena kuin on.

Kauniit naiset ovat usein todella epävarmoja ulkonäöstään oman kokemukseni mukaan. Jos joutuu jatkuvasti kuulemaan ulkonäkökommennteja toisilta ihmisiltä niin pakosti siinä alkaa ahdistamaan. Itse olen nuori ihan kivannäköinen nainen ja olen lopen kyllästynyt ulkonäön arvosteluun.

Lisäksi kimpussa ovat ne pinnalliset itsekkäät miehet jotka näkevät ulkokuoren ainoana hyvänä ominaisuutena naisessa. Välillä tekisi mieli vain kadota ihmisten silmistä ja kietoutua johonkin kaapuun että kukaan ei voisi arvostella sitä miltä näytän.

Olisi ihanaa jos löytäisi kumppanin jolle ulkonäkö ei ole kaikki kaikessa.

Vierailija kirjoitti:

Myönnettäköön, että olen kateellinen komeille miehille. Heidän ei tarvitse kuin olla olemassa niin naiset hehkuttaa ja kuolaa heidän peräänsä suurin määrin. Tahtoisin olla komea itsekin, mutta minkäs sille tekee kun geenit on mitä on. Ja toki omaa osuutta ulkonäköön on minussakin. Toisaalta taas en mitenkään vihaa komeita miehiä ja tavallaan olenkin onnellinen heidän puolestaan, mutta ei sitä poista, että olisi kiva olla itsekin jykeväleukainen ja sänkykamarikatsella varustettu uros.

Terveisin Naispelko26

Sinäkö kirjoitat tänne koomisia jykeväleukainen-tekstejä? Luitko nuorempana Harlekiini-kioskikirjallisuutta vai mistä tempaiset kyseisen, surkuhupaisan kuvauksen?

Vierailija kirjoitti:

Ei vaa eiks se just kohdistu saman tapaseen ulkonäköön ku itellä 😂

Mulla se on ollut just päinvastoin. Nuorempana pidin värillisiä piilareita (täysin eri väri ku omat silmät), olin kateellinen nimenomaan tosi pitkistä ja paksuista hiuksista (omat ei kasva), tummempi iho on nätti (oma lakana), hiusten väri ois parempi jos se ois muuta kuin oma on, jne...

Tuli tästä mieleen kun lapsena ihastelin kuinka älyttömän kaunis Lindsay Lohan on. Että siinäpä täydellisen kaunis tyttö.

Noh mitäpä kävi.. Laittoi täydellisensä naamansa uuteen uskoon.. Onkohan omasta mielestään nyt kaunis..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaa eiks se just kohdistu saman tapaseen ulkonäköön ku itellä 😂

Jos on samantyyppisesti hyvännäköinen, vaikkapa söpö, pieni blondi niin kai se menee sitten sellaiseksi hiustenhalkomiseksi että kenellä on nätein naama tai paras kroppa tms. Mutta omien kokemusten mukaan just vaikka ne söpöt blondit (jollainen olen itsekin) haikailee pitkien säärien ja mustan kiharan tukan perään. Just sellaisia ominaisuuksia, mitä itse ei voi saada vaikka tietäisikin olevansa kaunis ja haluttu sellaisena kuin on.

No itseäni ainakin v*tuttaa paljon enemmän jos joku "samantyyppinen" mutta kauniimpi ilmestyy vaikka samaan kaveripiiriin kuin minä. Osaan ihailla muiden kauneutta jos se on tarpeeksi kaukana omastani. Esim. itse olen ihan suomalainen mutta vähän jotenkin eksoottisen näköinen, monet on sanoneet että näytän aasialaiselta. Johtuu varmaan silmistä, joissa on tuollaiset "poimut". Moni kaverini on älyttömän kaunis suurine silmineen ja nukkemaisine piirteineen enkä heitä kadehdi samalla lailla kun tiedän etten itse voisi sellainen koskaan olla. Mutta jos joudun tekemisiin jonkun kanssa joka on samalla tavalla kaunis kuin minä (vinot, pienet silmät, isot huulet, hoikka vartalo) niin joku kilpailuvietti herää ihan eri lailla. Outoa, en ole miettinyt tätä näin syvällisesti oikein ikinä. 

Katsokaa leffa: I feel pretty. :D paras leffa ikinä. Kertoo huolistanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myönnettäköön, että olen kateellinen komeille miehille. Heidän ei tarvitse kuin olla olemassa niin naiset hehkuttaa ja kuolaa heidän peräänsä suurin määrin. Tahtoisin olla komea itsekin, mutta minkäs sille tekee kun geenit on mitä on. Ja toki omaa osuutta ulkonäköön on minussakin. Toisaalta taas en mitenkään vihaa komeita miehiä ja tavallaan olenkin onnellinen heidän puolestaan, mutta ei sitä poista, että olisi kiva olla itsekin jykeväleukainen ja sänkykamarikatsella varustettu uros.

Terveisin Naispelko26

Sinäkö kirjoitat tänne koomisia jykeväleukainen-tekstejä? Luitko nuorempana Harlekiini-kioskikirjallisuutta vai mistä tempaiset kyseisen, surkuhupaisan kuvauksen?

En kirjoittele. Mutta onhan jykevä leuka miehellä yleensä hyvännäköinen. Harvaa heikkoleukaista miestä on tituleerattu komeaksi.

Terveisin Naispelko26

Kauneuden lisäksi fiksu, kiltti, vahva ja huomaavainen. Harvinainen pakkaus.

T. Mies 39.v

Vierailija kirjoitti:

Surullista, kun monet eivät kypsy sen vertaa, että pääsisivät pinnallisuuden yli.

Se voi olla sitäkin, et on pyörinyt elämänsä jossain metsän keskellä. Pienet piirit ollut koko elämän. Käytös on sit sen mukaista.

Ap:n kysymykseen vastauksena täytyy valitettavasti sanoa, että en ole. Olen yrittänyt olla onnellinen kauniin siskopuoleni puolesta, joka peri yhteiseltä isältämme ne parhaat geenit ja kauniilta äidiltään sitten loput. Minulle ei käynyt yhtä hyvin. Vaikka olemmekin läheisiä ja tulemme hyvin toimeen enkä ikinä tätä siskolleni sanoisi, niin olen hänelle hänen ulkonäöstään aivan hel*etin kateellinen. Kyllä kauneus on yksi naisen parhaimpia avuja, sanoi kukaan siihen mitä tahansa ja siskollani onkin mies ja esikoistaan odottaa, vaikka on minua nuorempi. Itse taas olen yksin ja pelkään, että jään lapsettomaksi. En haluaisi ajatella että tämä johtuu tavallisesta ulkonäöstäni, mutta ei se ainakaan auta hyvän kumppanin löytämistä. Anteeksi vuodatus, mutta en kehtaa tästä kyllä kertoa edes ystäville kasvokkain. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse kaunis nainen ja olen kyllä kateellinen jos joku nainen on häikäisevän kaunis ja viehättävä... yritän itsekin käyttäytyä näkyvän viehättävästi koska pidän häntä kilpailijanani.

Tämä oli mielenkiintoinen. Siis mistä se kilpailuasetelma tulee? Kumpi on kauniimpi vai kumpi saavuttaa jotain enemmän, koska kauniimpi vai...Ihan vilpittömästi ihmettelen. Itse olen tyytyväinen maatiainen enkä oikein tavoita tätä. Kertokaa ihmeessä

Kai siinä on jotain sellaista että kilpaillaan kuka saa parhaan miehen geenit itselleen, näin evoluutiollisella tasolla. Kumpaa ihaillaan enemmän. Kumpi on lajinsa naaraspuolinen valioyksilö - kauniina pidetyt piirteethän kertovat nuoruudesta, terveydestä ja hedelmällisyydestä. Lisääntymisestähän eläinten ja ihmisten kilpailuasetelmat syntyvät, saman homman luulisin olevan tässäkin. 

Vaikeaa, erittäin vaikeaa hyväksyä faktat. Toiset saavat hurjasti etumatkaa elämässä.

Näin anonyymina uskallan sanoa, etten pidä kauniista ihmisistä. Joo joo, tiedän ettei kukaan voi ulkonäölleen mitään hyvässä eikä pahassa mutta silti. Olen kateellinen ja ajattelen helposti että kauniit ihmiset ovat jotenkin muuten vajavaisia, tyhmiä tai ilkeitä tai jotain vaikka näin ei ole. Olen sortunut työpaikkakiusaamiseen asti ihan sen takia, että kollegani oli hyvännäköinen. Hävettää myöntää käytökseni edes nimettömänä, mutta kauneus on kuitenkni varsinkin naiselle paras lahja mitä voi saada.