Lue keskustelun säännöt.
Vanhenemisen hyväksyminen
10.08.2019 |
Katselin tänään vain 4 vuotta sitten otettuja kuvia. Olen koko ajan tiedostanut, että olen vanhentunut tässä ajassa paljon, mutta nyt vasta tajusin kuinka paljon. Kuvien ottoaikana olin noin 26-vuotias, nyt 30.
On vaikea käsittää kuinka nopeasti ulkonäköni on muuttunut tässä ajassa. Ihon kunto ja elastisuus on romahtanut altavasti ja tyttömäisyys ja raikkaus kadonnut.
En ole tässä välissä saanut edes lapsia, mutta tuntui kuvia katsellessa kuin ne olisivat jonkun muun elämästä, joku muu kuin minä. Hirveän outo tunne!
Kipuiletteko/kipuilitteko te muut samalla tavalla? Omaa vanhenemista on vaikea hyväksyä, tuntuu että parhaat hetket ovat takanapäin - niinkuin ne tavallaan ovatkin.
Mietin onko seuraavat 5 vuoden aikana tapahtuvat muutokset yhtä radikaaleja, ja miten kestän ne. Vuodet vaan vierivät ja pakko on kulkea mukana, halusin sitä tai en.
Kommentit (41)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ihminen elää 100 vuotiaaksi ja alkaa 30 vuotiaana murehtimaan kuolemistaan niin saa 70 vuotta sitä murehtia :p