Onko outoa, jos kympin tyttö lähtee opiskelemaan lähihoitajaksi?
Tuttavaperheeni tyttö, joka päätti peruskoulun tänä keväänä, lähtee tänä syksynä opiskelemaan lähihoitajaksi. Tytön päästötodistuksen keskiarvo on yli 9,7 (saattaa olla enemmänkin, mutta ainakin tuon verran). Hän ei pyrkinyt muualle opiskelemaan, joten tuo oli hänen ensisijainen valintansa.
Aika erikoista?
Kommentit (129)
Ei ole. Mulla itsellänikin oli lukiosta päästessä 9,3 keskiarvo. Työllistymisen takia luin tuikitavallisen duunariammatin, jolla sukulaisten kauhuksi maksoin asuntolainan ja elätin perheeni. Myöhemmin opiskelin omaksi ilokseni maisterintutkinnon huonosti työllistävältä alalta. En kuitenkaan löytänyt sisäistä uraihmistäni, ja nyt nelikymppisenä en enää tee kokopäivätöitä, koska ei ole pakko. Mielenkiinto on ollut aina muualla kuin työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Pääasia että sai haluamansa koulutuspaikan. Varmasti pärjää hyvin!
Ap, teille sosiaalipornoilijoille vähän kaikki tuntuu olevan aika erikoista. Täten määrään sut kasvatuslaitokseen !
Maafyke jos 9-10 peruskoulussa niin ehdottomasti lukio ja mahikset vaikka mihin. Edellyttäen että lukiossakin maafyke laudatur tasoa.
Vierailija kirjoitti:
Ei oo erikoista. Osa kanssa kympin tytöistä ei kestä lukion henkisiä paineita. Yläasteen voi vetää kympin keskiarvolla ilman suurempaa stressiä verkkaiseen tahtiin. Lukiossa iskee stressi, jos meinaa samaa tasoa pitää. Muita syitä voi olla: kavereiden mielipide, rahatilanne, opon suositus (varsinkin maahanmuuttajatytöille), toive varmasta työpaikasta, uhma akateemista perhettä kohtaan. Kaikkia näitä on nähty...
piut paut opoille. Kotona asioista keskustellaan.
Vierailija kirjoitti:
Outo valinta. Lähärin työt on raskaita ja ennen kaikkea todella huonosti palkattuja. Tuolla todistuksella olisi todennäköisesti mahdollisuus kouluttautua korkeammalle - vaikka samaa alaa liipaten. Lääkärin palkka on moninkertainen ja työ mielenkiintoisempaa.
Teoriassa voi jatkaa opintoja lähäripohjalta, mutta nopeampaa ja helpompaa se olisi lukiosta.
Mafykebi
Onneksi mun kympin tytöt ovat ymmärtäneet parastaan ja käyvät lukion.
Hakee paikkaansa.
Itse olin lähes kympin tyttö peruskoulussa ja luontevasti hain sukulaisten painostuksesta "hyvään" lukioon. Uuvuin ja masennuin viittä vaille kirjoituksia tehdessä ja lopetin lukion seinään. Vaikeita aikoja olivat, varsinkin sukulaisille, jotka jaksoivat päivitellä, miten minunlaiseni ihminen luovuttaa kesken! Miten meinasit vielä mennä yliopistoon ja kaikki on mennyt! Uupumus meni niin överiksi, että olin pari kuukautta suljetulla osastolla.
Opiskelin sittemmin itseni duunariksi, ja siitä ammattikorkeaan ja sitä kautta hyväpalkkaiseen asiantuntijatyöhön. Ajattelin mennä vielä eteenpäin yliopistoa kohti nyt viimeinkin, kun työpaikkakin sitä kohti tukee, saisin lisää toimintavapautta työkuvioissa.
Kaikki ei ole niin mustavalkoista. Välillä pitää hieman hakea, että löytää paikkansa.
Mulla oli lukion keskiarvo melkein 10 ja kirjoitin ällän paperit (vanhemmat käytännössä pakottivat aikoinaan lukioon). Välivuoden jälkeen menin opiskelemaan lähihoitajaksi. En edes hakenut mihinkään korkeakouluun opiskelemaan. Itselläni ei ole suunnitelmissa lähteä jatko-opiskelemaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Olen tyytyväinen valintaani.
Todennäköisesti tekee kaksoistutkinnon, mahdollisesti jopa koko lukion siinä ammattitutkinnon sivussa. Siinä voi tosin mennä enemmän kuin 3 vuotta, mutta onpahan sitten varma kesätyö tiedossa, jos/kun lähtee jatko-opintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Mulla itsellänikin oli lukiosta päästessä 9,3 keskiarvo. Työllistymisen takia luin tuikitavallisen duunariammatin, jolla sukulaisten kauhuksi maksoin asuntolainan ja elätin perheeni. Myöhemmin opiskelin omaksi ilokseni maisterintutkinnon huonosti työllistävältä alalta. En kuitenkaan löytänyt sisäistä uraihmistäni, ja nyt nelikymppisenä en enää tee kokopäivätöitä, koska ei ole pakko. Mielenkiinto on ollut aina muualla kuin työelämässä.
Itse taas sanoisin, että sinulla on mielenkiinto ollut nimenomaan työelämässä, kun oot miettinyt töitä ja rahaa. Toisessa päässä sitten ne, jotka menevät opiskelemaan alaa aiheen kiinnostavuuden vuoksi eivätkä mieti työllistymistä hirveästi
Tiedän yhden tytön, jolla peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo oli myös lähellä kymppiä, mutta jolta jäi lukio ensimmäisenä vuonna kesken, koska niitä kymppejä ei sitten enää tullutkaan.
Ei ole outoa vaan järkevä valinta!
Miksi kaikista kympin tytöistä ollaan leipomassa lääkäreitä?
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi "kympin tyttö", joka meni aikoinaan sh-kouluun peruskoulusta. Hänhän voi jatkaa opintoja vaikka lääkikseen. Ehkä hoitajataustainen lääkäri on "inhimillisempi" kohdatessaan potilaita...?
Siinä olet oikeassa, että sh-taustaiset lääkärit ovat yleensä huipputyyppejä niin potilaiden kuin sairaalamaailmassa työkavereiden mielestä, mutta kiinnostaisi tietää, milloin saikkariksi on päässyt opiskelemaan ilman lukio- tai amistaustaa. Ei ainakaan vuonna -89 jolloin tämä useamman L:n ylioppilas lähti opiskelemaan sairaanhoitajaksi.
Hienoa, että tyttö on saanut itse valita opiskelupaikkansa.
Voihan sitä käydä peruskoulun kiitettävästi ihan oman yleissivistyksen takia ja sitten lähteä opiskelemaan ammattiopistoon, jos se oma haaveammatti sieltä löytyy. Ei kaikista kympin oppilaista tarvitse tulla tohtoreita.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikista kympin tytöistä ollaan leipomassa lääkäreitä?
Varmaan siksi, että lääkäreillä on hyvä palkka ja varma työllisyys. Jos minulta kysytään, älykkäimmät ovat opettajia; työmäärään nähden erinomainen palkka, pitkät lomat, eikä ikinä vaaraa joutua juhlapyhinä töihin.
Mikäs siinä, ainakin asiansa osaavalle lähihoitajalle löytyy takuuvarmasti töitä suhdanteista riippumatta. Näin ei voi nykypäivänä sanoa kovinkaan monesta maisterialasta. Onhan tuosta hyvä jatkokouluttautua esim. sairaanhoitajaksi.
Itse tiedän saman perheen kaksi 6 ällän lasta jotka pääsivät heti haluamiinsa yliopistoihin. Toinen oli monta vuotta työttömänä kun valmistui ja teki kolmivuorotyötä duunarina. Toinen ei saanut myöskään oman alan töitä ja joutui opiskella lisää. Myöhemmin nai duunarimiehen ja pääsi opettajaksi. Opettajan hommia tekee mutta sosiaaliset taidot on heikot. Joten en ihmettele jos joku opiskelee lähihoitajaksi koska siitä on hyvä jatkaa eteenpäin ja on aina töitä.
Riippuu uskonnollisista piireistä. Joissain seurakunnissa/herätysliikkeissä on tyypillisesti amisporukkaa, joissain korkeakoulutettua, ja tämä korreloi osittain sen kanssa, kuinka oppikeskeisesti uskoon suhtautuva liike on kyseessä. Ylipäätään ammatinvalinnoissa on havaittavissa tiettyä korrelaatiota uskontoryhmään, esim. lestadiolaisissa on paljon rakennusalan yrittäjiä, ja evankelisissa paljon julkisen sektorin asiantuntija-ammateissa työskenteleviä.