Kauan sitten tapahtuneet erikoisuudet suvuissanne?
En oo löytänyt omastani kuin että
-5 polvea sitten 1812 esiäitini oli kartanon tytär ja meni naimisiin kartanon rengin kanssa. (varmaan harmitti vanhempia).
- toisessa haarassa 4 polvea sitten esi-isäni joutui sotavangiksi Englantiin Oolannin sodassa.
Mitä teillä on?
Kommentit (231)
Eräs tilallinen onnistui karkoittamaan satakunta ryssää suomensodassa pelkällä aitan avaimella. Oli menossa lukitsemaan maakellarin ovea kun oli kuulut Venäjän sotilaiden olevan tulossa, matkalla maakellarille talon isäntä joutuikin näiden sotilaiden väijyttämäksi ja sai siinä rytäkässä luodista ja rysähti maahan. Venäläiset sotilaat luulivat tätä kuolleeksi ja alkoivat juoda siinä itse keitettyä paloviinaa sekä kasaamaan nuotiota kun talon isäntä nousikin pökerryksissä ylös. Sotilaat luulivat että tämä oli herännyt kuolleista juoksivat kauhuissaan pakoon niin että unohtivat ottaa pyssynsä mukaan. Selvisi että venäläisten ampuma aseen luoti olikin osunut isännän rintataskussa olleeseen aitan avimeen ja näin ssätänyt tämän hengen. Tästä tapauksesta talon isännälle myönnettiin mitalli ja kunniakirja jotka roikkuvat edelleen pappani kirjastohuoneen seinällä kyseisen isännän muotokuvan vieressä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on samantapainen kuin ap:lla, oma esiäitini myöskin viiden sukupolven takaa oli varakkaan talon tytär, joka meni naimisiin rutiköyhän ja itseään yli 20 vuotta vanhemman pikkurikollisen kanssa.
On tosiaan samantapainen. Mun esiäitini oli puolestaan renkiä 3 vuotta vanhempi. Eli renki 20 esiäiti 23.
Mahtaakohan noissa olla kyse vahinkoraskaudesta. En tiedä, milloin esiäitini eka lapsi syntyi. Kai sekin jostain selviäisi.
Seksivalistus oli varmaan surkeaa häveliäisyyssyistä. Varmaan sanottiin vaan, että ei seksiä en ne papin aamenta ja siinä koko valistus.
Ajattelen, että välit meni poikki, kun kartanon tytär ei saanut edes kartanolta torppaa, vaan menivät sitten jonkun muun talon torppareiksi. Aikamoinen pudotus kartanon tyttärelle alkaa tehdä taksvärkkiä torpan vuokrana jollekin tavalliselle maatilalle.
Kuu on torpparin aurinko, sanotaan.
Ap
Sukulaismiehen päälle ajoi rattijuoppo. 10 vuotta myöhemmin tämä rattijuoppo oli töissä isäni rakennusalan yrityksessä (ei ollut tietoa silloin että kyseessä sama mies) ja kuoli tapaturmaisesti pudottuaan rakennustelineeltä, koska oli jättänyt krapulapäissään turvavaljaat kiinnittämättä. Henkilöllisyys paljastui vasta kun poliisi tutki tapaturmaan johtaneita syitä poissulkeakseen isäni yrityksen vastuun. Kohtalo taisi puuttua peliin.
Isoisäni isoisoisällä ja hänen veljellään oli joku riitä, todennäköisesti perinnöstä. Sen seurauksena heidän sukuhaaransa ovat tänä päivänäkin erillään. Toisen veljeksen jälkeläiset ovat "niitä toisia", joiden kanssa ei kuulukaan olla missään tekemisissä. (Itse voisin kyllä olla tekemisissä heidän kanssaan, jos vaan tilaisuus tulisi.) En tiedä, onko Suomessa muita ko. sukunimen kantajia kuin näiden kahden veljeksen jälkeläisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isomummoni vuokrasi taloaan bordelliksi.
Oliko se laillista puuhaa siihen aikaan.
En muuten tiedä, ei varmaankaan?
Äkkiseltään vilkaisin, että Wikipedian mukaan 1860-luvulta 1900-luvun alkuun Helsingissä oli bordellitoiminta oli säädeltyä ja järjestätynyttä, eli jollain tapaa laillista. Isomummoni on kuitenkin syntynyt 1800-luvun lopulla, joten tämä on tapahtunut myöhemmin. Ja Helsingin ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Eräs tilallinen onnistui karkoittamaan satakunta ryssää suomensodassa pelkällä aitan avaimella. Oli menossa lukitsemaan maakellarin ovea kun oli kuulut Venäjän sotilaiden olevan tulossa, matkalla maakellarille talon isäntä joutuikin näiden sotilaiden väijyttämäksi ja sai siinä rytäkässä luodista ja rysähti maahan. Venäläiset sotilaat luulivat tätä kuolleeksi ja alkoivat juoda siinä itse keitettyä paloviinaa sekä kasaamaan nuotiota kun talon isäntä nousikin pökerryksissä ylös. Sotilaat luulivat että tämä oli herännyt kuolleista juoksivat kauhuissaan pakoon niin että unohtivat ottaa pyssynsä mukaan. Selvisi että venäläisten ampuma aseen luoti olikin osunut isännän rintataskussa olleeseen aitan avimeen ja näin ssätänyt tämän hengen. Tästä tapauksesta talon isännälle myönnettiin mitalli ja kunniakirja jotka roikkuvat edelleen pappani kirjastohuoneen seinällä kyseisen isännän muotokuvan vieressä.
Eräs seikka kyllä tuossa kertomuksessa ihmetyttää, nimittäin mitä tämä talollinen isäntä huseerasi kotosalla? miksei tämä ollut muiden miesten tavoin puolustamassa sotarintamalla kotia ja isänmaata?
Sisällissodan aikaan isoisäni isä tultiin hakemaan kotoaan talon taakse. Ammuttiin sinne kun ei suostunut olemaan kummankaan puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isomummoni vuokrasi taloaan bordelliksi.
Oliko se laillista puuhaa siihen aikaan.
En muuten tiedä, ei varmaankaan?
Äkkiseltään vilkaisin, että Wikipedian mukaan 1860-luvulta 1900-luvun alkuun Helsingissä oli bordellitoiminta oli säädeltyä ja järjestätynyttä, eli jollain tapaa laillista. Isomummoni on kuitenkin syntynyt 1800-luvun lopulla, joten tämä on tapahtunut myöhemmin. Ja Helsingin ulkopuolella.
Oli varmaankin sitten jo kiellettyä ja paheksuttuakin.
Isoisäni oli naimisissa ennen talvisotaa. Hän lähti rintamalle ja sai kuulla vaimonsa muhinoineen toisen miehen kanssa. Ero - ja sen jälkeen vaimoa etsittiin lehti-ilmoituksella. Mummo siihen vastasi, liitosta syntyi kuusi lasta. Vasta isovanhempien kuoltua sain tietää asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Sisällissodan aikaan isoisäni isä tultiin hakemaan kotoaan talon taakse. Ammuttiin sinne kun ei suostunut olemaan kummankaan puolella.
Mun isoäitini veli taasen tultiin hakemaan talousrakennuksesta, jos oli sotaa piilossa. Hänet vietiin, vaikkei ollut osallistunut taisteluihin ja vaikka oli alle 18.
Olen alkanut miettiä, oliko kyse jostain kiintiöstä, joka oli annettu niille vangitsijoille päivän tehtäväksi. Erittäin epäreilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs tilallinen onnistui karkoittamaan satakunta ryssää suomensodassa pelkällä aitan avaimella. Oli menossa lukitsemaan maakellarin ovea kun oli kuulut Venäjän sotilaiden olevan tulossa, matkalla maakellarille talon isäntä joutuikin näiden sotilaiden väijyttämäksi ja sai siinä rytäkässä luodista ja rysähti maahan. Venäläiset sotilaat luulivat tätä kuolleeksi ja alkoivat juoda siinä itse keitettyä paloviinaa sekä kasaamaan nuotiota kun talon isäntä nousikin pökerryksissä ylös. Sotilaat luulivat että tämä oli herännyt kuolleista juoksivat kauhuissaan pakoon niin että unohtivat ottaa pyssynsä mukaan. Selvisi että venäläisten ampuma aseen luoti olikin osunut isännän rintataskussa olleeseen aitan avimeen ja näin ssätänyt tämän hengen. Tästä tapauksesta talon isännälle myönnettiin mitalli ja kunniakirja jotka roikkuvat edelleen pappani kirjastohuoneen seinällä kyseisen isännän muotokuvan vieressä.
Eräs seikka kyllä tuossa kertomuksessa ihmetyttää, nimittäin mitä tämä talollinen isäntä huseerasi kotosalla? miksei tämä ollut muiden miesten tavoin puolustamassa sotarintamalla kotia ja isänmaata?
En ole kirjoittaja mutta sasttoiko olla sotaan liian vanha?
Mä en tiedä onko tämä erikoisuus mutta hauskaa nimileikkiä kuitenkin. Molemmat mummoni olivat Helmi-nimisiä. Äidinäiti Helmi oli naimisissa Oiva-nimisen miehen kanssa. Isänäidillä, toisella Helmillä siis, oli puolestaan Oiva-niminen sisko. Nykyään tunnen vain Oiva-nimisiä miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisällissodan aikaan isoisäni isä tultiin hakemaan kotoaan talon taakse. Ammuttiin sinne kun ei suostunut olemaan kummankaan puolella.
Mun isoäitini veli taasen tultiin hakemaan talousrakennuksesta, jos oli sotaa piilossa. Hänet vietiin, vaikkei ollut osallistunut taisteluihin ja vaikka oli alle 18.
Olen alkanut miettiä, oliko kyse jostain kiintiöstä, joka oli annettu niille vangitsijoille päivän tehtäväksi. Erittäin epäreilua.
Lisään, että kuoli vankileirillä. Ei vammaan teini pystynyt pitämään puoliaan raavaita miehiä vastaan ruuasta.
Pappa kertoi mitän hänen pappansa aina kertoi Turun palon johtuneen heidän saunastaan. Tarinassa vain on yksi isohko ongelma, nimittäin suvun sauna sijaitsi Korpilahdella vaikka se paloikin samana päivänä ja saman vuonna kuin Turku.
Isoisoisäni huhuttiin olevan saksalaisen sotilaan jälkeläinen. Hänen äitinsä oli 1800-luvun lopussa hienoissa Helsingin aatelisten asunnoissa palvelijana tms. Oli kuulemma itsekin kuin hieno rouva vaikka ihan työntekijä olikin - kulki kuulemma kesäisin pitsihanskat kädessä päivänvarjon kanssa. Isoisäni syntyi 1898... isästä ei ollut eikä tullut virallista vahvistusta eikä selvitystä mutta ilmeisesti isä oli saksalainen aatelismies/sotilas. Miettikää mikä häpeä on ollut 120v sitten saada yksin avioton lapsi... isoisoisoäitiä en koskaan nähnyt mutta isoisoisän kyllä... hän kuoli vasta yli 90-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Pappa kertoi mitän hänen pappansa aina kertoi Turun palon johtuneen heidän saunastaan. Tarinassa vain on yksi isohko ongelma, nimittäin suvun sauna sijaitsi Korpilahdella vaikka se paloikin samana päivänä ja saman vuonna kuin Turku.
Sitä on ehkä kerrottu alkuun vitsinä.
Vierailija kirjoitti:
Sisällissodan aikaan isoisäni isä tultiin hakemaan kotoaan talon taakse. Ammuttiin sinne kun ei suostunut olemaan kummankaan puolella.
Tuo se on niin pe*seestä että pitäisi muka olla jomman kumman puolella.
Vierailija kirjoitti:
Kun saisikin tietää mitä ne vallankumouksen aikaan siellä Venäjällä oikein touhusivat.
Isoisäni oli teinipoika tuolloin ja kylän miehien kanssa kävivät yön yli jossain, Kannaksella siis, liki rajaa. Kukaan ei hiiskunut kenellekään missä kävivät ja mitä tekivät.
1700-luvulla yksi esiäiti tuli raskaaksi ja synnytti lapsen 9-vuotiaana. Lapsen isää ei koskaan löydetty joten lapsen äidistä "tehtiin loitsuin ja noitakonstein lisääntymiskyvytön" .
Miksi tälle peräti kaksi alanuolta. Tuohon aikaan oli erilaiset huvit pikkulapsilla kuin nykyään.
Lisäksi he pyysivät ohi kulkevalta tutulta tupakkakaupiaalta usein tupakanlehtiä ja polttivat ne itse. Ei mitenkään paheksuttavaa tuohon aikaan, vaikka olivat pikkulapsia