Lue keskustelun säännöt.
"oppilas saa aina itse valita, minkä tasoisen kokeen haluaa tehdä* en tykkää. Katkelma mallista
08.08.2019 |
*Tällaisessa mallissa on hyvä muistaa, että vaikka perinteisiä opetustuokioita ei ole joka tunti, niin opettaja opettaa tosi paljon. Kaikille ei vaan opeteta samoja asioita samaan aikaan, Paula Vorne muistuttaa.
Luokkaa neljä vuotta opettanut Paula Vorne kertoo, että matematiikan ympärille on muodostunut sinä aikana pienempiä ryhmiä, jotka etenevät samaan tahtiin. Kun eteen tulee vaikeita asioita, oppilaat pohtivat niitä yhdessä.
Tietyn väliajoin oppilaiden osaaminen kartoitetaan kokeiden avulla. Kokeista saa valita vaativan, keskitason ja helpon välillä. Kokeen tason valitseminen ei tunnu olevan ainakaan Otsolle eikä Pipsalle kovin vaikeaa.
– Ei se kovin vaikeeta valita. Pitää vaan miettiä, että onko matikan jakso sujunut hyvin ja sen kautta valita koe.*
En pidä tuosta yhtään. Mun ei-itseohjautuva olisi ihan tuiliajlilla. Ei keskittyisi ryhmässä ja aotraisi helpoimman kokeen.
Vanhalla perinteisellä systeemillä sai matikasta yläkoulussa kasi ja ysiä. Nyt on jo lukiossa.
Tuossa uudessa mallissa syrjäytyy osa jatko-opinnoista lukiossa.
Kommentit (65)
Tänään Hesarissa joku professori (?) oli sitä mieltä, että kaikki uudistukset toimivat myös odottamattomalla tavalla eli todennäköisesti ilmiöoppiminen ja "kaikki oppii yhtä hyvin" tuo tullessaan sen, että peruskoulun tasoa pitää laskea huomattavasti vastaamaan heikoimman kolmanneksen tarpeisiin. Muuten he eivät pysy mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma nörttipoikani sai aikoinaan matematiikankokeista aina 10, joskus pari plussaa perään. Tästäkös luokan kiusaajat keksivät lisää sanomista, koska tietyissä kouluissa tietyillä alueilla ei yksinkertaisesti saa olla hikari eli osaaja. Tuo ap:n referoima systeemi olisi aiheuttanut vain sen, että poikani olisi valinnut sen helpoimman kokeen, koska ryhmäpaine ja kiusaamispelko olisi aiheuttaneet vaikeampien kokeiden välttelyn.
Lisäksi jos oppilas saa helpoista kokeista aina 10 ja osallistuu ryhmän toimintaan, niin voiko opettaja antaa arvosanan 7 (joka kuvaa valtakunnallisella tasolla osaamista) vai 10 (joka kuvaa oppilaan osoittamaa tasonmukaista osaamistaan). Ja entä jos saa sen 10 ja pääsee lukioon, jossa ei sitten osaakaan mitään. Eli tarvitaan valtakunnallinen peruskoulun päättökoe, jonka perusteella valitaan opiskelijat jatkoon!
Ei missään tapauksessa nyt mitään lukion päättökokeita.
Vihaan kaikkia näitä loppurysäyksiä. Aiheuttavat turhaa stressiä.
Itte en enää käy koulua, mutten halua lapsillenikaan.
Mulla on ollut:
- ylioppilaskokeet
- kauppaopiston lopputentit kaikista aineista. Kerran sai uusia ja jos ei menny läpi, koko tutkinto hylättiin. Mun kaverille kävi noin yhdessä aineessa. Luullakseni kauppamatematiikassa.
Teknillisessä yliopistossa diplomityö.
Ai että vihaan noita turhan stressin lähteitä.
Vierailija kirjoitti:
Tänään Hesarissa joku professori (?) oli sitä mieltä, että kaikki uudistukset toimivat myös odottamattomalla tavalla eli todennäköisesti ilmiöoppiminen ja "kaikki oppii yhtä hyvin" tuo tullessaan sen, että peruskoulun tasoa pitää laskea huomattavasti vastaamaan heikoimman kolmanneksen tarpeisiin. Muuten he eivät pysy mukana.
Minä en olisi pysynyt mukana tuollaisessa. En ole ilmiöoppija.
Tavallisessa koulussa pärjäsin hyvin ja lukiossa ja yliopistossa.
Kaikki on muka niin leppoisaa ja omaan tahtiin. Sitten lyödään kylmät numerot yhtäkkiä pöytään, etkä järkytykseksesk saakaan mieluista jatko-opiskelupaikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusatulle tuo olisi kamalaa. Hyljeksirräisiin kaikissa ryhmissä, joihin pyrkii (tai ope laittaa)
Tuollainen itseohjautuvuus on varmasti toimiva systeemi lukiossa ja korkeakouluissa, mutta ei missään tapauksessa peruskoulussa. Tai itseohjautuvuus toki toimii, mutta ei niin, että lapsi voi halutessaan mennä sieltä missä aita on matalin. Siinä tulee helposti pilattua tulevaisuus jo ekalla luokalla, jos ei satu olemaan älykäs ja kunnianhimoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma nörttipoikani sai aikoinaan matematiikankokeista aina 10, joskus pari plussaa perään. Tästäkös luokan kiusaajat keksivät lisää sanomista, koska tietyissä kouluissa tietyillä alueilla ei yksinkertaisesti saa olla hikari eli osaaja. Tuo ap:n referoima systeemi olisi aiheuttanut vain sen, että poikani olisi valinnut sen helpoimman kokeen, koska ryhmäpaine ja kiusaamispelko olisi aiheuttaneet vaikeampien kokeiden välttelyn.
Lisäksi jos oppilas saa helpoista kokeista aina 10 ja osallistuu ryhmän toimintaan, niin voiko opettaja antaa arvosanan 7 (joka kuvaa valtakunnallisella tasolla osaamista) vai 10 (joka kuvaa oppilaan osoittamaa tasonmukaista osaamistaan). Ja entä jos saa sen 10 ja pääsee lukioon, jossa ei sitten osaakaan mitään. Eli tarvitaan valtakunnallinen peruskoulun päättökoe, jonka perusteella valitaan opiskelijat jatkoon!
Ei missään tapauksessa nyt mitään lukion päättökokeita.
Vihaan kaikkia näitä loppurysäyksiä. Aiheuttavat turhaa stressiä.
Itte en enää käy koulua, mutten halua lapsillenikaan.
Mulla on ollut:
- ylioppilaskokeet
- kauppaopiston lopputentit kaikista aineista. Kerran sai uusia ja jos ei menny läpi, koko tutkinto hylättiin. Mun kaverille kävi noin yhdessä aineessa. Luullakseni kauppamatematiikassa.
Teknillisessä yliopistossa diplomityö.
Ai että vihaan noita turhan stressin lähteitä.
Anteeksi, Tarkoitan, että ei missään tapauksessa saa laittaa *peruskouluun päättökokeita.
Lukiossa ne valitettavasti on olleet varmaan aina.
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen itseohjautuvuus on varmasti toimiva systeemi lukiossa ja korkeakouluissa, mutta ei missään tapauksessa peruskoulussa. Tai itseohjautuvuus toki toimii, mutta ei niin, että lapsi voi halutessaan mennä sieltä missä aita on matalin. Siinä tulee helposti pilattua tulevaisuus jo ekalla luokalla, jos ei satu olemaan älykäs ja kunnianhimoinen.
Ei se lukiossa eikä yliopistossakaan toimi sen paremmin.
ärsyttää yliopistossakin. Meillä oli tty:ssä laskuharjoituksia ja niissä ykis assistentti keksi laittaa meidät itse ratkaisemaan niitä tehtäviä. Jokobkotona etukäteen tai salissa. Sitten onneksi yksi poika huusi, että kun sää tiedät kerran ne vastaukset, niin lait laskut vaan jo sinne taululle. Näin sekin sitten alkoi tehdä ja kaikki oppivat paljon paremmin.
Mulla ainakin meni matikan tentit aivan hyvin, vaikken laskumenetelmiä itse ollut keksinytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen itseohjautuvuus on varmasti toimiva systeemi lukiossa ja korkeakouluissa, mutta ei missään tapauksessa peruskoulussa. Tai itseohjautuvuus toki toimii, mutta ei niin, että lapsi voi halutessaan mennä sieltä missä aita on matalin. Siinä tulee helposti pilattua tulevaisuus jo ekalla luokalla, jos ei satu olemaan älykäs ja kunnianhimoinen.
Ei se lukiossa eikä yliopistossakaan toimi sen paremmin.
ärsyttää yliopistossakin. Meillä oli tty:ssä laskuharjoituksia ja niissä ykis assistentti keksi laittaa meidät itse ratkaisemaan niitä tehtäviä. Jokobkotona etukäteen tai salissa. Sitten onneksi yksi poika huusi, että kun sää tiedät kerran ne vastaukset, niin lait laskut vaan jo sinne taululle. Näin sekin sitten alkoi tehdä ja kaikki oppivat paljon paremmin.
Mulla ainakin meni matikan tentit aivan hyvin, vaikken laskumenetelmiä itse ollut keksinytkään.
Höpö, höpö, tietysti kotitehtävät yritetään ratkaista ensin itse. Näin on tehty varmasti lähes aina.
Onneksi ehdin juuri käydä peruskoulun suht perinteisellä mallilla ja lukiossa oli sen verta iäkkäitä opettajia että sai edes joissakin aineissa perinteistä opetusta ja käytettiin liitutauluakin. Vuotta nuoremmat joutuivat uuden opsin kynsiin eivätkä opettajatkaan saaneet enää vanhoja tyylejä käyttää.
Itselle ei ole koskaan auennut se, että miten ryhmätyöt ovat hyödyllisempiä kuin perinteinen opetus. Eivät lapset osaa, eikä pidäkään osata, opettaa toisilleen asioita niin kuin pitäisi. Ryhmästä löytyy aina se joka tajuaa ja se joka ei niin hoksakaan. En itse ikinä kehdannut sanoa jos en ymmärtänyt. En myöskään ryhmätöissä oppinut mitään muuta kuin sen oman osuuden. Siihen päälle vielä se, että ryhmät opettivat sitten vielä koko luokalle. Joskus mentiin lähes koko oppikirja lukiossa tällä tyylillä ja oli tosi kiva sitten koeviikolla kun et osannut todellakaan mitään kurssista.
Silti tätä vieläkin vain lisätään opetukseen ja ihmetellään kun lapset eivät osaa lukea eivätkä laskea. Keskittyminen on olematonta ja ei kyetä sisäistämään asioita. Maailmassa on ihmetelty ja kadehdittu sekä arvostettu suomalaista osaamista ja koulutusta. Miksi se pitää romuttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen itseohjautuvuus on varmasti toimiva systeemi lukiossa ja korkeakouluissa, mutta ei missään tapauksessa peruskoulussa. Tai itseohjautuvuus toki toimii, mutta ei niin, että lapsi voi halutessaan mennä sieltä missä aita on matalin. Siinä tulee helposti pilattua tulevaisuus jo ekalla luokalla, jos ei satu olemaan älykäs ja kunnianhimoinen.
Ei se lukiossa eikä yliopistossakaan toimi sen paremmin.
ärsyttää yliopistossakin. Meillä oli tty:ssä laskuharjoituksia ja niissä ykis assistentti keksi laittaa meidät itse ratkaisemaan niitä tehtäviä. Jokobkotona etukäteen tai salissa. Sitten onneksi yksi poika huusi, että kun sää tiedät kerran ne vastaukset, niin lait laskut vaan jo sinne taululle. Näin sekin sitten alkoi tehdä ja kaikki oppivat paljon paremmin.
Mulla ainakin meni matikan tentit aivan hyvin, vaikken laskumenetelmiä itse ollut keksinytkään.
Höpö, höpö, tietysti kotitehtävät yritetään ratkaista ensin itse. Näin on tehty varmasti lähes aina.
Luepa uudestaan. Kotitehtävät luentojen jälkeen ovat eri asia kuin se mistä tuo edellinen puhui.
Pitäisi olla se vähimmäistaso, missä saisi perinteistä opetusta. Ja jos siitä selviää itsenäisesti, saisi opiskella itsenäisesti. Tosin mitä vaativammaksi esim. kielten opinnot menevät, sitä tärkeämpää olisi oppia perusteet oikein.
Nyt kun on näitä avoimia oppimisympäristöjä, pienryhmiä, digitaalisia materiaaleja ym. niin yllättäen monet oppilaat kaipaavat perinteistä opiskelua kirjoista. No, 15-20 vuoden sisään nähdään, oliko peruskoulun mullistaminen hyvä juttu vai järkyttävän suuri virhe. Sääli heitä, jotka eivät onnistuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epätasa-arvon luomista tuollainen. Mahdollistaa kiusaamisen kiusattavien oppimistulosten kustannuksella, mahdollistaa laiskuuteen ja siihen, ettei perusasioita koskaan ymmärretä kunnolla. Moni menee lähtökohtaisesti siitä, mistä aita on matalin. On totta, että perinteinen opetus ei sovi kaikille, mutta en yhtään ihmettele, että PISA-tulokset laskevat koko ajan, jos opettajat saavat toohottaa tuolla tavalla.
Miksi pitää tässäkin noudattaa Ruotsin epäonnistunutta esimerkkiä? Ruotsissa lukiosta putoaa kolmasosa pois. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006143511.html
Peruskoulussahan tuo epäonnistumisen siemen jo kylvetään.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki on muka niin leppoisaa ja omaan tahtiin. Sitten lyödään kylmät numerot yhtäkkiä pöytään, etkä järkytykseksesk saakaan mieluista jatko-opiskelupaikkaa.
Tämä. Pilataan ensinnäkin lasten opintomahdollisuudet tällä systeemillä. Ei peruskouluikäinen ole tarpeeksi kypsä tekemään päätöksiä ajatellen koko tulevaisuuttaan eli toisin sanoen valitsemaan minkä tasoisia kokeita tekee ja miten nyt haluaa suoriutua ja miten nyt haluaa panostaa kun kerta saa valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma nörttipoikani sai aikoinaan matematiikankokeista aina 10, joskus pari plussaa perään. Tästäkös luokan kiusaajat keksivät lisää sanomista, koska tietyissä kouluissa tietyillä alueilla ei yksinkertaisesti saa olla hikari eli osaaja. Tuo ap:n referoima systeemi olisi aiheuttanut vain sen, että poikani olisi valinnut sen helpoimman kokeen, koska ryhmäpaine ja kiusaamispelko olisi aiheuttaneet vaikeampien kokeiden välttelyn.
Lisäksi jos oppilas saa helpoista kokeista aina 10 ja osallistuu ryhmän toimintaan, niin voiko opettaja antaa arvosanan 7 (joka kuvaa valtakunnallisella tasolla osaamista) vai 10 (joka kuvaa oppilaan osoittamaa tasonmukaista osaamistaan). Ja entä jos saa sen 10 ja pääsee lukioon, jossa ei sitten osaakaan mitään. Eli tarvitaan valtakunnallinen peruskoulun päättökoe, jonka perusteella valitaan opiskelijat jatkoon!
Ei missään tapauksessa nyt mitään lukion päättökokeita.
Vihaan kaikkia näitä loppurysäyksiä. Aiheuttavat turhaa stressiä.
Itte en enää käy koulua, mutten halua lapsillenikaan.
Mulla on ollut:
- ylioppilaskokeet
- kauppaopiston lopputentit kaikista aineista. Kerran sai uusia ja jos ei menny läpi, koko tutkinto hylättiin. Mun kaverille kävi noin yhdessä aineessa. Luullakseni kauppamatematiikassa.
Teknillisessä yliopistossa diplomityö.
Ai että vihaan noita turhan stressin lähteitä.
Anteeksi, Tarkoitan, että ei missään tapauksessa saa laittaa *peruskouluun päättökokeita.
Lukiossa ne valitettavasti on olleet varmaan aina.
Ylioppilaskirjoitukset oli tämän vuosikymmenen alussa hieman eri stressin aihe kuin nykyään. Itse kirjoitin 2011, jolloin kaikki vielä toitottivat, että kukaan ei koskaan tule kysymään arvosanoja, pääasia että pääsee kirjoituksista läpi.
2019 kirjoittaneet ovat joutuneet aivan eritasoisen stressin kouriin, kun niillä kirjoitusten arvosanoilla ja kirjoitetuilla aineilla onkin kaikki maailman merkitykset jatko-opintoja ajatellen. Ei käy kateeksi.
"Hei, meillä on maailmallakin kehuttu opetusjärjestelmä"
"Super!"
"Sotketaan se ja katsotaan mitä saadaan aikaiseksi"
"Jee!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma nörttipoikani sai aikoinaan matematiikankokeista aina 10, joskus pari plussaa perään. Tästäkös luokan kiusaajat keksivät lisää sanomista, koska tietyissä kouluissa tietyillä alueilla ei yksinkertaisesti saa olla hikari eli osaaja. Tuo ap:n referoima systeemi olisi aiheuttanut vain sen, että poikani olisi valinnut sen helpoimman kokeen, koska ryhmäpaine ja kiusaamispelko olisi aiheuttaneet vaikeampien kokeiden välttelyn.
Lisäksi jos oppilas saa helpoista kokeista aina 10 ja osallistuu ryhmän toimintaan, niin voiko opettaja antaa arvosanan 7 (joka kuvaa valtakunnallisella tasolla osaamista) vai 10 (joka kuvaa oppilaan osoittamaa tasonmukaista osaamistaan). Ja entä jos saa sen 10 ja pääsee lukioon, jossa ei sitten osaakaan mitään. Eli tarvitaan valtakunnallinen peruskoulun päättökoe, jonka perusteella valitaan opiskelijat jatkoon!
Ei missään tapauksessa nyt mitään lukion päättökokeita.
Vihaan kaikkia näitä loppurysäyksiä. Aiheuttavat turhaa stressiä.
Itte en enää käy koulua, mutten halua lapsillenikaan.
Mulla on ollut:
- ylioppilaskokeet
- kauppaopiston lopputentit kaikista aineista. Kerran sai uusia ja jos ei menny läpi, koko tutkinto hylättiin. Mun kaverille kävi noin yhdessä aineessa. Luullakseni kauppamatematiikassa.
Teknillisessä yliopistossa diplomityö.
Ai että vihaan noita turhan stressin lähteitä.
Lukiossa on jo nyt päättökoe!
Peruskouluun on pakko tulla päättökoe, koska jo nyt numeroarvostelu riippuu liikaa siitä koulusta, jossa olet. Vuosaaressa voit saada päättötodistukseen matematiikasta arvosanan 10, vaikka et osaa kertotaulua ja se 10 on yhtä "arvokas" kuin sama arvosana jostain toisesta koulusta saatuna. Tällä hetkellä keskiasteelle mennään todistuksen perusteella ja lukioissa tiedetään, että osa 10 oppilaista ei osaa kunnolla lukea, toisesta koulusta juuri ja juuri 7 keskiarvoon yltänyt päihittää porukan mennen tullen.
Miten kokeiden taso määritellään? Jos helpoin on se, mitä ennen olisi pidetty kaikille, niin sitten tuo on ok. En näe järkeä siinä, että pienet lapset saavat vapaaehtoisesti pudottautua helpotettuun opetukseen ilman todellista, määriteltyä tarvetta.
Nämä itseohjautuvat oppimismenetelmät ovat nyt kovasti pop. Opettaja, joka opettaa perinteisesti leimataan änkyräksi ja muutosvastarintaiseksi. Mitään kunnollista tieteellistä tutkimusta näiden uusien menetelmien toimivuudesta ei ole.