Lue keskustelun säännöt.
Miten yh ehtii harrastaa liikuntaa?
08.08.2019 |
Kolme eri ikäistä lasta, isäänsä tapaavat joka toinen viikonloppu. Eli hoidan koko arjenn. Isäviikonlopuilla hoidan juoksevat/pakolliset asiat. Herään viimeistään klo 6 ja klo 7 vien lapsen päiväkotiin. Kotona olemme klo 17. Ruoka, pakolliset kotihommat, läksyt. Lasten harrastuksusta haku tms miten ennätän. Nukahdan klo 21 jälkeen ihan väsyneenä. On paha olo, kun en ennätä harrastaa liikuntaa. Pää ja niska jumissa, kroppa väsyy kun olen tottunut aiemmin urheilemaan. Joskus ehdin käydä pienimmän kanssa kävelylenkillä hän rattaissa ja isommat pyöräillen, mutta useinkaan lapsi jaksa lähteä enää päivän päälle ja muutenkin tuntuu että sitten jää kaikki muu. Mitä keinoja on?
Kommentit (18)
Pahoillani puolestani. Yksi ikävä syy, miksi olen vielä huonossa liitossa. Saa edes vähän tuota taakkaa jaettua. En ylpeile tällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikkua voi, vaikka sitä ei erikseen harrasta.
En minäkään jaksanut liikkua juurikaan, kun lapset olivat pieniä. Kotijumppaa vedin joskus sinnillä ja hyötyliikunta oli arvossaan eli kauppaan kävellen tai pyörällä lasten kanssa. Onneksi tuo vaihe kestää vain hetken. Kun lapset kasvoivat ja pärjäsivät hetken kotona yksin, aloitin juoksulenkit. Samoin kävin lenkillä sillä välin, kun lapset olivat harrastuksissaan. Nyt jaksan ja pääsen taas liikkumaan niin paljon kuin sielu sietää, kun lapset ovat 11 ja 13 vuotiaat. t. totaali-yh
Lasten harrastukset ovat vapaaehtoisia. Meidän lapset eivät koskaan harrastaneet mitään sellaista, johon piti kuljettaa. Ja jos sellainen olisi, niin onhan siinä tunti aikaa itsekin liikkua.
Siis mitä ohjattuja harrastuksia teillä on niin paljon, jos lapset ovat vielä noin pieniä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaatiiko lasten harrastukset läsnäoloa? Jos ei, niin siinä välissä voi käydä ainakin kävelyllä.
Lisäät liikunnan niihin joka toisen viikonlopun juokseviin asioihin. Ihan kirjaimellisesti.
- kaikilla meillähän ei ole niitä lapsivapaita viikonloppuja, niin hiukan tuppaa joskus joidenkin valitus ihmetyttämään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten kanssa yhdessä harrastaen. Aamuisin (ennen töitä) toisinaan käyn juoksulenkillä, koululaiset jäävät nukkumaan kotiin ja pienemmät juoksurattaisiin nukkumaan.
Kuntosalilla jos haluaa käydä, niin monissa on lapsiparkit (harvemmin tulee käytyä).
Perjantai iltaisin mennään koko porukalla aina uimahalliin.
Vapaapäivinä jos käyn juoksemassa niin lapset tulee polkupyörillä mukaan.
Tarhapäivien jälkeen arkisin mennään toisinaan yhdessä jalkapalloilemaan tai leikkipuistoilemaan. Lisäksi on lasten musiikki-, uinti- ja hiihtoharkkoja.
Kotona meillä on parvekkeella sellainen isompi kuntoilulaite jossa saa kädet, vatsat, selän ja jalat treenattua. Lisäksi askelkyykkyjä ja kyykkyjä teen ihan sisälläkin aina silloin tällöin.
Koen että meidän arki on melko liikunnallisesti enkä itse ainakaan enempää urheilua kaipaa.
Luontainenliikunta lasten kanssa. Hippa, metsälenkit, disco, jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri tuo, että lapset ovat mukana. Itselläni meni lasten kanssa aika palloa potkiessa ja pyöräillessä. Sai muutaman kerran viikossa tunnin hikoiltua. Onneksi nyt pystyy tekemään reilun tunnin lenkin omin päin. Uimaan lähtevät hihkuen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen totaali-yh eli isää ei kuvioissa. En kyllä mitään liikuntaa voi mitenkään harrastaa. Onneksi minulla tästä ei ole tullut mitään vaivoja tai oireita.
Kyllä minäkin lähtisin siitä, että kuntoilu tapahtuu joko kotijumppana, lenkkeilynä lapset mukana tai lenkkeilynä lasten harrastusten aikaan. Jos isommat lapset ovat niitä harrastavia, niin pienin mukaan rattaissa lenkille? Ja jos kerran isommat lapset ovat jo kouluikäisiä, kai he pärjäävät yhden lenkin ajan kotona, vaikka pienin siis olisikin mukana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen totaali-yh eli isää ei kuvioissa. En kyllä mitään liikuntaa voi mitenkään harrastaa. Onneksi minulla tästä ei ole tullut mitään vaivoja tai oireita.
Et siis pysty liikkumaan, jos et sitä erikseen harrasta?
Kotona kuntolaite, niin voi treenata vaikka joka päivä. Polkupyörään peräkärri tai peräpyörä, niin voi liikkua pyörällä hyötyliikkuen. Rattailla + kävellen tai juosten tietysti myös. Ja kun ottaa tavaksi tehdä aina odottaessa esim. askelkyykkyjä tai punnerruksia, niin siitäkin kertyy ajan saatossa liikuntaa. Naruhyppely ja hulavanne toimivat vaikkapa telkkaria katsellessa.
Päättäväisyyttä vain kehiin ja ottaa yhden liikuntatottumuksen kerrallaan mukaan rutiineihin. Päivän liikunta voi koistua pienustä 10 min. pätkistä. Ne on helpompi mahduttaa mukaan kuin yksi puolituntinen. Arjen hallinta on tietenkin myös tärkeää, ei kaaokseen saa hevillä ympättyä liikuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen totaali-yh eli isää ei kuvioissa. En kyllä mitään liikuntaa voi mitenkään harrastaa. Onneksi minulla tästä ei ole tullut mitään vaivoja tai oireita.
Et siis pysty liikkumaan, jos et sitä erikseen harrasta?
Laskin tässä tarkoitettavan liikunnalla nimenomaan erikseen harrastettavaa liikuntaa kuten lähteminen erikseen hölkkälenkille, kuntosalille tms.
Arkiliikuntaa toki on pakkokin harrastaa, kun pitää kotityöt tehdä, ruohot leikata ja hoitaa muuten pihaa, minulla on pieni koirakin joka pitää ulkoiluttaa lapsi toki mukana koska yksin ei voi jättää. Mulla on aktiivisuusranneke ja sen mukaan askelia tulee päivässä 8 000 - 12 000 joten ihan kivasti. Lihaskuntoliikuntaa ei kuitenkaan tule säännöllisesti harjoitettua. Tässä elämänvaiheessa tämä arkiliikunta saa riittää.
Tee katumusharjoituksia?
Miksi jätin pilsut pois?
Miksi tein lapsia sellaisen miehen kanssa, josta tiesin 95% varmuudella eroavani?
Jne.
Lista on loputon...
Kotijumppa. Netistä löytyy ohjeita. Turha valittaa.