Haluaisin perustaa blogin, mutta en tiedä uskallanko

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mutta jos mä palaan tuohon pelkoon: miten ihmeessä uskallan? Haluan mutta pelottaa! Rohkaiskaa minua!

Mitä sä pelkäät? Jos kirjoitat blogissasi työstäsi, tietenkin sun pitää kirjoittaa siten, ettei siitä ole haittaa työnantajallesi, työkavereillesi eikä mahdollisille asiakkaillesikaan. Ja jos sua sitoo työasioissasi vaitiolovelvollisuus, et luonnollisestikaan voi blogata mitään sellaista, mikä kuuluu tuon velvollisuuden piiriin. Pelkäätkö, että sun blogiasi alettaisiin ruotia sosiaalisessa mediassa kuten av-palstalla? Todennäköisesti ei, koska työhön perustuva blogi (ellet sitten ole joku eroottinen tanssija tai vastaava)  ei yleensä anna aihetta rääpiä blogia. 

Kyllä mä pelkään töiden takia, että menetän mahdollisuuksia blogin myötä. Tai sanon jotain väärää - minulla on kuitenkin paljon sanottavaa, rohkeita mielipiteitäkin. Jotenkin myös esillä oleminen tuottaa syyllisyyttä, vaikka tykkään siitä.

Tuossa tapauksessa unohtaisin koko bloggaamisen ja kirjoittaisin vain päiväkirjaa omaksi ilokseni. Mä en kirjoita blogiini mitään työhöni liittyvää enkä myöskään muihin ihmisiin kuten lapsiini tai läheisiini liittyvää. On epätodennäköistä, että kukaan työhoni liittyvä ihminen koskaan edes eksyisi lukemaan blogiani, mutta siitä huolimatta olen tarkka siitä, mitä julkaisen ja mitä en. En halua, että bloggaamisesta aiheutuu mulle tai läheisilleni mitään haittaa. 

Minkä takia, jos ap kokee, että hänellä on jotain sanottavaa, mahdollisesti jotain alaa kehittävää? 

Sen vuoksi, että hän itse epäilee menettävänsä blogin vuoksi mahdollisuuksia työelämässä. Ja koska hän pelkää niin käyvän, käsittääkseni hän ei halua niin käyvän. Tilanne olisi ihan eri, jos häntä ei lainkaan haittaisi mahdollisuuksien menettämiset tai hänellä ei olisi aikomustakaan kirjoittaa mitään sellaista, jonka vuoksi niin voisi käydä. 

...mutta kuitenkin halu itseilmaisuun. Ehkä tuo pelko estää häntä toteuttamasta itseään.

Mulla on bloginettisivu (ihan itse koodaillu html&css), mutta en pidä itseäni keskipisteenä siellä.

Vaan kerron siellä omista kokemuksitani pc pelaamis harrustuksesta ja minkälaisia osia ja pelejä suosittelen.

Sen löytää jotka ovat asiasta kiinnostuneita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mutta jos mä palaan tuohon pelkoon: miten ihmeessä uskallan? Haluan mutta pelottaa! Rohkaiskaa minua!

Mitä sä pelkäät? Jos kirjoitat blogissasi työstäsi, tietenkin sun pitää kirjoittaa siten, ettei siitä ole haittaa työnantajallesi, työkavereillesi eikä mahdollisille asiakkaillesikaan. Ja jos sua sitoo työasioissasi vaitiolovelvollisuus, et luonnollisestikaan voi blogata mitään sellaista, mikä kuuluu tuon velvollisuuden piiriin. Pelkäätkö, että sun blogiasi alettaisiin ruotia sosiaalisessa mediassa kuten av-palstalla? Todennäköisesti ei, koska työhön perustuva blogi (ellet sitten ole joku eroottinen tanssija tai vastaava)  ei yleensä anna aihetta rääpiä blogia. 

Kyllä mä pelkään töiden takia, että menetän mahdollisuuksia blogin myötä. Tai sanon jotain väärää - minulla on kuitenkin paljon sanottavaa, rohkeita mielipiteitäkin. Jotenkin myös esillä oleminen tuottaa syyllisyyttä, vaikka tykkään siitä.

Tuossa tapauksessa unohtaisin koko bloggaamisen ja kirjoittaisin vain päiväkirjaa omaksi ilokseni. Mä en kirjoita blogiini mitään työhöni liittyvää enkä myöskään muihin ihmisiin kuten lapsiini tai läheisiini liittyvää. On epätodennäköistä, että kukaan työhoni liittyvä ihminen koskaan edes eksyisi lukemaan blogiani, mutta siitä huolimatta olen tarkka siitä, mitä julkaisen ja mitä en. En halua, että bloggaamisesta aiheutuu mulle tai läheisilleni mitään haittaa. 

Minkä takia, jos ap kokee, että hänellä on jotain sanottavaa, mahdollisesti jotain alaa kehittävää? 

Sen vuoksi, että hän itse epäilee menettävänsä blogin vuoksi mahdollisuuksia työelämässä. Ja koska hän pelkää niin käyvän, käsittääkseni hän ei halua niin käyvän. Tilanne olisi ihan eri, jos häntä ei lainkaan haittaisi mahdollisuuksien menettämiset tai hänellä ei olisi aikomustakaan kirjoittaa mitään sellaista, jonka vuoksi niin voisi käydä. 

...mutta kuitenkin halu itseilmaisuun. Ehkä tuo pelko estää häntä toteuttamasta itseään.

Varmasti estääkin. Hänen kannattaa kuitenkin miettiä, haluaako ottaa riskin vai ei. Mikä on pahin skenaario, mitä blogin pitämisestä voisi tapahtua? Jos hän voi kirjoittaa blogiin mitä vaan haluamaansa asiaa, mutta mikään nistä ei ole sellainen, joka päättäisi hänen työsuhteensa, blogin pitämiselle tuskin on mitään estettä. Jos pahin skenaario on, että ei etene enää työelämässä, sekin voi olla ihan ok, jos nykyinen työpaikka kuitenkin säilyy. Toisaalta voi miettiä sitäkin, että entä jos ne blogikirjoitukset auttavatkin pääsemään johonkin toiseen paikkaan töihin? Tärkeintä kuitenkin on, että mitä ikinä blogiinsa kirjoittaakin, seisoo sanojensa takana myös silloin, jos asiaa pitää selittää työnantajalle, työkavereille, työhaastattelussa rekrytoijalle tai jollekin muulle henkilölle, jolla on vaikutus bloggaajan työllistymiseen. 

Kiitos vastauksista kaikille. Olen aika harkitsevainen ihminen ja toki miettisin tarkoin, millaisia asioita blogiin kirjottaisin. Ajattelen kuitenkin, että mielenkiinto syntyy henkilökohtaisuudesta - on tuotava jollain tavalla myös oma elämä esille. 

Kai jotenkin pelkään että minut leimataan noloksi, tyrkyksi tms. Mutta todellisuudessa myös luulen, että hyvin pidetty ja kirjotiettu blogi voi olla omaa työmarkkina-arvoa nostattava asia. Mutta kai elämässä aina on ihmisiä jotka haluavat laittaa sinua alas, teitpä miten päin tahansa. Tuntuu, että olen koko elämäni elänyt pienellä liekillä, vaikka minulla olisi resursseja isompiinkin asioihin. Minulla on aina joku kummalline pelko takaraivossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mutta jos mä palaan tuohon pelkoon: miten ihmeessä uskallan? Haluan mutta pelottaa! Rohkaiskaa minua!

Mitä sä pelkäät? Jos kirjoitat blogissasi työstäsi, tietenkin sun pitää kirjoittaa siten, ettei siitä ole haittaa työnantajallesi, työkavereillesi eikä mahdollisille asiakkaillesikaan. Ja jos sua sitoo työasioissasi vaitiolovelvollisuus, et luonnollisestikaan voi blogata mitään sellaista, mikä kuuluu tuon velvollisuuden piiriin. Pelkäätkö, että sun blogiasi alettaisiin ruotia sosiaalisessa mediassa kuten av-palstalla? Todennäköisesti ei, koska työhön perustuva blogi (ellet sitten ole joku eroottinen tanssija tai vastaava)  ei yleensä anna aihetta rääpiä blogia. 

Kyllä mä pelkään töiden takia, että menetän mahdollisuuksia blogin myötä. Tai sanon jotain väärää - minulla on kuitenkin paljon sanottavaa, rohkeita mielipiteitäkin. Jotenkin myös esillä oleminen tuottaa syyllisyyttä, vaikka tykkään siitä.

Miksi pelkäät? Oletko epävarma siitä, mitä saat työstäsi kertoa julkisesti? Siis mikä työssäsi on salassa pidettävää ja mikä ei? Vai onko tarkoituksesi kritisoida työnantajaasi tai alaa yleensä? Jos sulla on hyvä ilmaisutaito, osaat varmasti antaa kritiikin rakentavalla tavalla eli negatiivisten asioiden sijasta kuvata positiivisella tavalla, miten asioita voitaisiin tehdä nykyistä paremmin. Ketään yksittäistä henkilöä ei kannata alkaa kritisoimaan eikä varsinkaan tavalla, joka voitaisiin tulkita kunnianloukkaukseksi. Lisäksi kirjoituksessa on hyvä tulla selkeästi ilmi, milloin kyse on omasta mielipiteestäsi ja milloin faktasta. Älä esitä totuutena mitään sellaista asiaa, jonka todenperäisyyttä et ole itse tarkistanut. Eli älä levitä juoruja tai huhupuheita. Muista silti lukea jokainen päivityksesi pariin kertaan ajatuksen kanssa läpi ennenkuin julkaiset sen. Mieti, voidaanko kirjoituksesi tulkita eri tavalla kuin mitä olit tarkoittanut. Jos voidaan, muuta tekstiäsi siten, että tulkinnanvaraa ei jää. Jos et ole vielä eläkeikää lähestymässä, mieti myös mahdollisia uusia rekrytointitilanteita. Jos blogisi sisältö on sellainen, että se voisi toimia eräänlaisena portfoliona, ei pitäisi olla mitään hätää. Jos taas rekrytilanteessa joutuisit toivomaan, että rekrytoija ei ole koskaan lukenut blogiasi, tilanne on hankalampi.

Voithan ihan hyvin aloittaa bloggaamisen ja katsoa, riittääkö sulla edes blogattavaa. Ja aloita sellaisista postauksista, joissa ei ole mitään, mistä joku voisi vetää herneen nenään. Tsemppiä!

Sitten vielä sellainen kysymys: lukeeko ihmiset enää blogeja? Onko ne menneet pois muodista?

Vierailija kirjoitti:

Sitten vielä sellainen kysymys: lukeeko ihmiset enää blogeja? Onko ne menneet pois muodista?

Ovat menneet. Toki blogeillakin on vielä lukijoita, mutta Twitter tms voisi olla parempi foorumi saada äänensä kuuluviin. Koska tarkoituksesi on tuottaa tekstiä, Twitter on tähän hyvä. Jos taas olisi kuvista kyse, Insta olisi parempi.

Siis ap pelkää että ei saa seuraa blogin perustamisen jälkeen. Jos olet i.diootti ja toitotat suureen ääneen, niin tämä tosiaan vaikuttaa. Jos olet fiksu, niin se voi lisätä, näin ainakin minun silmissäni. En todellakaan perusta perhettä pelkälle naisen ulkonäölle, vaikka ulkonäkö tärkeää onkin. Älykkyys ja kauneus ei sulje toisiaan pois, ja tarkoitan kauniilla normaalia itsestään huolta pitävää naista,en missiä.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista kaikille. Olen aika harkitsevainen ihminen ja toki miettisin tarkoin, millaisia asioita blogiin kirjottaisin. Ajattelen kuitenkin, että mielenkiinto syntyy henkilökohtaisuudesta - on tuotava jollain tavalla myös oma elämä esille. 

Kai jotenkin pelkään että minut leimataan noloksi, tyrkyksi tms. Mutta todellisuudessa myös luulen, että hyvin pidetty ja kirjotiettu blogi voi olla omaa työmarkkina-arvoa nostattava asia. Mutta kai elämässä aina on ihmisiä jotka haluavat laittaa sinua alas, teitpä miten päin tahansa. Tuntuu, että olen koko elämäni elänyt pienellä liekillä, vaikka minulla olisi resursseja isompiinkin asioihin. Minulla on aina joku kummalline pelko takaraivossa.

Jokainen, joka julkaisee jotain somessa, on nolo ja tyrkky. Paitsi ne, joiden työtä on sisällöntuottaminen ja työnantaja maksaa palkan siitä, että he tuottavat sisältöä someen. Maailmassa on siis kymmeniä miljoonia noloja ja tyrkkyjä, joten mitä haittaa siitä olisi, että olisit yksi heistä?

Vierailija kirjoitti:

Siis ap pelkää että ei saa seuraa blogin perustamisen jälkeen. Jos olet i.diootti ja toitotat suureen ääneen, niin tämä tosiaan vaikuttaa. Jos olet fiksu, niin se voi lisätä, näin ainakin minun silmissäni. En todellakaan perusta perhettä pelkälle naisen ulkonäölle, vaikka ulkonäkö tärkeää onkin. Älykkyys ja kauneus ei sulje toisiaan pois, ja tarkoitan kauniilla normaalia itsestään huolta pitävää naista,en missiä.

Ehkäpä blogin pitäjän julkisuus on joillekin miehille haaste

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ap pelkää että ei saa seuraa blogin perustamisen jälkeen. Jos olet i.diootti ja toitotat suureen ääneen, niin tämä tosiaan vaikuttaa. Jos olet fiksu, niin se voi lisätä, näin ainakin minun silmissäni. En todellakaan perusta perhettä pelkälle naisen ulkonäölle, vaikka ulkonäkö tärkeää onkin. Älykkyys ja kauneus ei sulje toisiaan pois, ja tarkoitan kauniilla normaalia itsestään huolta pitävää naista,en missiä.

Ehkäpä blogin pitäjän julkisuus on joillekin miehille haaste

Jäa näitä haasteellisia miehiä ap sitten suree, on muuten tosi fiksua, ehkäpä suree syystä.