Oletteko olleet tilanteessa jossa jokainen muu ympärillä on ollut jotain muuta kuin suomalainen
Ja olette kuitenkin sillä hetkellä suomessa? Minkälaisen tunteen tilanne tuotti? Minä olen ollut ja tunne on aina samanlainen, turistimainen ja outo, vaikkakin lyhytkestoinen.
Kommentit (27)
Suomessa tuota ei ole tapahtunut kuin hyvin rajallisissa tilanteissa, kuten taksissa jossa kuski on ollut ulkolainen. Tunne oli, että tuotakin työtä voisi hyvin tehdä joku lukuisista oman kansani työttömistä.
Usein. Ei eroa normifiiliksistä mitenkään.
Aina kun ulkomaalainen vaimoni pitää meillä illanistujaiset kavereilleen.
Joo, erinäisiä konferenssii-illallisia isännöidessä oma pöytä on yleensä täynnä vieraita. Ei aiheuta mitään erityisiä tunteita.
Ympäristön ja ihmisten räikeä ristiriita on ehkä se mikä tuottaa oudon toiseuden tunteen. Tuttu, siisti, infraltaan toimiva ympäristö jonka ovat rakentaneet yhdenlaiset ihmiset. Sitten kun tätä ympäristöä käytetään ja muovataan toisten ihmisten toimesta jotka eivät puhu samaa kieltä kanssasi (mutta jotka todennäköisesti ymmärtävät omaasi) on tuloksena vieraantunut tunne. -ap.
Olen, opettaessani suomea maa hanmuutt ajille. (Kumma juttu, miten tavallisista sanoista saa kirjoituksensa hylätyksi.) Ulkomaalaisia oli joka puolella valtavasti, opettajistakin puolet oli venäl äisiä.
Täällä hakunilassa se on jokapäiväistä. Pelkkiä työttömiä ma muja laahustaa isoine lapsilaumoineen.
Jatkuvasti pääkaupunkiseudun asuinalueellani. En pidä rikkautena.
Viimeksi lähipizzerian terassilla Kuopiossa. Äkkidiagnosointina sanoisin että olivat turisteja, eri maista. Tuli vähän sellainen tunne tosiaan kuin olisi itse ollut ulkomailla.
Kyllä olen ollut, pelasin jalkapalloa heidän kanssaan. Erittäin reiluja ja mukavia ihmisiä, kohteliaat käytöstavat, kuten meillä suomalaisillakin
Aika usein. Puhun sujuvasti paria kieltä, ja siksi esimerkiksi meidän työpaikan illallisilla minut yleensä plaseerataan ulkkispöytään.
Kävin Närpiössä kaupassa. Yhtäkkiä kaikki ympärillä puhuivat jotain käsittämätöntä ulkomaankieltä.
hyvin yleistä itähelsingissä. Olen täysin vierrantunut suomesta.
Teen toisinaan töitä muista kulttuureista tulleiden kanssa. Ihan sama, ketä on ympärillä. En ymmärrä tuollaisia (piilo)rasistisia tuntemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Kävin Närpiössä kaupassa. Yhtäkkiä kaikki ympärillä puhuivat jotain käsittämätöntä ulkomaankieltä.
Sama homma Karigasniemen baarissa (silloin kun siellä sellainen oli).
Vierailija kirjoitti:
Ympäristön ja ihmisten räikeä ristiriita on ehkä se mikä tuottaa oudon toiseuden tunteen. Tuttu, siisti, infraltaan toimiva ympäristö jonka ovat rakentaneet yhdenlaiset ihmiset. Sitten kun tätä ympäristöä käytetään ja muovataan toisten ihmisten toimesta jotka eivät puhu samaa kieltä kanssasi (mutta jotka todennäköisesti ymmärtävät omaasi) on tuloksena vieraantunut tunne. -ap.
Sensuuri hotkaisi edellisen vastaukseni kun sitä ei näy, yritän uudestaan varovammin. En kyllä ymmärrä, mikä sana siinä meni väärin.
Ymmärrän, mitä lainauksen kirjoittaja tarkoittaa. En ollut ainoa mutta yksi harvoista alkuperäisistä paikkakuntalaisista erään pienen kaupungin linja-autoasemalla.
Ainoa olin pitäessäni tiedotustilaisuutta ...
Joka kerta Itiksessä. Joka ikinen kerta.
Olen. Maisteriohjelmani oli englanninkielinen ja monet kurssikaverit ulkomailta. Joskus illanistujaisissa saatoin olla ainoa suomalainen kun muut olivat Yhdysvalloista, Etelä-Koreasta, Japanista ja Intiasta.
Tallink Europan risteily.