Te joilla on useampi lapsi: Raskauden ja synnytyksen vaikutukset kehoon ensimmäisen ja sen jälkeisten lasten kohdalla
Tiedän, että herättää varmasti osassa ihmisistä tunteita, on yksilöllistä jne. mutta kiinnostaa silti. Te, joilla on useampi lapsi: ovatko muutokset kehoon tulleet pääasiassa ensimmäisen raskauden ja synnytyksen kohdalla vai vasta toisen, kolmannen, neljännen jne... mietin siis, meneekö se usein niin, että kun on kerran synnyttänyt, seuraavat menee "samalla hinnalla" vai korreloiko nimenomaan raskauksien määrä sekä esteettisiin että toiminnallisiin vaivoihin (esim. virtsanpidätys jne).
Kommentit (25)
Kolmannesta palauduin parissa päivässä, viidennen jälkeen tuntui kahden viikon jälkeenkin siltä, että sisuskalut tippuu. Kuudennen jälkeen palauduin nopeasti taas. Ei pukamia, ei isoja repeämiä (hyvin ovat parantuneet pienehköt repeämät). Pissa ei lirahtele, mutta viimeisen jälkeen pieruja on ollut vaikea pidättää.
Mulla ekassa raskaudessa tuli ehdottomasti eniten muutoksia. Olin 22v.ja tiukassa kunnossa ja rinnat venyivät paljon jo raskausaikana. Muuten kyllä palauduin hyvin eikä mitenkään huomattavia raskausarpia jäänyt vaikka niitä rinnoissa ja reisissä on jonkin verran. Toinen ja kolmas raskaus ei enää paljon muutoksia sitten tuoneetkaan ja niistäkin palauduin nopeasti.
Täällä yksi pienirintainen (AA/A) ja eihän ne rinnat kauheasti raskausaikana kasvanut. Maito nousi vasta synnytyksen jälkeen ja kaikkia kolmea lasta olen imettänyt +/- 1v. Ei siis huolta! Minulla takana kolme sektiota ja muutamia raskausarpia on takamuksessa. Kolmannesta sektiosta jäi myös erkauma.
Itsellä ollut sujuvat raskaudet, synnytykset ja palautumiset.
Eka raskaus tosi helppo, ei muuta kuin vatsa kasvoi nätisti, kerran oksenkin. Tosin loppuraskaus oli kesällä tukalaa, mutta onneksi töissä ilmastointi. Synnytys (22v)käynnistyi lapsivesien menolla ja oli ohi muutamassa tunnissa. Kaksi sulavaa tikkiä häpyhuuliin (ei siis välilihalle käynyt kuinkaan). Kaikki palautui ennalleen nopeasti, otin rauhallisesti, vähitellen palasin normaaliin treeniin.
Toinen raskaus yhtä helppo, mutta pisin. Synnytys (24,5v) muutaman tunnin pidempi, jännitinkö sitten miten esikoinen pärjää mummin kanssa. Synnytys nyt sattui tietysti, muttei tullut vaurioita. Ekan kerran X-hyppyjä tehdessä tuli pissahätä, joten pitikin vielä antaa aikaa palautimiselle.
Kolmas raskaus vähän hankalampi kuin ensimmäiset. Loppuraskaudesta liitoskipuja. Synnytys (27v) näistä kaikista pisin, jännitin kun lapsenvahti vaihtui lennosta, mutta kivut olivat taas vasta lopussa pahat. Sujui kuitenkin hyvin ja kokemuksena hyvä. Palautuminen helppoa.
Kaiken kaikkiaan:
- pimppini on kunnossa ja seksielämämme voi niin hyvin kuin se pikkulapsiperheessä voi voida = ei valittamista.
- Tissit ovat imetysten myötä vähän pienemmän eivätkä niin kimmoisat kuin ennen raskauksia ja imetyksiä. Tosin voivat ne vielä täyteläistyä imetyksen jälkeen. *Koputan puuta.
- Vatsalihakset ja vyötärö ovat timmissä kunnossa, hyvä pohjakunto auttaa ja treeni ja tuuri tietenkin. Raskausarpia ei ole tullut, mutta navan alla nahka on vähän rutussa. Samoin jos vaikka vähän puristat kämmenselän ihoa pikkaisen ruttuun niin sellainen ruttu tulee jos vatsa ei ole ihan suorana. Eipä se haittaa, mutta kerron nyt kysyttäessä.
Neljäs lapsi on suunnitteilla tähän samaan syssyyn niin olen sitten äitiyslomalla kun esikoinen aloittaa koulutien eikä tule isompi ikäero kuin näiden vanhempien välissä. Olen valmis kärsimään kyllä enemmänkin jos tämä tuurini ei jatku. Vaikka omat raskaudet, synnytykset ja palautumiset ovat olleet helppoja niin kyllä pääasiassa niistä yleisimmistä vaurioistakin kuntoutuu aikanaan. Suurimman mullistuksen kokee kuitenkin koko elämä. Lapsi, varsinkin esikoinen, muuttaa kaiken. Olen saanut paljon.
Ensimmäinen raskaus oli helppo, synnytys helppo ja nopea, mutta lähes kuolin kotona yllättäen alkaneeseen verenvuotoon. Toinen raskaus oli helppo, mutta ison vauvan vuoksi oli todella iso maha ja sitä myöten jäi erkaantuneet vatsalihakset. Synnytys oli nopea, mutta sain sitkeän kohtutulehduksen. Kolmas vauva oli vielä isompi (4,6kg) ja raskausaika yhtä helvettiä, karmeat liitoskivut ja selkäkivut koko viimeisen kolmanneksen. Synnytys oli myös ehdottomasti hirvein kaikista, koska vauva ei meinannut mahtua ulos ja ponnistusvaihe sattui niin että pelkäsin kuolevani siihen. Synnytyksen jälkeen en kyennyt kävelemään pariin vuorokauteen, ja lantion alueelle jäi hermo-, verisuoni- ja imusuonivaurioita jotka ovat aiheuttaneet kipuja ja esim. erilaisia iho-oireita. Sain myös taas niin vaikean kohtutulehduksen, että jouduin sen vuoksi sairaalaan. Erkaantuneet vatsalihakset pahenivat, ja niiden vuoksi tuli selkävaivoja. Lääkäri on suositellut etten enää synnytä, ja olen kyllä täysin samaa mieltä. Toivon kovasti, että saisin keskivartalon ja lantion alueen kuntoutumaan, jotta kykenisin taas elämään ja liikkumaan normaalisti ilman lähes jatkuvia kipuja.