Mitä tehdä, kun kaveriporukassa mukana yksi hankala jäsen?
Nyt tulee piiitkä viesti, mutta haluan avata tilannetta kunnolla. Minulla on siis viisihenkinen opiskeluaikojen kaveriporukka, jonka kanssa olemme edelleen valmistumisen jälkeenkin olleet melko tiiviisti yhteyksissä. Minulla on tässä porukassa muuten oikein kivaa, mutta eräs näistä kavereista on ongelma; jostain syystä en ole ikinä lähentynyt hänen kanssaan samalla tavalla kuin muiden kanssa, ja välillämme on aina ollut vähän kitkaa. Eipä siinä, henkilökemiat eivät vain kohtaa kaikilla.
Tämä ”kaveri” on kuitenkin aina ollut minua kohtaan piikittelevä ja yrittänyt myös jättää minua porukan ulkopuolelle. On mm. kutsunut porukkaa koolle ilman minua, mutta joku muu on aina lopulta pyytänyt minutkin mukaan. Hän myös naurahtelee ja pyörittelee silmiään sanomisilleni, ei vastaile viesteihini WhatsApp-ryhmässämme ja tykkäilee kaikkien muiden somepäivityksistä paitsi minun – perus yläastemeininkiä siis. Pari vuotta sitten eräällä porukkamme jäsenellä oli polttarit, joissa oli meidän lisäksemme paljon muitakin, ja hän tölvi minua sielläkin kaikkien kuullen aina kun vain mahdollista.
Kaverin käytös on pahentunut ajan kanssa ja muutama vuosi sitten kysyinkin häneltä suoraan, olenko ehkä loukannut häntä jollain tavalla. Hän ei ollut lainkaan ymmärtävinään mistä puhun, ja sen jälkeen hän käyttäytyi hetken aikaa mukavammin, kunnes palasi normaaliin habitukseensa.
Toinen ikävä juttu on, että muut porukkamme jäsenet eivät huomaa – tai ole huomaavinaan – outoja välejämme. He eivät varsinaisesti mene touhuun mukaan, mutta aina kun tämä kaveri sanoo minulle jotain ikävää, he ovat kuin mitään ei olisi tapahtunut. Yksi heistä jopa tuntuu ihailevan tuota ongelmakaveria ja hän mm. komppaa aina tämän sanomisia tai viestejä ”ihan loistava idea” tai ”hahaa, olipa tosi hyvin sanottu” -tyylisesti. Otin kerran asian puheeksi, kun tuo ongelmakaveri ei ollut paikalla; kysyin, käyttäytyykö hän muiden mielestä erikoisesti minua kohtaan ja sanoin, että minusta se tuntuu tosi pahalta. Kaverit sanoivat näreissään, että eivät he mitään outoa ole huomanneet ja että en saisi puhua toisista pahaa selän takana. Sen jälkeen en ole viitsinyt puhua heille tuntemuksistani.
Olen myös miettinyt, että olenko yliherkkä ja kuvittelen vain kaiken, mutta siitä ei kyllä ole kyse. Tuntuu ikävältä viettää aikaa tässä porukassa kun tuo ongelmakaveri on mukana, mutta en halua myöskään hänen takiaan jättäytyä ulos muuten kivasta joukosta. Onko muilla vastaavia kokemuksia? Miten olette toimineet tällaisissa tilanteissa? Pitäisikö tällaisessa tapauksessa ottaa tilanne uudestaan puheeksi tuon ilkeilijän kanssa, vai mikä neuvoksi?
Kommentit (39)
Voitko kertoa jotain esimerkkejä piikittelystä? Jos muutkin ovat paikalla, niin totea, että olipa ikävästi sanottu tms. Ihme jos muut eivät silloin huomaa. En oikein ymmärrä tuotakaan, että nämä muut ovat selkeästi huomanneet senkin, että tämä yksi jättää sinut kutsumatta. Jokuhan sinut sitten kutsuu. Vai heittäytyvätkö tyhmiksi?
Älä huomioi sitä tyyppiä ollenkaan. Käyttäydy kuin olisi ilmaa. Älä aloita keskustelua tai ole missään yhteyksissä somessa. Jos haluaa olla lapsellinen niin anna olla ja jos muut ovat niin lampaita että menevät tuohon mukaan niin tiedätpä ainakin ketkä susta oikeasti pitävät. Ja ala/yläastemeinininki voi valitettavasti jatkua ikuisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eiköhän se ratkaisu ole ottaa asia puheeksi kun olette koko porukka paikalla (ja ei ulkopuolisia), ja vaatia asiaan muutosta. Jos muut ovat sitä mieltä että kuvittelet vaan niin jätä ne siat.
Just näin. Seuraavan kerran kun hän piikittelee muiden kuullen niin tartu siihen. "Mitä tarkoitat?", tai sanot suoraan että pahoitat mielesi siitä mitä hän sanoi. Pari kertaa kun sanot niin tulee muutosta; joko hän itse huomaa miten puhuu, kaverit huomaa tai kukaan ei edelleen huomaa mutta alkaa ottaa etäisyyttä jos kokevat sinun syyttävän turhasta.
Mulla tämä auttoi eräässä kaveriporukassa. Yksi tyyppi kettuili minulle ihan suoraankin, sitten kun mulla meni hermot, kysyin "miksi sanoit noin?" Kun tämä tyyppi jotain kiemurteli ja mutisi, jatkoin "tuntui nimittäin aika pahalta. Etkö osaa sanoa asiaasi mukavammin?" Eikä hän ole pottuillut enää tämän jälkeen, kavereita meistä ei toki ole tullut.
Ja tämä oli muuten mies. Että osaavat nekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eiköhän se ratkaisu ole ottaa asia puheeksi kun olette koko porukka paikalla (ja ei ulkopuolisia), ja vaatia asiaan muutosta. Jos muut ovat sitä mieltä että kuvittelet vaan niin jätä ne siat.
Just näin. Seuraavan kerran kun hän piikittelee muiden kuullen niin tartu siihen. "Mitä tarkoitat?", tai sanot suoraan että pahoitat mielesi siitä mitä hän sanoi. Pari kertaa kun sanot niin tulee muutosta; joko hän itse huomaa miten puhuu, kaverit huomaa tai kukaan ei edelleen huomaa mutta alkaa ottaa etäisyyttä jos kokevat sinun syyttävän turhasta.
Kuuluin itse 5 kaverin porukkaan, jossa eräs nainen heitteli vähän väliä mulle ivallisia ja todella kummallisia kommetteja. Kaikki muut olivat, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Minä yritin olla ensin välittämättä. Huomasin, että joka kerta tapaamisten jälkeen, fiilikseni oli tosi paska.
Eräässä tapahtumassa hän taas heitteli kaikkien kuullen tulkinnanvaraisia, kummallisia, vihjailevia kommentteja. Kysyin kaikkien kuullen, että mitä tarkoitat, kerrotko tarkemmin. Nainen ei vastannut, tuijotti eteensä. Tätä toistui useasti illan aikana. Hän ei siis suostunut kertomaan, kaikki muut olivat kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Hyvästelin muut, lähdin pois ja sen jälkeen en ole tätä porukkaa tavannut. Joku porukasta on joskus soittanut ja pyytänyt mukaan, olen sanonut, että tykkään teistä muista kovasti, mutta Marjon käytöstä en enää jaksa, joten en enää lähde mukaan silloin, kun M. on mukana. Sen jälkeen olen tavannut joitakin porukan naisia erikseen.
Kyllähän porukoissa muiden seläntakaista kiusaamista yms. esiintyy paljon. Se, etteivät muut ole huomanneet tai SANOVAT, etteivät ole huomanneet mitään, ei tarkoita, että ns. uhri kuvittelee. Monesti nämä asiat vaietaan kuoliaaksi; ajatellaan, että ollaan kuin ongelmaa ei olisikaan, niin se poistuu.
Itse olin porukassa viimeksi tullut. Porukan puuhanainen pyysi minua mukaan, ja muut paitsi M. näyttivät minut hyväksyvän. Pidin itse matalaa profiilia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmissuhteet ovat helppoja. Joko ne kuormittavat enemmän kuin yksinolo tai sitten eivät. Näiden väliltä on helppo valita.
Ei vaan tunnu ihan oikealta, että yksi ihminen aiheuttaa kitkaa kaveriporukassa ja siitä pitäisi sen takia jättäytyä pois, vaikka muuten viihtyy oikein hyvin. Nuo ilmapiiriä myrkyttävät ihmiset siitä pitäisi jotenkin saada ulos.
Eli AP pihalle porukasta? Hänhän tuntuu olevan ainoa jolla on ongelma.
Siltä vähän alkaa kieltämättä vaikuttaa, kun joka paikassa vain syyllistetään. Täälläkin jopa.
Ap
Sori vaan mut näin yksinkertaista se usein on. Vai etkö pidä itse ollenkaan mahdollisena? Entä mistä ajattelit sen johtuvan, että muut eivät näe ongelmaa?
Muut eivät näe ongelmaa, koska se ei ole heidän ongelma. Ihmiset ovat hyvin itsekeskeisiä. Jos heille itselleen kettuillaan, he kyllä näkevät ongelman. Jos toiselle kettuillaan, ongelmaa ei ole. Se, mikä ei itselle tapahdu, ei liikuta eikä ole ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eiköhän se ratkaisu ole ottaa asia puheeksi kun olette koko porukka paikalla (ja ei ulkopuolisia), ja vaatia asiaan muutosta. Jos muut ovat sitä mieltä että kuvittelet vaan niin jätä ne siat.
Just näin. Seuraavan kerran kun hän piikittelee muiden kuullen niin tartu siihen. "Mitä tarkoitat?", tai sanot suoraan että pahoitat mielesi siitä mitä hän sanoi. Pari kertaa kun sanot niin tulee muutosta; joko hän itse huomaa miten puhuu, kaverit huomaa tai kukaan ei edelleen huomaa mutta alkaa ottaa etäisyyttä jos kokevat sinun syyttävän turhasta.
Kuuluin itse 5 kaverin porukkaan, jossa eräs nainen heitteli vähän väliä mulle ivallisia ja todella kummallisia kommetteja. Kaikki muut olivat, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Minä yritin olla ensin välittämättä. Huomasin, että joka kerta tapaamisten jälkeen, fiilikseni oli tosi paska.
Eräässä tapahtumassa hän taas heitteli kaikkien kuullen tulkinnanvaraisia, kummallisia, vihjailevia kommentteja. Kysyin kaikkien kuullen, että mitä tarkoitat, kerrotko tarkemmin. Nainen ei vastannut, tuijotti eteensä. Tätä toistui useasti illan aikana. Hän ei siis suostunut kertomaan, kaikki muut olivat kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Hyvästelin muut, lähdin pois ja sen jälkeen en ole tätä porukkaa tavannut. Joku porukasta on joskus soittanut ja pyytänyt mukaan, olen sanonut, että tykkään teistä muista kovasti, mutta Marjon käytöstä en enää jaksa, joten en enää lähde mukaan silloin, kun M. on mukana. Sen jälkeen olen tavannut joitakin porukan naisia erikseen.
Kyllähän porukoissa muiden seläntakaista kiusaamista yms. esiintyy paljon. Se, etteivät muut ole huomanneet tai SANOVAT, etteivät ole huomanneet mitään, ei tarkoita, että ns. uhri kuvittelee. Monesti nämä asiat vaietaan kuoliaaksi; ajatellaan, että ollaan kuin ongelmaa ei olisikaan, niin se poistuu.
Itse olin porukassa viimeksi tullut. Porukan puuhanainen pyysi minua mukaan, ja muut paitsi M. näyttivät minut hyväksyvän. Pidin itse matalaa profiilia.
Kuulostaa juuri meidän porukan toiminnalta! Joku kysyikin, minkä tyyppisiä asioita tämä kaveri on piikitellyt; juuri tällä tavalla kuin kuvasit edellä. Kerran kävi esim. niin, että kerroin jonkin hauskan jutun, jonka olin kuullut aiemmin päivällä. Muut nauroivat, kunnes tämä kaveri tokaisi oikein halveksivasti: "nooh, nyt me tiedetään mikä on SUN käsitys huumorista". Ja tällaista vastaavaa.
Voi tosiaan olla, että muut toivovat ongelman vain katoavan eivät siksi reagoi. Tuohon kutsumatta jättämiseenkään eivät ole sanoneet mitään. Nyt kun mietin tätä, niin alkaa oikeastaan mennä maku koko hommasta. Jos tilanne vielä jatkuu, niin luulen että minäkin vaan jättäydyn ulkopuolelle.
Kurjaa vaan, että tällaisia ihmisiä on.
Ap
Mulla oli kyllä ihan samanlainen kaveriporukka nuorempana. Tai "kaveri". Siinä oli 2 tyttöä jotka piikitteli mua ihan samalla tavalla, tosi röyhkeästikin. Muut ei koskaan puuttuneet siihen. Jälkikäteen yksi niistä riitautui toisen kiusaajan kanssa ja sanoi mulle että hän kohtelee suakin aina huonosti. Vaan eipä puuttunut asiaan koskaan ja kun heidän välit parani, kaikki oli kuten ennen. Jätin myöhemmin ne kaikki enkä kadu.
Kyseenalaistaisin sen että onko ko porukka nyt oikeasti sellainen hyvien kavereiden jengi.
Miten nykyisin menee ap? Oletko saanut toimintaa muuttumaan jotenkin tai jättäytynyt porukasta? Tämä on ikävän yleistä varmasti.
Minullakin oli sama tilanne ja jouduin siksi vetäytymään pikkuhiljaa taka-alalle. Toki tunnistan, että itsessäni on kehitettävää myös: en ole aiemmin niin kaivannut kaveriporukkaa, joten en laittanut niin paljoa eforttia ryhmän muodostumisen alkuaikoina kun en kokenut niin suurta yhteyttä kenenkään ryhmän jäsenen kanssa. Sittemmin olen kuitenkin tutustunut ja tykästynyt etenkin yhteen ryhmän jäseneen kun olemme tavanneet eri yhteyksissä, mutta häntä selkeästi vähän ahdistaa, etten tapaile muiden ryhmän jäsenten kanssa - ovat tiivis porukka.
No alusta alkaen olen tiennyt, että muutan toiselle paikkakunnalle ennemmin tai myöhemmin ja haluan mielummin sitten sieltä toisaalta läheisiä ystäviä, jotta voin tavata ihan kasvotustenkin. Kaikki etenee omalla painollaan ja kannattaa olla pääasiallisesti sellaisessa seurassa missä itsellä on hyvä ja turvallinen olo. <3
Tietenkin aina ihmissuhteissa kannattaa puhua, jos toisen toiminta herättää itsessä murhetta. Jos minkäänlaista yhteisymmärrystä ei löydy, kannattaa jatkaa matkaa luottavaisin mielin. Jos tuntuu, että samaa ongelmaa toistuu muuallakin niin kannattaa alkaa kiinnittämään huomiota omaan toimintaan ja muokata sitä toisia huomioonottavaisemmaksi/ kysyä hankalilta ihmisiltä suoraan, että onko meillä kaikki ok, kun sanomisesi/tekemisesi loukkaavat minua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Habitus ei tarkoita sitä mitä ajattelit.
Mitäs sitten uskot sen tarkoittavan?
Ei liene uskon asia.
Habitus = Hahmo, olemus, ulkomuoto, (ruumiin)rakenne.
Lähteitä:
Minulla oli aikanaan sellainen äitikaveriporukka, meitä oli 6, minut pyydettiin mukaan hieman myöhemmin ja minun jälkeeni tuli vielä yksi. Se oli tosi kiva porukka, mutta tässäkin paratiisissa oli käärme. Se oli yksi näistä äideistä, jolla, kuten myöhemmin kävi ilmi, oli paljon vaikeuksia avioliitossaan, mies petti useammankin kerran ja lasten takia he yrittivät aina uudelleen. Tämä kävi ilmi vasta, kun olin jättäytynyt porukasta pois jo ajat sitten. En kestänyt enää sitä piikittelyä, varsinkin, kun se aika usein kohdistui lapsiini.
Voiko joku auttaa miten ne saisi kytkettyä pois
Koulussa on meillä sellainen 5 henkilöinen porukka ja ongelma on se että eräs tyyppi tunkeutuu meidän kaveriporukkaamme
Kysymys on miten hänet saisi pois porukasta
" mutta aina kun tämä kaveri sanoo minulle jotain ikävää, he ovat kuin mitään ei olisi tapahtunut. "
"en halua myöskään hänen takiaan jättäytyä ulos muuten kivasta joukosta."
Nämä ovat ristiriidassa keskenään, jos porukka olisi oikeasti kiva, ne muut todellakin puuttuisivat siihen, että sinulle sanotaan jotain ikävää. Nuo muutkaan eivät ole kovin mukavia ihmisiä kun sallivat tällaisen ilkeilyn.
Vierailija kirjoitti:
Sitäkin olen pohtinut, että voisiko tämä johtua siitä, että porukkamme alkuaikoina vastustin joitain tämän kaverin mielipiteitä. Hänellä on kuitenkin ollut väittelyitä muidenkin porukkamme jäsenten kanssa, eikä hän silti ole muuttunut heitä kohtaan mitenkään inhottavaksi. Toinen syy saattaisi tietenkin olla kateus, mutta en oikein keksi, mistä hän minua niin kovin kadehtisi.
Ap
Et voi tietää, kaikki nuo ovat omia ajatuksiasi ja kokemuksiasi.
Miksi et keskustelisi asiasta ko ihmisen kanssa? Kirjoita asiat paperille, niin helpompi puhua. Kerro hänelle asiat siten, että " Minä koen, että ......, koska näin, näin ja näin.
Useimmiten kyseessä on molemminpuolinen väärinkäsitys, joka selviää puhumalla.
Miksi pilata oma fiilis, jos saa kuraa takaisin? Astu ringistä pois! Mitä nopeammin teet sen, sitä parempi. Kohta voit itse voida huonosti, väsyt, sairastut...
Kuran heittäjä varmaan kateellinen / haluaa johtaa ryhmää / omia persoonallisuusongelmia tai -sairaus / otsalohkodementia?
Ps. Kokemusta on ilkeän (pikku)siskon vastaavasta käyttäytymisestä, osin aivan hulluudesta. Luulen, että hänellä on otsalohkodementia. Lähisukulaisena en valitettavasti täysin voi jättää tätä 'omaa' ryhmää, mutta sen mitä pystyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä tapauksia jatkuvasti, kun porukassa joku voimakas tyyppi ottaa yhden hampaisiinsa lisätäkseen valtaansa. Muut kyllä huomaavat tämän, mutta menevät joko mukaan tai eivät halua puuttua. Tätä on kaveriporukoissa, työpaikoilla, koulukiusaamistapauksissa...
Olen ollut työpaikalla, jossa vastaavaa tapahtui. Ihmiset menivät mukaan kun pelkäsivät, mutta oikeasti kukaan ei pitänyt tästä öykkäristä. Onneksi vaihtoi työpaikkaa.
En usko. Jos muut puolustelevat silloinkin kun tämä ei ole paikalla, niin tuskinpa eivät pitäisi tästä henkilöstä. Kyllä viimeistään tuossa vaiheessa olisi selvinnyt totuus..
Ohis
Niin - tai ehkä kukaan ei uskalla olla se, joka sanoo jotain poikkipuolista.
Naisporukoissa yleensä näin, koska niissä pyritään aina ylläpitämään edes näennäistä harmoniaa ja välttämään mielensäpahoittamista.
Sitten takanapäin juorutaan ja puhutaan asioista oikeasti.
Ihmisten kemiat eivät tosiaan aika mätsää. Jos tämä yksi aina piikittelee juuri sinua, onhan se selvää että hän tekee sen tietoisesti. Usein porukassa on tällaista, joku on se hankalampi tyyppi. Kun on aikuinen voi tällaiset kaverit jättää oman onnensa nojaan ja vältellä. Jos porukka on tärkeä, se on vaikeampaa. Sanoin että tiukka rajan veto auttaa usein, suoraan puhuminen eikä mikään lässyttely tai ruinaaminen 'olisi kiltimpi'.
En tiedä johtuuko tämä siitä että olen mies, mutta minä en ainakaan lähtisi pois hyvästä porukasta yhden mulkun takia. Pitäisin puoleni ja juuri kuten täällä on ehdotettukin, kysyisin kaikkien kuullen että mitä tarkoitat tuolla ja miksi koet tarvetta jatkuvasti tehdä tuollaista. En ole kyllä koskaan moista kokenut.
Niin - tai ehkä kukaan ei uskalla olla se, joka sanoo jotain poikkipuolista.