Perintöriita, miten ratkaista
Tuli tuosta sukumökki-ketjusta mieleen, että palstaltahan voisi kysyä neuvoa tähän ongelmaan, tai ainakin vähän purkaa vittuuntumista.
Eli isovanhempani testamenttasivat meille kolmelle lapsenlapselle tasan kesähuvilan Etelä-Suomessa. Siskoni on ilmoittanut haluavansa muuttaa sinne asumaan (talo on rekisteröity pysyväksi asunnoksi). Ongelma vain on, että hän ei suostu ostamaan minun osuuttani siitä, perustelulla että saan käyttää taloa halutessani! Helppohan se on tehdä tuollainen lupaus, kun hän tietää että en halua käyttää sitä taloa. Ja koska osa siitä on siskoni ja veljeni (ulkomailla asuva veljeni ei ole ilmaissut mitään kiinnostusta asiaan), en pysty myymään osuuttani. Siskoni haluaa siis asua talossa josta minä ja veljeni omistamme osan, ja näin estää meitä myymästä osuuksiamme, mutta ei myöskään halua ostaa niitä osuuksia meiltä.
Pitäisikö vain alkaa järjestämään lautapelikerhon kokoontumisia, laneja ja ryyppäjäisiä siellä kun kerran saan käyttää halutessani?
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Useimmiten soitto juristille riittää. Laki24.fi, kansalaisen lakineuvontapalvelu. Maksaa puhelumaksun verran.
Maksaa 2,95 e/minuutti eikä lakimies voi antaa yksilöityä vastausta kuin yksilöityyn kysymykseen, jonka ohessa pitää antaa kaikki asiaan vaikuttavat tiedot. HIntaa tulee noin 360 e.
Viisainta varmaan yhtesiomistuken purku ja myynti, tai sitten keksitte jotain muuta. Sehän ei ole millään tavalla ok että yksi alkaa yksin asuttamaan yhteisomistuksessa olevaa omaisuutta.
Myyntiin vaan ja siskosi saa tehdä siitä tarjouksen kuten muutkin ostajat.
Samalla tavalla kuin siskosi haluasi muuttaa sinne asumaan, niin sinä voisit haluta pistää sen vuokralle, eikä kummankaan tahto ole toista oikeampi.
Vierailija kirjoitti:
Kuka hullu ostaisi mökin, jos myyjälle jää siiihen käyttöoikeus
"ei suostu ostamaan minun osuuttani siitä, perustelulla että saan käyttää taloa halutessani! "
Minä kyllä ymmärsin tuon niin että sisko ei halua ostaa, vaan hän on sitä mieltä että ap. voi käydä sillä vaikka sisko asuu siellä. Eli siskon mielestä hänen asumisensa ei rajoita muiden käyttöä.
Mun anopilla on sama tilanne, paitsi sisarus ei halua asua mökillä mutta säilyttää kesäasuntona. Anoppi ei halua käydä mökillä. Koska anoppi ei kehtaa pakottaa siskoaan myymään, tilanne on aika hankala. Anoppi valittaa mökistä ja sen maksuista mutta ei pysty ratkaisuun. Kolmaa sisarus ei ota mitään kantaa.
Teidän tapauksessa ehkä tuo vuokranmaksu voisi olla ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kääntymään juristin puoleen, eikä ratkaista asiaa keskenänne.
Jos sisaresi tahtoo asua mökissä hän maksaa siitä käypää vuokraa sinulle ja veljellesi. Vuokratulot ovat veronalaista tuloa, joten kannattaa myös keskustella verottajan kanssa miten se tällaisessa tapauksessa olisi viisainta teidän kesken ratkaista.
Mökin kunnostus- ja ylläpitokustannukset pitää myös päättää. Vastaako sisaresi niistä omalla kustannuksellaan, jolloin vuokran hintaa voidaan neuvotella alemmaksi vai haluaako hän, että ne kulut jaetaan sitten kaikkien kesken vuokratuloista. PLus tiemaksut, verot jnejne.
Myös kiinteistön piha-alue esim. jos on lahoavia puita ja niiden kaato.
Myös vakuutukset, jotka sisaresi maksaa vuokralaisena ja mitä te maksatte kaikki sisarukset omistajina.
Se, että sinulle tarjotaan vastineeksi mahdollisuus olla mökillä 4 kk on kuolleena syntynyt ajatus. Suostuuko sisaresi lähtemään sieltä pois vaikkapa kesän ajaksi, joka olisi sinulle ehkä se miellyttävin aika oleilla siellä?
Oikeuslaitoksemme mahdollistaa sisaresi oikuttelun, mutta hänen täytyy myös tajuta ettet sinä ja veljesi todellakaan silloin maksa mökin kuluja ja menoja ja jotka sisaresi täytyy itse hoidella. Ja sinä voit aina suorittaa tarkastuksen talossa onko siellä tehty jotakin,mitä sinä et hyväksy. Sisaresi täytyy pyytää lupa saako seinän maalata vihreäksi vai pidetäänkö se alkuperäisessä värityksessään. Lisäksi kuka maksaa maalit jne. Haluatteko sellaista elämää keskenänne?
Ei oikeuslaitos mahdollista mitään oikuttelua. Yksinkertainen yhteisomistuksen purkaminen käräjäoikeudesta, mökki myyntiin ja asia on siinä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ymmärrettävää, ettei siskosi osta osuuttasi tai kukaan mukaan, jos vaadit mökin käyttöoikeutta vielä kaupan jälkeen.
Tuo kuullostaa ihan hullulta idealta.
Onko sinulla useinkin luetun ymmärtämisessä vaikeuksia? Lueppa hitaammin ja mieti mitä tuossa sanotaan.
"Ongelma vain on, että hän ei suostu ostamaan minun osuuttani siitä, perustelulla että saan käyttää taloa halutessani! Helppohan se on tehdä tuollainen lupaus, kun hän tietää että en halua käyttää sitä taloa."
AP. ei halua käyttää taloa eikä sisko halua sitä ostaa. Sisko haluaa omistaa vain komanneksen ja asua lokkina toisten osaomistamassa talossa ja perustelee tätä sillä että ne muutkin saisivat käydä talossa, vaikka hän asuisi siellä.
Vierailija kirjoitti:
Kuka hullu ostaisi mökin, jos myyjälle jää siiihen käyttöoikeus
"ei suostu ostamaan minun osuuttani siitä, perustelulla että saan käyttää taloa halutessani! "
Ap ei halunnut käyttää taloa, tuo oli siskon peruselu sille miksi ei halua ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuka hullu ostaisi mökin, jos myyjälle jää siiihen käyttöoikeus
"ei suostu ostamaan minun osuuttani siitä, perustelulla että saan käyttää taloa halutessani! "
Sisko ajattelee näin, vaikka ap ei halua eikä tule käyttämään asuntoa. Helppohan se on antaa käyttöoikeudet, kun tasan tarkkaan tietää ettei toinen ei niitä tule käyttämään.
Mulle kävi ihan samalla tavalla. Sisko käytti vapaa-aikanaan vanhempiemme omakotitaloa. Meni sinne milloin kun vain halusi pitkin vuotta.
Sitten alkoi valittaa, kun kieltäydyin maksamasta juoksevia kuluja. Sanoin hänelle, että voisin veloittaa vuokraa puolesta vuodesta omalta osaltani, jos hän haluaa pitää taloa käytössään. Hän itse kieltäytyi vuokraamasta taloa ulkopuoliselle. Lopulta tehtiin yhteisomistuksen purku.
Meillä on kaupunkiasunto, jonka omistaa puoliksi äitini, toinen puolikas on meidän kolmen sisaruksen. Minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että jompikumpi sisarukseni käyttäisi asuntoa loma-asuntona tai vaikka pysyvänä tai heidän lapsensa opiskelukämppänä. Asunnon kulut menevät yhteisesti. Yksi meistä käy asunnolla useasti vuodessa ja huolehtii pitkälti käytännön asiat. Muille se on muutaman lomapäivän käytössä vuosittain.
Kuolinpesän omistama auto on vastikkeetta toisen sisarukseni käytössä. Ei taida maksaa edes vakuutuksia itse.
Näinkin voi asiat sujua sovussa jo toistakymmentä vuotta. Omaan talouteeni ei juoksevat kulut tai myynnistä mahdollisesti saatavat tulot mitään vaikuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai siskosi maksaa kaikki kulut kuitenkin, kiinteistöverot sun muut.
Miksi maksaisi? Siis moraalisesti olisi tietty hyvä, jos maksaisi, mutta ei ole pakko, kun ei sitä yksin omista. Kiinteistövero tulee automaattisesti omistajille jaettuna.
Kiinteistövero tulee jakamattomalle kuolinpesälle, ei osakkaille jaettuna.
Onko tässä kyse jakamattomasta kuolinpesästä?
Älkää tehkö asiasta monimutkaista koska se on yksinkertainen:
Kuolinpesä on jo jaettu, joten kyseessä on nyt kuin ihan mikä tahansa kiinteistön yhteisomistus. Kaksi omistajista haluaa myydä, yksi ei suostu myyntiin eikä ostamaan kahta muuta ulos.
Ratkaisu: Se (tai ne) joka haluaa myydä hakee käräjäoikeudesta yhteisomistuksen purkua. Käräjät määrää yhteisomistuksen purun kansliatuomiona käytännössä suoraan. Tämän jälkeen kiinteistö on myytävä joko ulkopuoliselle tai joku osakkaista saa halutessaan tietenkin ostaa kaiken itselleen. Ulkopuoliselle myytäessä kiinteistö on pakko myydä sille ostajalle kokonaisuudessaan, silloin kellään näillä entisillä osakkailla ei jää siihen mitään käyttöoikeutta enää.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kaupunkiasunto, jonka omistaa puoliksi äitini, toinen puolikas on meidän kolmen sisaruksen. Minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että jompikumpi sisarukseni käyttäisi asuntoa loma-asuntona tai vaikka pysyvänä tai heidän lapsensa opiskelukämppänä. Asunnon kulut menevät yhteisesti. Yksi meistä käy asunnolla useasti vuodessa ja huolehtii pitkälti käytännön asiat. Muille se on muutaman lomapäivän käytössä vuosittain.
Kuolinpesän omistama auto on vastikkeetta toisen sisarukseni käytössä. Ei taida maksaa edes vakuutuksia itse.
Näinkin voi asiat sujua sovussa jo toistakymmentä vuotta. Omaan talouteeni ei juoksevat kulut tai myynnistä mahdollisesti saatavat tulot mitään vaikuta.
Hyvät sulle, jos ei vaikuta mitkään ylimääräiset kulut elämäänne. Kaikilla ei ole yhtä hyvä rahallinen tilanne.
Hei, mulla on käytännössä sama tilanne päällä: eli omistan 1/3 perintönä saadusta kiinteistöstä, jota en halua omistaa. Käytännössä muut omistajat lupasit perukirjoituksessa ostaa minut ulos kiinteistöstä, nyt mieli on muuttunut eivätkä suostu ostamaan osuutta minulta.
Se mitä olen nyt tästä ketjusta ymmärtänyt, niin minulla on oikeus vaatia käräjäoikeudelta yhteisomistuksen purku, jolloin talo menee myyntiin ja jos nämä kaksi muuta haluavat pitää talon, heidän pitää oikeuden päätöksellä maksaa minun osuuteni siitä? Ymmärsinkö oikein?
Entä onko se omaisuuden ositus käytännössä sama juttu, että he joutuvat maksamaan minut ulos siitä?
Kiitos kovasti tietäville...
Vierailija kirjoitti:
Hei, mulla on käytännössä sama tilanne päällä: eli omistan 1/3 perintönä saadusta kiinteistöstä, jota en halua omistaa. Käytännössä muut omistajat lupasit perukirjoituksessa ostaa minut ulos kiinteistöstä, nyt mieli on muuttunut eivätkä suostu ostamaan osuutta minulta.
Se mitä olen nyt tästä ketjusta ymmärtänyt, niin minulla on oikeus vaatia käräjäoikeudelta yhteisomistuksen purku, jolloin talo menee myyntiin ja jos nämä kaksi muuta haluavat pitää talon, heidän pitää oikeuden päätöksellä maksaa minun osuuteni siitä? Ymmärsinkö oikein?
Entä onko se omaisuuden ositus käytännössä sama juttu, että he joutuvat maksamaan minut ulos siitä?
Kiitos kovasti tietäville...
Onko perinnönjako jo tehty vai ei? Eli omistatko sinä kolmasosan tuosta talosta vai omistaako talon vielä jakamaton kuolinpesä, josta sinun osuutesi on kolmasosa? Puhuit perunkirjoituksesta, mutta se on eri asia kuin perinnönjako.
Osituksella ei ole mitään tekemistä asiasi kanssa. Osituksessa katsotaan, mikä osa omaisuudesta kuuluu leskelle (jos vainajalta jäi sellainen) ja minkä osuuden saavat vainajan perilliset.
Jos perinnönjako on jo tehty, voit hakea käräjäoikeudelta yhteisomistuksen purkua, jonka olet ymmärtänyt oikein. Tosin kannattaa ensin kertoa talon muille omistajille, että olet aikeissa tehdä näin ja että heille tulee edullisemmaksi lunastaa osuutesi suoraan ilman, että oikeutta tarvitsee sekoittaa tähän.
Jos perinnönjakoa ei ole vielä tehty, voit vaatia kuolinpesän jakamista eli perinnönjakoa. Se on sitten neuvottelukysymys, mitä kuolinpesän omaisuutta sinulle tulee perinnöksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, mulla on käytännössä sama tilanne päällä: eli omistan 1/3 perintönä saadusta kiinteistöstä, jota en halua omistaa. Käytännössä muut omistajat lupasit perukirjoituksessa ostaa minut ulos kiinteistöstä, nyt mieli on muuttunut eivätkä suostu ostamaan osuutta minulta.
Se mitä olen nyt tästä ketjusta ymmärtänyt, niin minulla on oikeus vaatia käräjäoikeudelta yhteisomistuksen purku, jolloin talo menee myyntiin ja jos nämä kaksi muuta haluavat pitää talon, heidän pitää oikeuden päätöksellä maksaa minun osuuteni siitä? Ymmärsinkö oikein?
Entä onko se omaisuuden ositus käytännössä sama juttu, että he joutuvat maksamaan minut ulos siitä?
Kiitos kovasti tietäville...
Onko perinnönjako jo tehty vai ei? Eli omistatko sinä kolmasosan tuosta talosta vai omistaako talon vielä jakamaton kuolinpesä, josta sinun osuutesi on kolmasosa? Puhuit perunkirjoituksesta, mutta se on eri asia kuin perinnönjako.
Osituksella ei ole mitään tekemistä asiasi kanssa. Osituksessa katsotaan, mikä osa omaisuudesta kuuluu leskelle (jos vainajalta jäi sellainen) ja minkä osuuden saavat vainajan perilliset.
Jos perinnönjako on jo tehty, voit hakea käräjäoikeudelta yhteisomistuksen purkua, jonka olet ymmärtänyt oikein. Tosin kannattaa ensin kertoa talon muille omistajille, että olet aikeissa tehdä näin ja että heille tulee edullisemmaksi lunastaa osuutesi suoraan ilman, että oikeutta tarvitsee sekoittaa tähän.
Jos perinnönjakoa ei ole vielä tehty, voit vaatia kuolinpesän jakamista eli perinnönjakoa. Se on sitten neuvottelukysymys, mitä kuolinpesän omaisuutta sinulle tulee perinnöksi.
Kiitos tosi paljon vastauksesta! Eli perinnönjakoa ei ole tehty, lakitiimi on tehnyt perukirjan ja kiinteistöstä on lainhuudatus tehty. Tiedän siis tarkan summan, joka tulee mulle jos nämä suostuisivat ostamaan osuuteni. Aiemmin kaikki oli selvää, että he ostava minut ulos, mutta nyt eivät suostukkaan ostamaan, vaan minut ikään kuin halutaan pakottaa olla osaomistaja!
Lisäksi myös yksi kuolinpesän osakas haluaa estää koko perinnönjaon, haluaa jotenkin vitkutella ja juonitella asiat omaksi edukseen. Jaettavana on tileillä olevat rahat ja tämä kiinteistö.
Eli ymmärsinkö oikein, että käytännössä pyydän ensin käräjäoiekudelta lakimiehen jakamaan perinnön (josta tietysti tulee kuluja, mutta ei voi mitään)? ja Sen jälkeen pyydän käräjäoikeudelta osaomistuksen purkamisen, jonka seurauksena talo joko myydään kokonaan jollekin ulkopuoliselle, tai nämä muut joutuvat oikeuden päätöksella ostamaan minut ulos?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, mulla on käytännössä sama tilanne päällä: eli omistan 1/3 perintönä saadusta kiinteistöstä, jota en halua omistaa. Käytännössä muut omistajat lupasit perukirjoituksessa ostaa minut ulos kiinteistöstä, nyt mieli on muuttunut eivätkä suostu ostamaan osuutta minulta.
Se mitä olen nyt tästä ketjusta ymmärtänyt, niin minulla on oikeus vaatia käräjäoikeudelta yhteisomistuksen purku, jolloin talo menee myyntiin ja jos nämä kaksi muuta haluavat pitää talon, heidän pitää oikeuden päätöksellä maksaa minun osuuteni siitä? Ymmärsinkö oikein?
Entä onko se omaisuuden ositus käytännössä sama juttu, että he joutuvat maksamaan minut ulos siitä?
Kiitos kovasti tietäville...
Onko perinnönjako jo tehty vai ei? Eli omistatko sinä kolmasosan tuosta talosta vai omistaako talon vielä jakamaton kuolinpesä, josta sinun osuutesi on kolmasosa? Puhuit perunkirjoituksesta, mutta se on eri asia kuin perinnönjako.
Osituksella ei ole mitään tekemistä asiasi kanssa. Osituksessa katsotaan, mikä osa omaisuudesta kuuluu leskelle (jos vainajalta jäi sellainen) ja minkä osuuden saavat vainajan perilliset.
Jos perinnönjako on jo tehty, voit hakea käräjäoikeudelta yhteisomistuksen purkua, jonka olet ymmärtänyt oikein. Tosin kannattaa ensin kertoa talon muille omistajille, että olet aikeissa tehdä näin ja että heille tulee edullisemmaksi lunastaa osuutesi suoraan ilman, että oikeutta tarvitsee sekoittaa tähän.
Jos perinnönjakoa ei ole vielä tehty, voit vaatia kuolinpesän jakamista eli perinnönjakoa. Se on sitten neuvottelukysymys, mitä kuolinpesän omaisuutta sinulle tulee perinnöksi.
Kiitos tosi paljon vastauksesta! Eli perinnönjakoa ei ole tehty, lakitiimi on tehnyt perukirjan ja kiinteistöstä on lainhuudatus tehty. Tiedän siis tarkan summan, joka tulee mulle jos nämä suostuisivat ostamaan osuuteni. Aiemmin kaikki oli selvää, että he ostava minut ulos, mutta nyt eivät suostukkaan ostamaan, vaan minut ikään kuin halutaan pakottaa olla osaomistaja!
Lisäksi myös yksi kuolinpesän osakas haluaa estää koko perinnönjaon, haluaa jotenkin vitkutella ja juonitella asiat omaksi edukseen. Jaettavana on tileillä olevat rahat ja tämä kiinteistö.
Eli ymmärsinkö oikein, että käytännössä pyydän ensin käräjäoiekudelta lakimiehen jakamaan perinnön (josta tietysti tulee kuluja, mutta ei voi mitään)? ja Sen jälkeen pyydän käräjäoikeudelta osaomistuksen purkamisen, jonka seurauksena talo joko myydään kokonaan jollekin ulkopuoliselle, tai nämä muut joutuvat oikeuden päätöksella ostamaan minut ulos?
Kuka lainhuudossa on merkitty kiinteistön omistajaksi: kuolinpesä vai suoraan te kolme ilman mitään mainintaa kuolinpesästä? Jos kuolinpesä, pitää se jakaa ensin. Jos taas suoraan te kolme, voit todennäköisesti hakea käräjäoikeudelta yhteisomistuksen purkua ilman, että muuta perintöä tarvitsee jakaa ensin. Mutta kannattaa ilman muuta kysyä neuvoa lakimieheltä. Tunnin neuvottelu juristin kanssa maksaa 200-300 euroa. Näin isossa asiassa se kannattaa.
Jos muut osakkaat eivät suostu perinnönjakoon, voit hakea oikeudelta pesänjakajaa. Hänen palkkionsa (joka voi riitaisessa tapauksessa olla helposti yli kymppitonnin) otetaan kuolinpesän rahoista eli pienentää teidän jokaisen perintöä. Kuolinpesän muille osakkaille voi vielä yrittää selittää, että kaikki saavat enemmän, jos löydetään sopuratkaisu eikä tarvitse hakea pesänjakajaa.
37
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, mulla on käytännössä sama tilanne päällä: eli omistan 1/3 perintönä saadusta kiinteistöstä, jota en halua omistaa. Käytännössä muut omistajat lupasit perukirjoituksessa ostaa minut ulos kiinteistöstä, nyt mieli on muuttunut eivätkä suostu ostamaan osuutta minulta.
Se mitä olen nyt tästä ketjusta ymmärtänyt, niin minulla on oikeus vaatia käräjäoikeudelta yhteisomistuksen purku, jolloin talo menee myyntiin ja jos nämä kaksi muuta haluavat pitää talon, heidän pitää oikeuden päätöksellä maksaa minun osuuteni siitä? Ymmärsinkö oikein?
Entä onko se omaisuuden ositus käytännössä sama juttu, että he joutuvat maksamaan minut ulos siitä?
Kiitos kovasti tietäville...
Onko perinnönjako jo tehty vai ei? Eli omistatko sinä kolmasosan tuosta talosta vai omistaako talon vielä jakamaton kuolinpesä, josta sinun osuutesi on kolmasosa? Puhuit perunkirjoituksesta, mutta se on eri asia kuin perinnönjako.
Osituksella ei ole mitään tekemistä asiasi kanssa. Osituksessa katsotaan, mikä osa omaisuudesta kuuluu leskelle (jos vainajalta jäi sellainen) ja minkä osuuden saavat vainajan perilliset.
Jos perinnönjako on jo tehty, voit hakea käräjäoikeudelta yhteisomistuksen purkua, jonka olet ymmärtänyt oikein. Tosin kannattaa ensin kertoa talon muille omistajille, että olet aikeissa tehdä näin ja että heille tulee edullisemmaksi lunastaa osuutesi suoraan ilman, että oikeutta tarvitsee sekoittaa tähän.
Jos perinnönjakoa ei ole vielä tehty, voit vaatia kuolinpesän jakamista eli perinnönjakoa. Se on sitten neuvottelukysymys, mitä kuolinpesän omaisuutta sinulle tulee perinnöksi.
Kiitos tosi paljon vastauksesta! Eli perinnönjakoa ei ole tehty, lakitiimi on tehnyt perukirjan ja kiinteistöstä on lainhuudatus tehty. Tiedän siis tarkan summan, joka tulee mulle jos nämä suostuisivat ostamaan osuuteni. Aiemmin kaikki oli selvää, että he ostava minut ulos, mutta nyt eivät suostukkaan ostamaan, vaan minut ikään kuin halutaan pakottaa olla osaomistaja!
Lisäksi myös yksi kuolinpesän osakas haluaa estää koko perinnönjaon, haluaa jotenkin vitkutella ja juonitella asiat omaksi edukseen. Jaettavana on tileillä olevat rahat ja tämä kiinteistö.
Eli ymmärsinkö oikein, että käytännössä pyydän ensin käräjäoiekudelta lakimiehen jakamaan perinnön (josta tietysti tulee kuluja, mutta ei voi mitään)? ja Sen jälkeen pyydän käräjäoikeudelta osaomistuksen purkamisen, jonka seurauksena talo joko myydään kokonaan jollekin ulkopuoliselle, tai nämä muut joutuvat oikeuden päätöksella ostamaan minut ulos?
Mistä sen osuutesi arvon tiedät jos ei ole tehty jakoa? Osaomistus voi olla vasta sitten kun on jaettu, sitä ennen on jakamaton ja yhteisomistus osakkaiden prosenttiosuuksin perukirjaan luetellusta, kunkin osuuden arvo määräytyy vasta jakokirjalla, voidaan sopia yli tai alle perukirja-arvojen, mutta jos ei päästä sopumukseen sitten jako lain olettamalla.
Kuka hullu ostaisi mökin, jos myyjälle jää siiihen käyttöoikeus
"ei suostu ostamaan minun osuuttani siitä, perustelulla että saan käyttää taloa halutessani! "