Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uskotko Jumalaan?
02.08.2019 |
Uskotko että on olemassa Jumala ja joku suuri suunnitelma? Uskotko kohtaloon?
Vai onko kaikki uskonnot vain suurta kusetusta, satua joka on keksitty helpottamaan ihmisten oloa? Onko kaikki sattumaa mitä tapahtuu?
Kommentit (146)
En usko Jumalaan, enkä korkeampaan voimaan enkä kohtaloon. Uskon kuitenkin, että me ihmiset olemme jollain tavalla toisiimme yhteydessä sellaisella tasolla, jota ei voi havaita. Ja tiedän, että voi kuulostaa joltain hihhulikosmiselta uskomukselta, mutta omasta mielestäni se on vaan sellainen osa todellisuutta, jota ei tunneta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko mielikuvitusolentoihin. Uskonnot pitäisi kieltää maan päältä kuolemanrangaistuksen uhalla. PISTE
Minulla ei ole mitään syytä uskoa jumalaan. Ja yhtäkään todistetta ei ole olemassa, joten siihen asti ne ovat satuolentoja minulle.
En oikeastaan usko. Uskon "kummituksiin" ja henkiin. Oma kuoleman jälkeinen elämäni on leijua ties missä ja räpsytellä valoja. Riippuu missä kuolen, jäänkö sinne vai osaanko kotiini, jos en kotona kuole.
En pelkää kuolemaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pysty uskomaan että tätä universumia on luonut sellainen raamatun kuvaama sairas sadistinen narsisti.
Miten ihmeessä Jumalasta on muodostunut sinulle näin negatiivinen hahmo? Oletko sinä itse tuollainen?
Raamattua lukemalla tietenkin. Ei ole jumalan kaltaista sadistista massamurhaajaa missään muualla konsanaan nähty.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole mitään syytä uskoa jumalaan. Ja yhtäkään todistetta ei ole olemassa, joten siihen asti ne ovat satuolentoja minulle.
Täähän se ois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pysty uskomaan että tätä universumia on luonut sellainen raamatun kuvaama sairas sadistinen narsisti.
Miten ihmeessä Jumalasta on muodostunut sinulle näin negatiivinen hahmo? Oletko sinä itse tuollainen?
Eipä tarvitse kovin pitkästi Raamattua lukea tai montakaan helvetinkatkuista fundamentalistisaarnaajan puhetta kuunnella tai traktaattia lukea, että Kavala Kauhea, Kiivas, Kiukkuinen ja Julma, Hirmuinen hahmottuu.
En usko Jumalaan mutta uskon jumalaan ja se ilmenee näissäkin aspekteissa....https://www.vauva.fi/keskustelu/3524580/miksi-yhdysvaltojen-tapahtumat-…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten te kaikki uskovat perustelette itsellenne uskon? Onko jotain "todisteita" vai onko se vain päätös että nyt minä uskon?
Olen aina ollut kallistunut uskon puolelle. Kerran en kehdannut sanoa uskovani, vaan kielsin ja siitä tuli todella paha olo. Seuraavana päivänä piti ottaa uudestaan asia puheeksi vain jotta saisin korjata sanomiseni. Uskoni on ollut sellaista, että "sen näkee sitten". Myöhemmin tuli kuitenkin kokemus, että sanoin ihan ääneen Jumalalle, ok minä uskon. Ja aloin ottamaan sen oletuksena, perustamaan elämäni sille että Jumala todella on olemassa. Ja sen jälkeen läheiset ovat sanoneet että olen muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi lohduton ajatus, ettei kuoleman jälkeen olisi yhtään mitään. Että kaikki loppuisi siihen. Kun on kristitty, odottaa iänkaikkisuus taivaan kodissa. Siellä on kaikki hyvin. Kannattaa olla yhteydessä Jeesukseen, rukoilla ja elää hänen huomassaan. Tuomiolla on pulassa ilman Jeesusta.
Tähän suurin osa uskonnoista juuri perustuu: ihmisen ikiaikaiseen ahdistukseen kuolevaisuutensa hyväksymisessä. Ne jotka pelkäävät kuolemaa eivätkä pysty hyväksymään ajatusta elåmän päättymisestä ja kuolemasta turvautuvat uskoon.
En usko jumalaan, Jeesukseen tai mihinkään tuomioon, kun elämäni päättyy se päättyy ja jatkuu vain geenieni kautta ja ihmisten muistoissa parin sukupolven ajan. Ajatus ikuisesta elämästä on sen sijaan ahdistava.
Tuo olemattomuuden pelko on sellainen klisee, eikä päde ainakaan kaikkiin uskovaisiin. Itse voisin hyväksyä kaiken loppumisen enkä kaipaa jatkumoa edes geeneissä eikä kenenkään tarvitse muistaa minua edes persoonana, eihän sillä ole minulle väliä. Itse asiassa ok, mutta ajan mittaan tuli muuta reittiä se Mutta.
Eihän se noilla pelokkaillakaan ole päällimmäisenä mielessä, se työnnetään alitajuntaan piiloon koska muutenhan olisi päivänselvää, että uskon nyt vain sen takia kun pelottaa kuoleminen. Ja sitten sitä pian tajuaisi, että semmoista höpöähän se on koko homma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näistä useimmista kommenteista saattaa huomata katkeruutta ja pettymystä elämää ja Jumalaa kohtaan, enkä ihmettele koska maailma on niin kylmä ja kova, kyynisyyttä täynnä. Mutta siksi Jeesus tuli, että sulla olis yltäkylläinen elämä. Jumala kutsuu jokaista ihmistä 2-3kertaa elämän aikana, sen tietää siitä,että hengelliset asiat alkaa kiinnostamaan ja onko jotain suurempaa..sillon kannattaa tarttua hetkeen. "Huuda minua hädän päivänä ja minä autan sinua" sanoo Herra.
Mitäs kun on huutanut, pyytänyt, anonut, toivonut... Mutta kukaan ei silti auta. Kyllä, olen kyyninen ja katkera. Olen rukoillut lähes tauotta viimeiset 7 vuotta ja edelleen kipristelen samojen asioiden kanssa enkä pääse niistä eroon. En usko että jumala välittää minusta. Itse asiassa olen alkanut epäillä ettei edes kuule.
Ehkä voisit rukoilun sijaan, tehdä asialle ihan itse jotain, tai pyytää apua ihmisiltä. Kokeile nyt ainakin. Itsekin olen toivonut lottovoittoa jo pitkään, mutta toistaiseksi työssäkäymisellä on vuokranmaksu onnistunut paremmin.
Eikös sitä aina sanota, että jumala auttaa niitä jotka auttavat itseään? Vähän niin kuin *vink vink* että eihän sinua nyt oikeasti mikään näkymätön taivasukko ole auttamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pysty uskomaan että tätä universumia on luonut sellainen raamatun kuvaama sairas sadistinen narsisti.
Miten ihmeessä Jumalasta on muodostunut sinulle näin negatiivinen hahmo? Oletko sinä itse tuollainen?
Raamattua lukemalla tietenkin. Ei ole jumalan kaltaista sadistista massamurhaajaa missään muualla konsanaan nähty.
Jep, ja kun katselee tätä maailmaa mitä täällä tapahtuu, niin ei näytä oikein täydellisen rakkauden luomalta paikalta. Sitten selitetään että vapaa tahto ja niin edelleen, mutta miksi ihminen piti luoda näin typeräksi ja murhanhimoiseksi? Onko jumalakin sitten sellainen, kun kerran olemme hänen kuvakseen luotuja? No, onhan se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näistä useimmista kommenteista saattaa huomata katkeruutta ja pettymystä elämää ja Jumalaa kohtaan, enkä ihmettele koska maailma on niin kylmä ja kova, kyynisyyttä täynnä. Mutta siksi Jeesus tuli, että sulla olis yltäkylläinen elämä. Jumala kutsuu jokaista ihmistä 2-3kertaa elämän aikana, sen tietää siitä,että hengelliset asiat alkaa kiinnostamaan ja onko jotain suurempaa..sillon kannattaa tarttua hetkeen. "Huuda minua hädän päivänä ja minä autan sinua" sanoo Herra.
Mitäs kun on huutanut, pyytänyt, anonut, toivonut... Mutta kukaan ei silti auta. Kyllä, olen kyyninen ja katkera. Olen rukoillut lähes tauotta viimeiset 7 vuotta ja edelleen kipristelen samojen asioiden kanssa enkä pääse niistä eroon. En usko että jumala välittää minusta. Itse asiassa olen alkanut epäillä ettei edes kuule.
Ehkä voisit rukoilun sijaan, tehdä asialle ihan itse jotain, tai pyytää apua ihmisiltä. Kokeile nyt ainakin. Itsekin olen toivonut lottovoittoa jo pitkään, mutta toistaiseksi työssäkäymisellä on vuokranmaksu onnistunut paremmin.
Eikös sitä aina sanota, että jumala auttaa niitä jotka auttavat itseään? Vähän niin kuin *vink vink* että eihän sinua nyt oikeasti mikään näkymätön taivasukko ole auttamassa.
Juuri näin.. Jos Jumala kerta auttaa niitä jotka auttavat itse itseään, niin eikös tuo tarkoita samalla että itte pitää kaikki hoitaa - ei se Jumala sun puolesta mitään tee vaikka kuinka toivoisit ihmeitä.
Lentävään pastasiiviläään uskon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko. Mistään jumalasta ei ole ainuttakaan todistetta. Jumalat on keksitty aikanaan, kun ei osattu selittää jotain ilmiöitä. Ja toisaalta uskontojen avulla saatiin pidettyä kansa kursissa ja sen nimissä voitiin tehdä erilaisia julmuuksia.
Ehkäpä julmuuksia aletaan tekemään ateismin nimissä. Usko antoi ihmiselle kuitenkin jonkinlaisen suojan itseisarvoisena olentona, ateismi ei sellaista olettamaa tarvitse. Uskonnosta huolimatta pätee maallisessakin elämässä: mitä kylvää sitä niittää.
Enpä usko, ateismilla /uskonnottomalla ei ole mitään tarvetta pakottaa muita muottiinsa, eettisyys /ihmiskunnan hyväksi toimiminen ei tarvitse enää nykyään taakseen uskontoon liittyviä normeja ja määräyksiä. Emme siis elä enää (pääosassa maapalloa) luolamiesaikaa jolloin taisteltiin eloon jäämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Lentävään pastasiiviläään uskon.
Kyllä mäkin - sitten kun näen sellaisen.
Uskon, mutta en siinä merkityksessä missä esim, kristinusko yrittää sitä tuputtaa. Minusta jumala-sanan voisi korvata sanalla 'valaistuminen' ja uskon, että siitä monissa uskonnoissa on alunperin ollut kyse, mutta niitä on tulkittu ajan saatossa aivan väärin ja niiden sanoma on jäänyt epäselväksi. Mitään erillistä jumalaa ei siis ole olemassa, vaan se on kaiken olemisen ydin, johon jokaisen tulisi pyrkiä.
En usko. Uskontoejn en usko olevan täyttä kusetusta. Ihmisillä vain on tarve uskoa satuihin. Evoluutiopsykologiset syyt.
Alue: Aihe vapaa
Addiktio korvautui toisella voisi perehtyneempi henkilö todeta.