Näin lukioiden lukuvuoden alun lähestyessä on jälleen kerran nostettava esille huoli siitä, kuinka poikien on vaikeaa päästä moniin lukioihin
Joissakin huippulukioissa jopa 80% tai enemmänkin oppilaista on tyttöjä. Tämä on erittäin huolestuttavaa poikien kannalta. Pojat syrjäytyvät ja tytöt ja pojat kasvavat liian erilleen toisistaan. Tällä on selvä vaikutus siihen, että myös korkeakoulut ovat tämän vuoksi naisvaltaisia. Tämä kaikki taas lopulta vaikuttaa siihen, ettei parisuhteita synny ja sen vuoksi syntyvyyskin putoaa putoamistaan.
Oikeasti, poikakiintiöt koulutukseen ja heti! Eli 50% paikoista varattava kummallekkin sukupuolelle!
Kommentit (68)
Nykyaikainen peruskoulu ei huomattavasti poikkea siitä opetuksesta, jota annettiin kymmeniä vuosia sitten aikana, jolloin korkeakoulutus oli miehiä varten. Koulu ei siis suosi tyttöjä, vaan tytöt pärjäävät hyvin pojille suunnitellussa koulussa.
Ongelma on lähinnä se, että kulttuurissamme (ja monissa muissa, esimerkiksi monissa Aasian maissa) hyväksytään poikien kunnianhimottomuus ja laiskuus niin helposti ja heidän annetaan komeroitua huoneisiinsa pelien ja tietokoneen ääreen. Pojilta ei odoteta samanlaista kuuliaisuutta ja ahkeruutta kuin tytöiltä. Toki tämä riippuu paljon vanhemmista. Jotkut ovat hyvin tarkkoja poikiensa koulumenestyksestä, ja nuo pojat pärjäävät kyllä koulussa ja pääsevät haluamaansa lukioon.
Poikien keskuudessa opiskelu ei jostain syystä ole sellainen juttu, jossa onnistumisesta olisi uskottavaa kilpailla. Älyä ei enää nykyisin yhdistetä enää maskuliinisiin ominaisuuksiin ja opiskelu nähdään ehkä "tyttömäisenä".
Ehkä tässä on joitain pohjasyitä sille, miksi parhaat lukiot ovat tyttövaltaisia. Täytyy muistaa, että mihinkään lukioon ei valita tyttöjä tai poikia, vaan parhaat. Isomman tasa-arvo-ongelman näen eri peruskoulujen päättötodistusten vertailukelvottomuudessa.
Vielä yksi huomautus: monissa Japanin lääkiksissä oli vielä vähän aikaa sitten käytössä ns. epäviralliset kiintiöt, eli huonommin pärjänneitä miehiä otettiin kokeessa hyvin menestyneiden naisten ohi. Tästä syntyi valtava skandaali, ja käytännöstä luovuttiin. Jokaisella saa toki olla oma mielipiteensä siitä, onko oikein antaa miehille ohituskaista kouluun, jonne naisten on muutenkin ollut kulttuurista johtuen vaikea päästä ("paheksunta" epänaisellisen käytöksen vuoksi on Japanissa aivan toista kuin täällä).
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ns, huippulukiot ovat myös täysiä turhakkeita. Ei lukio ole mikään elämä, vaan lyhyt etappi, mistä on hyvä suoriutua mahdollisimman nopeasti minimaalisella vaivalla ottaen huomioon jatko-opintosuunnitelmat.
Näin varmaan oli ennen vanhaan kun lukion numeroilla ja ylppäritodistuksella ei juuri ollut merkitystä jatko-opintoihin pääsyssä. Nykyään on sitten toisin ja siellä lukiossakin pitäisi pärjätä jos haluaa päästä sille alalle opiskelemaan kuin haluaa. Eli ei sitä voi ihan silmät ummessa suorittaa.
Ei tietenkään voi, mutta ns. erikoislukioiden hyöty on oikeasti hyvin marginaalinen. Eniten niistä hyötyvät sellaiset, joiden lahjakkuus on keskiverron tuntumassa. Ylioppilaskirjoitukset ja hyvien arvosanojen saaminen omalle jatkolle tärkeissä aineissa ei edellytä mitään erikoislukiota.
Ei se edellytä edes tunneilla käyntiä. Opettajat on lähinnä tiellä.
Pojat tyhmiä ja laiskoja. Lisäksi pläp pläp, pää.
Palstatotuus n:o 2.
Lukiossamme ei ole keskiarvorajaa. Silti poikia on tyttöjen joukossa vain muutama. Mikään ei estä poikia hakeutumasta lukioomme.
Opetus on hyvää ja opiskelijoita voidaan tukea monin tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikainen peruskoulu ei huomattavasti poikkea siitä opetuksesta, jota annettiin kymmeniä vuosia sitten aikana, jolloin korkeakoulutus oli miehiä varten. Koulu ei siis suosi tyttöjä, vaan tytöt pärjäävät hyvin pojille suunnitellussa koulussa.
Ongelma on lähinnä se, että kulttuurissamme (ja monissa muissa, esimerkiksi monissa Aasian maissa) hyväksytään poikien kunnianhimottomuus ja laiskuus niin helposti ja heidän annetaan komeroitua huoneisiinsa pelien ja tietokoneen ääreen. Pojilta ei odoteta samanlaista kuuliaisuutta ja ahkeruutta kuin tytöiltä. Toki tämä riippuu paljon vanhemmista. Jotkut ovat hyvin tarkkoja poikiensa koulumenestyksestä, ja nuo pojat pärjäävät kyllä koulussa ja pääsevät haluamaansa lukioon.
Poikien keskuudessa opiskelu ei jostain syystä ole sellainen juttu, jossa onnistumisesta olisi uskottavaa kilpailla. Älyä ei enää nykyisin yhdistetä enää maskuliinisiin ominaisuuksiin ja opiskelu nähdään ehkä "tyttömäisenä".
Ehkä tässä on joitain pohjasyitä sille, miksi parhaat lukiot ovat tyttövaltaisia. Täytyy muistaa, että mihinkään lukioon ei valita tyttöjä tai poikia, vaan parhaat. Isomman tasa-arvo-ongelman näen eri peruskoulujen päättötodistusten vertailukelvottomuudessa.
Vielä yksi huomautus: monissa Japanin lääkiksissä oli vielä vähän aikaa sitten käytössä ns. epäviralliset kiintiöt, eli huonommin pärjänneitä miehiä otettiin kokeessa hyvin menestyneiden naisten ohi. Tästä syntyi valtava skandaali, ja käytännöstä luovuttiin. Jokaisella saa toki olla oma mielipiteensä siitä, onko oikein antaa miehille ohituskaista kouluun, jonne naisten on muutenkin ollut kulttuurista johtuen vaikea päästä ("paheksunta" epänaisellisen käytöksen vuoksi on Japanissa aivan toista kuin täällä).
Poikien keskuudessa opiskeluun ei liity kilpailuasetelmaa, koska opiskelemalla ei saa tyttöjä toisin kuin jääkiekkoa pelaamalla, ostarilla hillumalla tai mopoa rassaamalla. Jos tämä tilanne muuttuisi, poikien keskiarvot kääntyisivät nousuun
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei ratkea millään kiintiöillä vaan perusteellisella asennemuutoksella lähtien vanhemmista ja opettajista. Poikia ei kannusteta rauhalliseen ja pitkäjänteiseen toimintaan, mitä opiskelu suurimmassa määrin on. Koska "pojat on poikia" ja poikien kuuluu rellestää pihalla.
Ongelma ratkeaa sillä, että lukion pakollisiin aineisiin lisätään yleisivistykseen kuuluvat matematiikka, fysiikka ja ohjelmointi.
Tyttöjen pääsyä on helpotettu lisäämällä kieliä opintoihin ja vähentämällä luonnontieteitä, vaikka luonnontieteiden merkitys työelämässä on noussut.
Minä ainakin hain lukioon keskiarvolla, en kielten numeroilla. Ja joo, olin itse matematiikassa ja luonnontieteissä (ja taideaineissa) pärjäävä, kielet eivät siihen kuuluneet.
Pisa-tutkimuksissa muuten suomalaiset tytöt pärjäävät paremmin luonnontieteissä kuin suomalaiset pojat.
Siinä iässä ehkä, mutta eivät pärjää enää lukiossa.
Pärjää koska ne pojat jotka lukioon menee niin pärjää luonnontieteissä. Ei tietenkään kaikki pojat kuten ei tytötkään.
Vierailija kirjoitti:
Poikien keskuudessa opiskeluun ei liity kilpailuasetelmaa, koska opiskelemalla ei saa tyttöjä toisin kuin jääkiekkoa pelaamalla, ostarilla hillumalla tai mopoa rassaamalla. Jos tämä tilanne muuttuisi, poikien keskiarvot kääntyisivät nousuun
Ongelmat alkavat jo ennen teini-ikää. Uskoisin ainakin, että vähemmistössä ovat duunari-isät, jotka kannustavat poikiaan lukemaan ja opiskelemaan urheilun ja muiden perinteisesti maskuliinisiksi nähtyjen harrastusten sijaan.