Mitä kannattaa tehdä vielä kun voi (ennen lasta)
Nyt kun 30 alkaa kolkutella, toivoisin vinkkejä siihen, mitä minun vielä kannattaisi tehdä ennen äitiyttä, ettei tunnu, että oma elämä jäi elämättä ja kokematta? Vähintään vuoden joutuu sitten kuitenkin väkisin istumaan kotona ja tahdittamaan kaiken lapsen mukaan vielä sen jälkeen vuosikausia.
Mitä sinä toivoisit, että olisit tehnyt ennen lasta?
Kommentit (18)
Tätä ei varmaan muut kun sinä itse pysty kertomaan - eli mitä ITSE haluat vielä tehdä ilman, että tarvitsee ottaa lapsi huomioon?
Erämaavaellus, maailmanympärimatka, reilaus ympäri Euroopan... Uuden alan opiskelu, jos nykyinen tökkii. Vakituisen työn hankkiminen ennen äitiyslomaa. Rahankeruutalkoot tekemällä ekstratöitä. Kodin täysremontti. Muutto perheystävälliseen asuntoon.
Me käytiin road tripillä Kaliforniassa. On toteutettavissa varmasti lastenkin kanssa, mutta ei ihan heti, ainakaan yhtä huolettomasti.
Minusta tuntui, että elämä alkoi kunnolla juuri lapsia saamalla. Sitä ennen tuli matkailtua, joten matkailu ei kiinnostanut, kun lapset olivat pieniä. Nyt lapset ovat isoja ja matkaillaan paljon.
Valmistauduin tähän tärkeään lasten saamisen hoo hetkeen pitämällä itseni hyvässä kunnossa ja luonnollisesti päihteettömänä ja savuttomana, nukkumalla hyvin ja nauttimalla hiljaisista aamu- ja iltahetkistä. Nykyään kuuluu alkaa syödä myös foolihappoa purkista jo ennen raskauden yrittämistä.
Paljonhan riippuu, mitä olet tehnyt ja haluaisit tehdä. Itse sain ainokaiseni 23-vuotiaana, enkä koe että lapsi itsessään olisi estänyt minua tekemästä mitään haluamaani - toki en koskaan ole halunnut tehdä mitään erikoista JA lapsi on aina ollut helppo ja terve. 7-kuisen kanssa voi hyvin kiertää Eurooppaa junalla tai pyörittää yritystä.
Sinun ei kannata enää aikailla. Itse yritin raskaaksi 27 v, enkä yhtään liian aikaisin, koska tahdoin ekan saatuani vielä kaksi tai kolme lisää! Jouduin lyhentämään ikäeroja, mutta onneksi tulin helposti raskaaksi ja vältyin keskenmenoilta.
No mulla on 1v lapsi 10v tauon jälkeen. Enkä muistanut, että en voi ottaa aurinkoa. En siis voi maata aurinkotuolissa, koska lapsi karkaa heti. En voi myöskään ottaa aurinkoa rannalla, koska muuten lapsi hukkuu veteen. Hyvin pitkälti joka paikkaan on ipana otettu kuin ennenkin. Kyllä se vaelluskin onnistuu, meilläkin juuri mietinnässä lapsenkantorinkan hankinta.
Olisin halunnut asua ulkomailla pidempään, kaksi vuotta kerkesin asua. Halua olisi muuttaa nyt myös lapsen kanssa, mutta jotenkin kamalan hankalalta tuntuu kaikki päivähoito asiat,kielimuurit jne. :/
Maassa jossa asuin niin ei ole samanlaista päivähoitoa kun suomessa että saisi 9h päivässä lapsen hoitoon, muuten kuin yksityiselle hoitajalle, näillä tuloilla se ei ole mahdollista.
Olen iloinen että tein pari kuukauden reissua, siis sen tyyppistä että lapsen kanssa niitä ei olisi voinut tehdä. Olen matkustanut lasten synnyttyäkin miehen kanssa ja yksin, mutta noin pitkiä reissuja ei voi tehdä ennen kuin lapset on isoja.
Nukkua. Käydä yksin vessassa. Syödä avoimesti karkkia kotona.
Vierailija kirjoitti:
Ainoa mikä on hankalampaa pienten lasten kanssa, on joku vaellusreissu yms. Muuten voi tehdä samoja asioita kuin ennenkin.
Miksi perheelliset ihmiset sitten käyvät vain työpaikan, hiekkalaatikon ja Prisman välillä? Tekivätkö he niin ennen lapsiakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa mikä on hankalampaa pienten lasten kanssa, on joku vaellusreissu yms. Muuten voi tehdä samoja asioita kuin ennenkin.
Miksi perheelliset ihmiset sitten käyvät vain työpaikan, hiekkalaatikon ja Prisman välillä? Tekivätkö he niin ennen lapsiakin?
Kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa mikä on hankalampaa pienten lasten kanssa, on joku vaellusreissu yms. Muuten voi tehdä samoja asioita kuin ennenkin.
Miksi perheelliset ihmiset sitten käyvät vain työpaikan, hiekkalaatikon ja Prisman välillä? Tekivätkö he niin ennen lapsiakin?
Ehkä tunnet vain kovin tylsiä perheitä. Meillä on 4 -vuotias lapsi. Hänen kanssaan on matkailtu useampi kerta vuodessa, myös kaukomatkoja. Meillä molemmilla vanhemmilla on omat liikuntaharrastuksemme. Baareissa ei enää tässä iässä tule käytyä, mutta viintä voi ottaa tarvittaessa kotosallakin. Viime viikolla viimeksi oltiin patikoimassa kansallispuistossa, hyvin se lapsikin jaksaa kun ei tehdä mitään järjettömiä reissuja. Millaista se aikuisen ihmisen elämä pitäisi sitten olla?
Lähes kaikkea voi tehdä myös lasten kanssa, mutta se on erilaista. On makuasia mistä tykkää enemmän. Esim. matkustelut onnistuu ihan hyvin, mutta toki perhematka on erilainen kuin sinkku- tai kaveripiiri- tai pariskuntamatka.
Se mitä itse eniten kaipaamaan jäin oli sellainen yleinen boheemielämä, joka ei vaan onnistu enää kun on lapsi. Sellainen että voisi vaan pelata tietokoneella kaljaa lipitellen aamuyöhön, nukkua vähän, heräillä iltapäivällä joskus kun sattuu heräämään, ja taas tehdä mitä juuri sinä hetkenä mieli tekee.
Jotkut naiset kyllä muuttuvat lapsen (vauvan) myötä täysin avuttomiksi. Yhtäkkiä ei edes vaatteita osata pukea päälle, vaan koko päivä laahustetaan yöpaidassa eikä päästä ovesta ulos päiväkausiin. Heillä tuskin olisi mikään tekemättä jätettyjen asioiden tekeminen muuttanut elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa mikä on hankalampaa pienten lasten kanssa, on joku vaellusreissu yms. Muuten voi tehdä samoja asioita kuin ennenkin.
Miksi perheelliset ihmiset sitten käyvät vain työpaikan, hiekkalaatikon ja Prisman välillä? Tekivätkö he niin ennen lapsiakin?
Öö en minä ainakaan mene.
Ainoa mikä on hankalampaa pienten lasten kanssa, on joku vaellusreissu yms. Muuten voi tehdä samoja asioita kuin ennenkin.