Kertokaa elämästä "helpon" kumppanin kanssa????

Mukavaa huomata, että on kunnollisiakin miehiä olemassa, kun useimmiten täällä keskitytään vain negatiivisiin asioihin:)

Musta tuntuu, että ollaan molemmat helppoja ja niin meidän suhdekin on. Kumpikaan ei kyttää ja vahtaa toista, luottamus on kunnossa ja arvopohja samanlainen. Sillä ollaan tähän asti pärjätty ja pärjätään vielä eteenpäinkin.

Vierailija kirjoitti:

Ihania kuvauksia tässä ketjussa!

Olisi mukava kuulla myös, oletteko helpon kumppaninne kanssa myös selvinneet elämänne vastoinkäymisistä (työpaikan menetykset, läheisten kuolemat). Tai siis miten kumppanin "helppous" on tullut ilmi näinä vaikeina hetkinä. Taka-ajatuksena siis se, että on aika helppoa olla "helppo" kumppani silloin, kun kaikki on kunnossa. Mutta säilyykö "helppous" elämän haasteissa? Vai auttaako "helppous" haasteiden ylitse?

8 kommentoi:

Minulla on ollut kaksi todella raskasta asiaa näinä vuosina. Pienempi paha oli isäni kuolema, siitä suuremmasta en halua edes puhua. Kyllä se helppous kantoi silloinkin. Lupasimme toisillemme, että selviämme tästä yhdessä, tämä ei saa tulla meidän väliimme. Eikä tullut. Toki hauskuus ja nauru vähän kuin katosivat, mutta vaikeudet lähensivät. Silloin aloimme todella keskustelemaan syvällisiä.

Vierailija kirjoitti:

Helppous on paljon myös itsestä kiinni. Jos haluaa tehdä ison numeron jokaisesta ei-täydellisestä hetkestä, suhteesta saa nopeasti todella vaikean. Itse olen varmaan aika helppo mies, otan puolisoni huomioon ja yritän tehdä hänen elämästään helpompaa ja onnellisempaa. Tällainen kuitenkin toimii vain, jos toinenkin osapuoli pyrkii samaan. Olen joskus vuosia sitten törmännyt sellaisiinkin naisiin, jotka eivät tällaiseen vastavuoroisuuteen kykene, ja sellaiset olen laittanut saman tien takaisin kiertoon. 

Tämä on totta. Helppous tulee siitä, että toisen virheet pystyy antamaan anteeksi. Ymmärtää toisen olevan inhimillinen ja epätäydellinen. Ihminen, joka ei tähän kykene, ei ole koskaan puolisona heikko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helppous on paljon myös itsestä kiinni. Jos haluaa tehdä ison numeron jokaisesta ei-täydellisestä hetkestä, suhteesta saa nopeasti todella vaikean. Itse olen varmaan aika helppo mies, otan puolisoni huomioon ja yritän tehdä hänen elämästään helpompaa ja onnellisempaa. Tällainen kuitenkin toimii vain, jos toinenkin osapuoli pyrkii samaan. Olen joskus vuosia sitten törmännyt sellaisiinkin naisiin, jotka eivät tällaiseen vastavuoroisuuteen kykene, ja sellaiset olen laittanut saman tien takaisin kiertoon. 

Meillä sama mutta toisinpäin. Itse teen mutta mies ei. Miten se voi toimia? Sitten toinen kääntää kaiken minun syyksi, kun valitan (hänen mielestään tietysti).

Ei näe itsessään mitään vikaa :(

Se on sitten oma valinta jos jää paskaan suhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin elävästä elämästä esimerkkejä, millaista elämä on ns. helpon kumppanin kanssa?

Siis, joka on aikuinen myös henkisesti, tekee oman osuutensa kotona sekä suhteessa?

Ei petä, toimi selän takana eikä tee muutakaan tyhmää - voit luottaa kaikessa häneen!

Kiitos :)

Millaistako? No hyvää eloa tietty🙂

Jostain sellaista lähtökohdissa täytyy olla että kumpikaan ei pidä toista itsestäänselvyytenä, kunnioittaa toista ja on läsnä.