Lue keskustelun säännöt.
Millä keinolla saa kaksi eri luontoista poikaa tutustumaan toisiinsa? Ideoita aktiviteetiksi?
28.07.2019 |
Huvipuistoreissu voisi toimia, mutta ne on tämän kesän kohdalta jo tehty. Toinen pojista ei ole urheilullinen, joten mikään kovin fyysinen toiminta tai myöskään kilpailuhenkinen ei ole hyvä idea. Keilaaminen tuli myös mieleen, mutta siinäkään ei varsinaisesti puhalleta yhteen hiileen. Löytyykö muita hyviä ideoita?
Kommentit (60)
Jonkinlainen taustoitus voisi auttaa ja ikä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiipeily, siinä on opittava luottamaan toiseen erilaisuudesta huolimatta. Jokin joka sitoo pojat toimimaan yhdessä, yli erilaisuuden ja tukeutumaan toiseen.
Miksi pakottaa kaksi eri luontoista poikaa yhteen? Antaa kummankaan n olla ihan rauhassa omien kavereidensa kanssa omissa ouuhissaan.
Pojat ovat esimurkkuikäisiä, mutta vielä ala-asteella. Kyseessä on siis kahden aikuisen ihmisen suhde, joka alkaa näyttämään vakavalta ja nyt halutaan tutustuttaa myös lapset toisiinsa. Lapset eivät ole vielä tavanneet toisiaan. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pojat ovat esimurkkuikäisiä, mutta vielä ala-asteella. Kyseessä on siis kahden aikuisen ihmisen suhde, joka alkaa näyttämään vakavalta ja nyt halutaan tutustuttaa myös lapset toisiinsa. Lapset eivät ole vielä tavanneet toisiaan. ap
Väkisin kaveeraamisen vaatiminen saattaa vain huonontaa tilannetta. Eli mieti mikä on tutustuttamista ja mikä ystävyyden pakottamista.
En minäkään ole veljeni ystävä, en ole koskaan ollutkaan. Olemme ihan erilaisia emmekä ole ikinä viettäneet aikaa kahdestaan. Siitä huolimatta voimme istua samassa kahvipöydässä vanhemmillamme.
Eikö voisi kokeilla ihan vaan tavallista hengailua yhdessä? Vaikka ihan kotioloissa. Muuten tulee helposti sellainen väkisin yrittämisen meininki, ja pahimmillaan molemmille jää sellainen olo, että oli nyt pakko tykätä siitä toisesta kun tällaista toimintaakin oikein järjestettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko MITÄÄN yhteistä kiinnostuksen kohdetta? Siitä se lähtee, jos on lähteäkseen. Ei ketään voi pakottaa ystävystymään, mutta toimeen voi tulla jos löytää toisesta yhtään mitään samaistumispintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojat ovat esimurkkuikäisiä, mutta vielä ala-asteella. Kyseessä on siis kahden aikuisen ihmisen suhde, joka alkaa näyttämään vakavalta ja nyt halutaan tutustuttaa myös lapset toisiinsa. Lapset eivät ole vielä tavanneet toisiaan. ap
Väkisin kaveeraamisen vaatiminen saattaa vain huonontaa tilannetta. Eli mieti mikä on tutustuttamista ja mikä ystävyyden pakottamista.
En minäkään ole veljeni ystävä, en ole koskaan ollutkaan. Olemme ihan erilaisia emmekä ole ikinä viettäneet aikaa kahdestaan. Siitä huolimatta voimme istua samassa kahvipöydässä vanhemmillamme.
Tutustuttamisesta tässä onkin kyse. Toivoisin ensitapaamisen sujuvan mahdollisimman hyvin, jotta jatko olisi kaikkien kannalta helpompaa. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdotan: ensimmäiset tapaamiset yhdessä vanhempien kanssa, esim. pelataan lautapelejä, katsotaan elokuva tms. Usein tuon ikäiset luonteesta riippumatta pitää tietokonepeleistä, joten yhteinen uusi peli tai lupaus pelata normaalia enemmän/pidempään kun pelaavat yhdessä.
Miksi poikien pitäisi löytää yhteistä tekemistä ja olla ystäviä vain siksi, että heidän vanhempansa seukkaavat? Huhhuh, onneksi säästyin itse moisilta kuvioilta lapsena.
Ettekö voi vain elää tavallista arkea? Mies ja hänen poikansa käyvät välillä kylässä, syötte yhdessä jne. Ei heti ensimmäisenä kannata yrittää jotain syvempää yhteistä säveltä.
Ehkäpä teillä käy tuuri ja pojat pitävät toisistaan. Silloin on kiva lähteä tekemään jotain yhdessä. Mutta sille pitää antaa aikaa.
Kyllä tuon ikäiset vaistoavat, jos vanhemmilla on oma agendansa, jota he yrittävät läpi ja se aiheuttaa vastareaktion. Kaikki haluavat itse valita seuransa ja kaverinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö voisi kokeilla ihan vaan tavallista hengailua yhdessä? Vaikka ihan kotioloissa. Muuten tulee helposti sellainen väkisin yrittämisen meininki, ja pahimmillaan molemmille jää sellainen olo, että oli nyt pakko tykätä siitä toisesta kun tällaista toimintaakin oikein järjestettiin.
Lapseni tuntien juurikin hengailu ei toimi, vaan pitää olla mukana jotain mukavaa tekemistä ja toimintaa, jossa ei tule väkinäisiä hiljaisia hetkiä. Tällaisen aktiivisemman ensitutustumisen jälkeen on helpompi tavata uudelleen ilman 'ohjattua' toimintaa. ap
Vierailija kirjoitti:
Onko MITÄÄN yhteistä kiinnostuksen kohdetta? Siitä se lähtee, jos on lähteäkseen. Ei ketään voi pakottaa ystävystymään, mutta toimeen voi tulla jos löytää toisesta yhtään mitään samaistumispintaa.
Se huvipuisto on ainoa, mikä itselle tulee mieleen. Siksi kyselen täältä ideoita, jos vaikka löytyisi jotain muutakin. Toinen pojista on urheilullinen ja fyysinen, toinen taas enemmän rauhallinen ja mietiskelevä. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan: ensimmäiset tapaamiset yhdessä vanhempien kanssa, esim. pelataan lautapelejä, katsotaan elokuva tms. Usein tuon ikäiset luonteesta riippumatta pitää tietokonepeleistä, joten yhteinen uusi peli tai lupaus pelata normaalia enemmän/pidempään kun pelaavat yhdessä.
Onko antaa vinkkejä sellaisista peleistä, mitä voi kaksi poikaa pelata yhtäaikaa? Pleikka ja läppäri löytyy taloudesta. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko MITÄÄN yhteistä kiinnostuksen kohdetta? Siitä se lähtee, jos on lähteäkseen. Ei ketään voi pakottaa ystävystymään, mutta toimeen voi tulla jos löytää toisesta yhtään mitään samaistumispintaa.
Se huvipuisto on ainoa, mikä itselle tulee mieleen. Siksi kyselen täältä ideoita, jos vaikka löytyisi jotain muutakin. Toinen pojista on urheilullinen ja fyysinen, toinen taas enemmän rauhallinen ja mietiskelevä. ap
Joo ei. Nämä urheilulliset ja fyysiset yleensä aina jyrää rauhalliset ja mietiskelevät mennen tullen. Tarjolla siis on itkua ja hammastenkiristystä.
En nyt ihan ymmärrä, miksi pitää hengata yhdessä? Etkö voi tavata miestä ihan ilman poikaasi? Vai oletteko muuttamassa yhteen?
Vierailija kirjoitti:
Miksi poikien pitäisi löytää yhteistä tekemistä ja olla ystäviä vain siksi, että heidän vanhempansa seukkaavat? Huhhuh, onneksi säästyin itse moisilta kuvioilta lapsena.
Ettekö voi vain elää tavallista arkea? Mies ja hänen poikansa käyvät välillä kylässä, syötte yhdessä jne. Ei heti ensimmäisenä kannata yrittää jotain syvempää yhteistä säveltä.
Ehkäpä teillä käy tuuri ja pojat pitävät toisistaan. Silloin on kiva lähteä tekemään jotain yhdessä. Mutta sille pitää antaa aikaa.
Kyllä tuon ikäiset vaistoavat, jos vanhemmilla on oma agendansa, jota he yrittävät läpi ja se aiheuttaa vastareaktion. Kaikki haluavat itse valita seuransa ja kaverinsa.
Tavallista arkea juuri olisi tarkoitus alkaa elämään, mutta sitä ennen pitäisi hoitaa ensitapaaminen pois alta jollakin mukavalla tavalla. Kahvittelukäynti ei ole hyvä idea siihen, koska hitaastilämpiävät lapset vain olisivat vaivaantuneita. ap
Paketti kortsuja mukaan ja telttaretkelle.
Olisiko joku seikkailupuisto hyvä idea?