Millä keinolla saa kaksi eri luontoista poikaa tutustumaan toisiinsa? Ideoita aktiviteetiksi?
Huvipuistoreissu voisi toimia, mutta ne on tämän kesän kohdalta jo tehty. Toinen pojista ei ole urheilullinen, joten mikään kovin fyysinen toiminta tai myöskään kilpailuhenkinen ei ole hyvä idea. Keilaaminen tuli myös mieleen, mutta siinäkään ei varsinaisesti puhalleta yhteen hiileen. Löytyykö muita hyviä ideoita?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko MITÄÄN yhteistä kiinnostuksen kohdetta? Siitä se lähtee, jos on lähteäkseen. Ei ketään voi pakottaa ystävystymään, mutta toimeen voi tulla jos löytää toisesta yhtään mitään samaistumispintaa.
Se huvipuisto on ainoa, mikä itselle tulee mieleen. Siksi kyselen täältä ideoita, jos vaikka löytyisi jotain muutakin. Toinen pojista on urheilullinen ja fyysinen, toinen taas enemmän rauhallinen ja mietiskelevä. ap
No miksette vaan voi mennä sinne huvipuistoon, jos se on ainoa hyvä ideasi? Ei kai niissä mitään käyntirajaa ole. Miksi se olisi jokin ongelma mennä sinne? Miksi sinä niin typerän päätöksen olet tehnyt, että huvipuistoilut on nyt tältäkesältä huviteltu? Ja miksei siitä omasta naurettavasta päätöksestä voisi nyt tinkiä edes lasten takia? En ymmärrä.
Älä välitä AP näistä kommenteista, jotka sanovat ettei poikien tarvitse tulla toimeen. Minusta on fiksua ja hyvän vanhemman esimerkki, kun suunnittelet tälläistä jo etukäteen.
Itse olen sitä mieltä, ettei tarvitsisi olla mitään sen suurempaa juttua. Onko mitään, mistä kummatkin pojat tykkäisivät? Pelaamisesta ynnämuusta? Yleisemmin tuon ikäiset ovat kovia pelien suhteen.
Jos asutte pk-seudulla niin foxtrail voisi olla kiva. Meillä ainakin tykkäsi kaikki 7-vuotiaasta 70-vuotiaaseen (joukossa myös teinejä). Ratkotaan arvoituksia ja niiden avulla edetään pitkin Helsinkiä. Tosi hauskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko MITÄÄN yhteistä kiinnostuksen kohdetta? Siitä se lähtee, jos on lähteäkseen. Ei ketään voi pakottaa ystävystymään, mutta toimeen voi tulla jos löytää toisesta yhtään mitään samaistumispintaa.
Se huvipuisto on ainoa, mikä itselle tulee mieleen. Siksi kyselen täältä ideoita, jos vaikka löytyisi jotain muutakin. Toinen pojista on urheilullinen ja fyysinen, toinen taas enemmän rauhallinen ja mietiskelevä. ap
No miksette vaan voi mennä sinne huvipuistoon, jos se on ainoa hyvä ideasi? Ei kai niissä mitään käyntirajaa ole. Miksi se olisi jokin ongelma mennä sinne? Miksi sinä niin typerän päätöksen olet tehnyt, että huvipuistoilut on nyt tältäkesältä huviteltu? Ja miksei siitä omasta naurettavasta päätöksestä voisi nyt tinkiä edes lasten takia? En ymmärrä.
Toinen pojista on kuitenkin hurjien laitteiden ystävä ja toinen viihtyy possujunassa.
Miksi esimurkkuja pitää raahata mukaan kahden aikuisen tapaamisiin? Mein esimurkulla (tyttö 10v) on omat kaverit ja harrastukset. Ei hän halua mukaan, jos käyn oman kaverini kanssa leffassa tai kahvilla. Pitkät reissut asia erikseen, kun ei vielä yöksi voi yksin jäädä. Yhdessä toki tehdään paljon asioita ja eletään arkea, mutta kyllä tuon ikäisellä jo on oma tiivis kaveriporukka ei siihen äidin kaverin lapsia tarvita. Perhekerhoaika meni jo!
Uimaan tai johonkin vesipuistoon? Elokuviin ja syömään? Minigolffaamaan? Hohtokeilaamaan?
Sinä et, ap, voi valita esimurkkuikäisen lapsesi kavereita. Hän valitsee ne itse. Voitte yhdessä tehdä asioita, mutta jos pojilla ei synkkaa, et sinä voi sille mitään. Eikä tarvitsekaan voida.
Vierailija kirjoitti:
Miksi esimurkkuja pitää raahata mukaan kahden aikuisen tapaamisiin? Mein esimurkulla (tyttö 10v) on omat kaverit ja harrastukset. Ei hän halua mukaan, jos käyn oman kaverini kanssa leffassa tai kahvilla. Pitkät reissut asia erikseen, kun ei vielä yöksi voi yksin jäädä. Yhdessä toki tehdään paljon asioita ja eletään arkea, mutta kyllä tuon ikäisellä jo on oma tiivis kaveriporukka ei siihen äidin kaverin lapsia tarvita. Perhekerhoaika meni jo!
Kyse on lapsien tutustuttamisesta toisiinsa mahdollisimman kivuttomasti, jotta kaikille jää hyvä maku suuhun, ei aikuisten tapaamisista. ap
Vierailija kirjoitti:
Sinä et, ap, voi valita esimurkkuikäisen lapsesi kavereita. Hän valitsee ne itse. Voitte yhdessä tehdä asioita, mutta jos pojilla ei synkkaa, et sinä voi sille mitään. Eikä tarvitsekaan voida.
Ei tässä olekaan kyse uusien kaverien hankkimisesta. Tiedostan sen. Plussaa olisi kaikille, jos pojilla synkkaa, joten tottakai valmistelen heidän tutustumisensa sitä silmällä pitäen mahdollisimman hyvin. ap
Siis lasten pitää vahvistaa teidän orastavaa suhdetta? Sairasta.
Mun mielestä voi ihan hyvin eka tapaaminen olla niin, että syötte yhdessä ruokaa jommankumman kotona, eikä mitään ihmeellisiä aktiviteetteja. Tuollaiset aktivittettiyritykset voivat todellakin kolahtaa juuri päinvastaisesti kuin mitä olitte ajatelleet. Liikaa yrittämistä.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä voi ihan hyvin eka tapaaminen olla niin, että syötte yhdessä ruokaa jommankumman kotona, eikä mitään ihmeellisiä aktiviteetteja. Tuollaiset aktivittettiyritykset voivat todellakin kolahtaa juuri päinvastaisesti kuin mitä olitte ajatelleet. Liikaa yrittämistä.
Yhteinen ruokailu uusien ihmisten kanssa on kiusallisin mahdollinen tilanne näiden esiteinien mielestä. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä voi ihan hyvin eka tapaaminen olla niin, että syötte yhdessä ruokaa jommankumman kotona, eikä mitään ihmeellisiä aktiviteetteja. Tuollaiset aktivittettiyritykset voivat todellakin kolahtaa juuri päinvastaisesti kuin mitä olitte ajatelleet. Liikaa yrittämistä.
Yhteinen ruokailu uusien ihmisten kanssa on kiusallisin mahdollinen tilanne näiden esiteinien mielestä. ap
Eli siis niiltä teineiltä on jo kysytty syömistä? Miksei niiltä ole sitten kysytty mitään aktiviteettia?
Vierailija kirjoitti:
Miksi pakottaa kaksi eri luontoista poikaa yhteen? Antaa kummankaan n olla ihan rauhassa omien kavereidensa kanssa omissa ouuhissaan.
Ei nyt suoranaisesti liity tähän keissiin, mutta tämä on mielestäni täysin *aska nykyajan asenne ja aiheuttaa paljon ongelmia, kun vain omanlaistensa kanssa pyöritään. Kuppikuntia sun muuta. Suurimman osan kanssa voi tulla toimeen, jos opettelee, ja erilaisilta ihmisiltä oppii!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä voi ihan hyvin eka tapaaminen olla niin, että syötte yhdessä ruokaa jommankumman kotona, eikä mitään ihmeellisiä aktiviteetteja. Tuollaiset aktivittettiyritykset voivat todellakin kolahtaa juuri päinvastaisesti kuin mitä olitte ajatelleet. Liikaa yrittämistä.
Yhteinen ruokailu uusien ihmisten kanssa on kiusallisin mahdollinen tilanne näiden esiteinien mielestä. ap
Eli siis niiltä teineiltä on jo kysytty syömistä? Miksei niiltä ole sitten kysytty mitään aktiviteettia?
Ei ole kysytty, mutta tiedetään se asia lapsissamme. Juuri siksi ei kysytä lapsilta erikseen, ettei tapahtumasta tehdä mitään isoa juttua tai numeroa, jota pitää etukäteen jännittää. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä voi ihan hyvin eka tapaaminen olla niin, että syötte yhdessä ruokaa jommankumman kotona, eikä mitään ihmeellisiä aktiviteetteja. Tuollaiset aktivittettiyritykset voivat todellakin kolahtaa juuri päinvastaisesti kuin mitä olitte ajatelleet. Liikaa yrittämistä.
Yhteinen ruokailu uusien ihmisten kanssa on kiusallisin mahdollinen tilanne näiden esiteinien mielestä. ap
Eli siis niiltä teineiltä on jo kysytty syömistä? Miksei niiltä ole sitten kysytty mitään aktiviteettia?
Ei ole kysytty, mutta tiedetään se asia lapsissamme. Juuri siksi ei kysytä lapsilta erikseen, ettei tapahtumasta tehdä mitään isoa juttua tai numeroa, jota pitää etukäteen jännittää. ap
Mutta sinähän sen ison numeron teet tästä ja jännität etukäteen.
Moni on jo yrittänyt sanoa, ettei kömpelö aktiviteetti yritys toimi. Paras olisi, jos olisitte jomman kumman luona ja viettäisitte ihan normaalia aikaa ja molemmat lapset pääsevät omiin juttuihinsa pakoon, jos haluavat. Tutustuvat jos tutustuvat. Nyt kun "pakotatte" viettämään aikaa, niin siitä tulee noloa. Mutta vänkää toki ap vastaan. Olen itse ollut tilanteessa monet kerrat ja aina menee parhaiten, kun saa tutustua omaan tahtiin. Varsinkin jos on pientäkään vaaraa, että jompi kumpi kapinoi.
Sanoit itsekkin että riittää että pystyvät olemaan samassa tilassa, mutta kuitenkin pakko keksiä aktiviteettia etteivät vahingossakaan pääse toisiaan pakoon? öööö...
Vaikka teille on suhde tärkeä niin lapsillenne ei ole. Ei niistä pakolla tule kavereita. Välttämättä saman perheen biologisistakaan sisaruksista ei tule toistensa ystäviä. Se on teidän parisuhde, mutta lapset on aivan vapaita olemaan pitämättä toisistaan.
Haluatte siis oikeastaan vain esitellä pojat toisilleen. Mitä lyhyempi ensitapaaminen, sen parempi. Ensitapaamiseen riittää ihan hyvin 5-10 minuuttia. Oletan, että molemmat pojat kuitenkin jo tietävät toisistaan. Voisiko mies tulla poikansa kanssa hakemaan teiltä jotain tai sinä oman poikasi kanssa mieheltä jotain? Tai viemään jotain? Voi olla aika vaivaannuttavaa, jos vanhemmat ovat pojilta mitään kysymättä järjestäneet jotain yhteistä tekemistä.
Olisipa minulla lapsi.