Lue keskustelun säännöt.
Kenelle onni suodaan, kuka saa sanoa olevansa onnellinen?
28.07.2019 |
Olen kokenut sitä sun tätä, ja saanut vuosia sitten työkyvyttömyyseläkkeen. Sen jälkeen ne harvat ihmiset joille olen tilanteestani kertonut, eivät ole sietäneet sitä, että ajoittain minulla on asiat hyvin. Että voin olla energinen, voin saada aikaan asioita. Ulos ei näy, mitä kaiken eteen on ollut pakko tehdä ja miten raskasta se on. Ulospäin näkyy ulkomaanmatka, mummolassa olevat lapset ja itse kartanohotellissa yötä puolison kanssa. Ja jopa puolisoni saa ihmettelyä, että miten hän jaksaa ja miten hän viitsii.
Niin kuin ihmisenä olisin alinta kastia sairauden vuoksi, jolle en voinut hirveästi mitään. Kuka siis saa olla onnellinen? Miksi suomalainen yhteiskunta ei hyväksy "vähempiosaisen" tyytyväisyyttä? Tai eihän lihavakaan saa olla tyytyväinen itseensä, eikä matalasti koulutettu työhönsä ilman, että monen mielestä pitäisi pyrkiä eteenpäin. Miksi näin on?
Kommentit (8)
Mielestäni sellainen saa olla onnellinen joka itse tuntee olevansa onnellinen. Joillekkin riittää vähemmän ja joillekkin ei riitä mikän, vaan aina pitää pyrkiä ylemmäs.
Lisäksi eri asiat tekevät eri ihmiset onnelliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt puhut tärkeästä asiasta sillä asenne on riistäjän asenne, ja kohdistuu vähäosaisiin nimenomaan. Heitä painetaan tässä maassa systemaattisesti alaspäin olivatpa lahjakkaita tai eivät.
On ihan paskapuhetta tasa-arvoisuus maassamme. Edes poliisi ei auta vähäosaisia vaan antaa tapahtua heille kaikenlaista.
Minusta onnellisuuden määrittää ihminen itse, eikä siihen ole muilla nokan koputtamista. Jos kadehtivat jotain, niin typeryyttään he vain sen tekevät.
En ole havainnut sellaista, mitä nro 3 väittää, mutta en kyllä pyörikään perussuomalaisissa densopiireissä.
Jokaisella ihmisellä on oikeus olla onnellinen. Onnellisuus on aika paljon myös omasta asenteesta kiinni. Jos aina vain tavoittelee jotain lisää, ei koskaan ole täysin onnellinen. Mutta jos osaa olla kiitollinen siitä, mitä jo on voi olla onnellinen vaikka kuinka köyhissä oloissa. Raha tai matkailu ei ole mikään onnellisuuden mittari.
Positiivisuus on suomalaisille vieras käsite. "Kel onni on se onnen kätkeköön" niin kuin sanotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni sellaista kuin "onni" ei ole edes olemassakaan, ihmismielen hömpötyksiä. Mutta olla "onnellinen" syntyy mielestäni siitä että elää omana itsenään itselleen itsensänäköistä elämää, muut huomioonottaen tietysti. Eli mieti minkälaista elämää haluat elää ja elä se parhaan kykysi mukaan.
Ne jotka saavat olla ilman sananvapautta ja sovussa sananvapauden kieltäjien kanssa.
Se on hieman monimutkaista nyt selittää.