Kontrolloiva(ko?) Äiti
Oon pian 17-vuotias tyttö ja mua ärsyttää välillä tosi paljon äitin käytös. Esimerkkejä:
- Ei saa käyttää olkapäät paljastavia vaatteita
- En saa edes lukion jälkeen muuttaa pois kotoa koska "täälläkin yliopistossa on monia tiedekuntia"
- 18 vuotiaana en saa jäädä viikoksi yksin kotiin, koska asutaan isossa omakotitalossa maalla ja joutuisin olemaan yksin pimeän aikaan.
- Ruokaa ei saanut tehdä kotona yksin 15-v asti, tein silti salaa...
- Seurustella ei saa ennen täysi-ikäisyyttä. Jos mulla olis poikapuolisia kavereita, niiden luo ei missään tapauksessa sais mennä, aina pitäis olla meillä mutta vaan sillon jos vanhemmat on kotona.
- Jos olen ollut tunnin lenkillä tunnin, äiti soittaa perään että missä olen.
- Edes omaan pihaan ei saa mennä yksin klo 22 jälkeen.
- Ekstra: kerran vanhemmat riiteli ja lukitsin korvani siltä, äiti alkaa huutaa että jos ei riitelyä kestä niin pitää mennä hoitoon.
Nuo oli ainoat mitä tuli mieleen. Harmittaa kun mun 14-v sisko saa kuitenkin kavereiden kanssa esimerkiks rannalla iltamyöhään (tosin äiti ei kai tiedä sitä, en ihmettele vaikka sisko ois valehdellu). Haluaisin vaan elää normaalia nuoren elämää, viettää pitkiä kesäiltoja pihalla istuskellen ja käydä joskus vaikka yöuinnilla. Onko äitini käytös normaalia? Mitä voisin tehdä? Oon yrittänyt sanoa äitille että haluaisin esim kävellä lenkkini rauhassa ja olla niin kauan kuin haluan, mutta siihen se on vastannut että kyllä pitää soittaa. Ei ole kuitenkaan perustellut sitä mitenkään. Oon jo miettinyt sanovani äidille että jos tuo kontrollointi ei lopu, turha odottaa että otan mitään yhteyttä aikuisena. Mutta en halua kuunnella sitä huutoa mikä tuostakin seuraisi...
Jos joku voisi auttaa, mitä ihmettä voin tehä, en kestä tätä enää? :(
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa minusta tosi kontrolloivalta ja oudolta. Asutteko maalla? Ovatko vanhempasi uskovaisia?
Joka tapauksessa äitisi ei voi määrätä mistään asioistasi kun täytät 18, ellet itse salli sen tapahtua. Sinuna aloittaisin henkisen itsenäistymisprosessin jo nyt. Mieti valmiiksi, mihin muutat ja miten, mistä saat tuloja, miten vastaat järkevästi ja rauhallisesti äitisi vastalauseisiin. Tsemppiä!
Joo oon koko ikäni asunut maalla tässä samassa talossa. Ikinä täällä ei ole tapahtunut tietääkseni mitään vaarallista. Ymmärtäisin äidin käytöksen jos asuttaisiin jossain kaupungissa, siellä olisin itsekin varovaisempi. Mutta kun täällä 400 ihmisen tuppukylässä ei oikeasti tapahdu Mitään! Ja ei olla uskovaisia, meidän suvustakaan ei taida kukaan olla.
Joskus olenkin katsellut huvikseni vuokra-asuntoja ja säästötilille on kertynyt vuosien aikana paljon rahaa ja kesätöitä olen myös tehnyt. Haaveenani on että lukion jälkeen pääsisin opiskelemaan johonkin isompaan kaupunkiin. Kiitos ihanasta viestistä!
On liian kontrolloivaa tuon ikäiselle. Olisiko sinulla ketään muuta aikuista, jonka kanssa jutella, asiallisesti. Isä, täti?
Pystytkö äitisi kanssa juttelemaan tilanteesta?
Tuo, mitä äitisi sinulle tokaisi vanhempiesi riidellessä tosin menee mielestäni riidan piikkiin, riidellessä ihmiset nyt sanovat mitä sattuu, vaikkei saisikaan.
Siellä tuppukylässä voi olla joku henkilö, jota äitisi oikeasti pelkää, että tekee sinulle jollain tavalla pahaa. Onko kylässänne monet sukulaisia tai ystäviä keskenään? Äitisi ei välttämättä voi kertoa pelkojaan sinulle. Tämä siis yksi selitys.
Jos asut Suomessa, niin äitisi ei voi estää sinun lähtemistäsi opiskelemaan muualle. Varustaudu, hanki säästöjä, opiskele ahkerasti, että pääset opiskelemaan.
Asu vaikka solussa ensin, jotta kaikki rahasi ei mene asumiseen.
Mitä mieltä isäsi on äitisi kielloista?
Vierailija kirjoitti:
Siellä tuppukylässä voi olla joku henkilö, jota äitisi oikeasti pelkää, että tekee sinulle jollain tavalla pahaa. Onko kylässänne monet sukulaisia tai ystäviä keskenään? Äitisi ei välttämättä voi kertoa pelkojaan sinulle. Tämä siis yksi selitys.
Jos asut Suomessa, niin äitisi ei voi estää sinun lähtemistäsi opiskelemaan muualle. Varustaudu, hanki säästöjä, opiskele ahkerasti, että pääset opiskelemaan.
Asu vaikka solussa ensin, jotta kaikki rahasi ei mene asumiseen.Mitä mieltä isäsi on äitisi kielloista?
Ei tunneta täältä muuta kun mun ja siskon pari kaveria. Ollaan paljon tekemisissä ja hyvissä väleissä sukulaisten kanssa, mutta he asuvat kaikki yli 20 km päässä.
Isä ei ole ikinä sanonut mitään tuohon, toisaalta ei se kai hirveesti noista säännöistä tiedäkään. Ihan hyvä vaan koska äiti huutaa isälle jos se sattuu sanomaan edes pienen "väärän sanan". Kerran raivosi isälle jopa siitä että pimennysverhonoli suljettu väärin. Eli isä ei ole kai oikein mitään mieltä tai ei ainakaan uskalla sanoa sitä ääneen.
Vierailija kirjoitti:
On liian kontrolloivaa tuon ikäiselle. Olisiko sinulla ketään muuta aikuista, jonka kanssa jutella, asiallisesti. Isä, täti?
Pystytkö äitisi kanssa juttelemaan tilanteesta?Tuo, mitä äitisi sinulle tokaisi vanhempiesi riidellessä tosin menee mielestäni riidan piikkiin, riidellessä ihmiset nyt sanovat mitä sattuu, vaikkei saisikaan.
Olen menossa syksyllä muiden asioiden takia koulupsykologille/terkkarille/kuraattorille joten voisin siellä ehkä tästä mainita.
Ei ole kyllä normaalia tuollainen käytös lähes aikuista ihmistä kohtaan. Sitä paitsi monet saattaa muuttaa jo lukion perässä toiselle paikkakunnalle. Eikös sen voisi jo tulkita jonkinlaiseksi vapaudenriistoksi jos ei oikeasti päästä täysi-ikäistä muuttamaan kotoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä tuppukylässä voi olla joku henkilö, jota äitisi oikeasti pelkää, että tekee sinulle jollain tavalla pahaa. Onko kylässänne monet sukulaisia tai ystäviä keskenään? Äitisi ei välttämättä voi kertoa pelkojaan sinulle. Tämä siis yksi selitys.
Jos asut Suomessa, niin äitisi ei voi estää sinun lähtemistäsi opiskelemaan muualle. Varustaudu, hanki säästöjä, opiskele ahkerasti, että pääset opiskelemaan.
Asu vaikka solussa ensin, jotta kaikki rahasi ei mene asumiseen.Mitä mieltä isäsi on äitisi kielloista?
Ei tunneta täältä muuta kun mun ja siskon pari kaveria. Ollaan paljon tekemisissä ja hyvissä väleissä sukulaisten kanssa, mutta he asuvat kaikki yli 20 km päässä.
Isä ei ole ikinä sanonut mitään tuohon, toisaalta ei se kai hirveesti noista säännöistä tiedäkään. Ihan hyvä vaan koska äiti huutaa isälle jos se sattuu sanomaan edes pienen "väärän sanan". Kerran raivosi isälle jopa siitä että pimennysverhonoli suljettu väärin. Eli isä ei ole kai oikein mitään mieltä tai ei ainakaan uskalla sanoa sitä ääneen.
Nyt alkaa olla korkea aika sanoa äidillesi, että haista itse.
Ja teidän molempien on tehtävä niin, sinun ja isäsi.
Kannattaa muuttaa toiselle paikkakunnalle (ei ihan lähelle). Tuo tulee todennäköisesti vain pahenemaan ajan mittaan. Yritä tulla omillasi toimeen, muuten jäät äitisi loukkuun.
- Kokemusta on -
Ei ole normaalia tuo äitisi käytös.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kyllä normaalia tuollainen käytös lähes aikuista ihmistä kohtaan. Sitä paitsi monet saattaa muuttaa jo lukion perässä toiselle paikkakunnalle. Eikös sen voisi jo tulkita jonkinlaiseksi vapaudenriistoksi jos ei oikeasti päästä täysi-ikäistä muuttamaan kotoa?
Ap:n kannattaa jättää äitinsä mielipiteet omaan arvoonsa ja tehdä asioita oman mielensä mukaan.
Tiedän mistä puhun, minulta jäi se paras nuoruus elämättä. Olisi vain pitänyt kuunnella enemmän itseään.
Äidilläsi on todennäköisesti mielenterveysongelmia.
Kun olet muuttanut kotoa pois, älä ota vanhemmiltasi vastaan rahaa (ehkä ns. äärimmäisessä hädässä), asuntoa tai autoa yms. Minä tyhmänä nuorena tein aikoinaan näin, ja lähes jatkuvaa kontollointia on ollut aikuisiällä, kun olen heille tavallaan kiitollisuudenvelassa.
Tosiaan, jos on syntynyt loppuvuodesta ja muuttaa lukioon tai ammattikouluun toiselle paikkakunnalle, silloin on vasta 15-vuotias. Suomessa on paljon tällaisia paikkoja, mistä on käytännössä pakko muuttaa opiskelujen perässä eri paikkakunnalle heti peruskoulun jälkeen. Harvoinpa ne vanhemmat mukana muuttavat.
En tarkoita epäillä sinua mitenkään, mutta kysyn vaan varmistaakseni ensin ja taustatietoja kartoittaakseni, että et ole siis koskaan mitenkään esim. pettänyt äitisi lupausta ja et ole mikään ns. hulivili bilettäjä varmaankaan? Et polta tupakkaa, et juo salaa alkoholia, et lintsaa, hoidat kouluhommat hyvin jne.? Jos ei mitään tällaista ole, niin tosi epäasiallistahan äitisi käytös on. Olisiko sinulla jotain turvallista, luotettavaa aikuista lähipiirissä, jolle voisit tilanteestasi puhua? Jos joku tuntisi äitisi ja saattaisi tietää, mitä hänen taustallaan voisi olla? Kuitenkin sellainen, joka ei menisi juoruamaan äidillesi, että olet puhunut? Tai edes koulun terveydenhoitajalle tai jollekin kuraattorille tms. pääsisitkö jutteleen? Kuten sanottua, niin normaaliltahan tuo ei vaikuta eikä sitä tarvitse sikäli hyväksyä, mutta voi auttaa sinua ehkä jossain määrin, jos tietäisit mistä käytös voisi johtua?
Tiedätkö, onko äidilläsi muita mielenterveyshäiriöitä tai sairauksia? Tai onko suvussa jollain jotain?
Tai onko sinulle, siskollesi tai jollekin muulle äitisi lähipiirin lapselle sattunut joskus jotain kamalaa, mistä olisi voinut jäädä äidillesi joku trauma, mikä nyt kohdistuisi sinuun näin, että pelkää kovasti sinulle sattuvan jotain ja kontrolloi siksi kovasti? Jos olette ihan vaikka vain vauvana tippunut jostain tms.?
Tai onko hänellä ehkä joskus ollut keskenmeno, mistä kumpuaisi joku menettämisen pelko?
Tai onko hänelle itselleen sattunut nuorena jotain, mistä ei ole puhunut? Jos hänet on raiskattu nuorena tms. ja pelkää, että sinulle kävisi samanlailla, jos ei "huolehdi" eli ylikontrolloi?
Meidän äidillä on ehkä vähän näitä kaikkia käynyt: naapurin poikamme jäi auton alle ja kuoli, kun olin pieni, sitten on kaikkea muutakin ja äiti yhden kerran kirjoitti, että "et tiedä kaikkea mitä minulle on sattunut, niin kamala asia, josta en ole kenellekään voinut puhua" eikä tietenkään suostu sanomaan mikä se on. Olen pääni miettinyt puhki, mikä se voisi olla ja melkein epäilen jotain hyväksikäyttöä lapsena/nuorena tai sitten sitä, että on saanut vauvan ennen minua ja isoveljeäni nuorempana ja sille on sattunut jotain. Hän on myös kova kontrolloimaan, vaikka ikää minulla jo 34v ja veljellänikin 39v... Rajojen asettaminen ei ole auttanut ja ikävä kyllä emme ole enää tekemisissä enää. Mutta sen ei onneksi aina tarvitse tähän päätyä. Toivotan sinulle kaikkea hyvää! Toivottavasti pääset pian elämään omaa elämääsi. Kuten edellä kirjoitettiin, kannattaa alkaa jo valmistautumaan miten muuttaa aikanaan omaan kotiin, koittaa hankkia työpaikka, omaa rahaa/varmistaa elanto jne. Saattaa olla, että äitisi koittaa varoitella "että miten muka kuvittelet pärjääväsi??" ja viivyttää/estää muuttoasi (tai meillä oli ainakin näin), mutta hoida asiasi hyvin ja luota itseesi, kyllä se elämä kantaa! <3 Jos tuntuu, että ei saa opiskelu- tai työpaikkaa, niin muista, että on muitakin vaihtoehtoja. Jos olet fiksu ja luotettava, niin aina voi myös hakea esim. ulkomaille au pairiksi, johonkin vapaaehtoistyöhön ulkomaille, muihin töihin ja sellaisiakin paikkoja on, joissa esim. tarjotaan asunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä tuppukylässä voi olla joku henkilö, jota äitisi oikeasti pelkää, että tekee sinulle jollain tavalla pahaa. Onko kylässänne monet sukulaisia tai ystäviä keskenään? Äitisi ei välttämättä voi kertoa pelkojaan sinulle. Tämä siis yksi selitys.
Jos asut Suomessa, niin äitisi ei voi estää sinun lähtemistäsi opiskelemaan muualle. Varustaudu, hanki säästöjä, opiskele ahkerasti, että pääset opiskelemaan.
Asu vaikka solussa ensin, jotta kaikki rahasi ei mene asumiseen.Mitä mieltä isäsi on äitisi kielloista?
Ei tunneta täältä muuta kun mun ja siskon pari kaveria. Ollaan paljon tekemisissä ja hyvissä väleissä sukulaisten kanssa, mutta he asuvat kaikki yli 20 km päässä.
Isä ei ole ikinä sanonut mitään tuohon, toisaalta ei se kai hirveesti noista säännöistä tiedäkään. Ihan hyvä vaan koska äiti huutaa isälle jos se sattuu sanomaan edes pienen "väärän sanan". Kerran raivosi isälle jopa siitä että pimennysverhonoli suljettu väärin. Eli isä ei ole kai oikein mitään mieltä tai ei ainakaan uskalla sanoa sitä ääneen.
Nyt alkaa olla korkea aika sanoa äidillesi, että haista itse.
Ja teidän molempien on tehtävä niin, sinun ja isäsi.
En tarkoita, että oikeasti pitäisi haistatella, vaan sitä, että annat äidillesi sanan sanasta takaisin.
Joko kyseessä on provo tai sitten ap on mielenterveyspotilas. Ei ole loogista, että 14v sisko saa kulkea vapaasti, mutta 17v ei. Siskolla on kavereita, mutta päällä ei.
Tämä aloitus on ollut ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Siellä tuppukylässä voi olla joku henkilö, jota äitisi oikeasti pelkää, että tekee sinulle jollain tavalla pahaa. Onko kylässänne monet sukulaisia tai ystäviä keskenään? Äitisi ei välttämättä voi kertoa pelkojaan sinulle. Tämä siis yksi selitys.
Jos asut Suomessa, niin äitisi ei voi estää sinun lähtemistäsi opiskelemaan muualle. Varustaudu, hanki säästöjä, opiskele ahkerasti, että pääset opiskelemaan.
Asu vaikka solussa ensin, jotta kaikki rahasi ei mene asumiseen.Mitä mieltä isäsi on äitisi kielloista?
Tää oli kyllä hyvä pointti. Voi olla, että nyt me av:n tädit kehittelemme vain salapoliisitarinoita tylsän arkemme iloksi, mutta voisiko olla, että äidilläsi on jotain vihamiehiä ja joku uhkaillut teidän perhettä?
Vierailija kirjoitti:
Selvä provo!
En usko, että aloitus on provo. Itselläni oli tuon ikäisenä vieläkin tiukemmat säännöt. Ei ollut uskovainen perhe ja elettiin jo 2000-luvun alkupuolta. No, eipä mulla elämä hirveän hyvin ole mielestäni mennyt.
terv. eräs kaveriton pitkäaikaistyötön
Kuulostaa minusta tosi kontrolloivalta ja oudolta. Asutteko maalla? Ovatko vanhempasi uskovaisia?
Joka tapauksessa äitisi ei voi määrätä mistään asioistasi kun täytät 18, ellet itse salli sen tapahtua. Sinuna aloittaisin henkisen itsenäistymisprosessin jo nyt. Mieti valmiiksi, mihin muutat ja miten, mistä saat tuloja, miten vastaat järkevästi ja rauhallisesti äitisi vastalauseisiin. Tsemppiä!