Kun jokainen ateria on elämys - hermot menee ruokasnobiin kaveriin
Moi,
onko teillä kaveripiirissä vastaavia. Ystäväni on muuten ihan älyttömän ihana ihminen, mutta hän ottaa, miten sen nyt sanoisi, ruokailuasiat hieman vakavasti. Mistään tavanomaisesta syömishäiriöstä ei ole kyse eli että hän kyttäisi lihomisia tai laihtumisia, vaan siitä, että hän ei kerta kaikkiaan suostu syömään ns. keskinkertaista ruokaa.
Miten tämä sitten näkyy?
*Olemme reissanneet yhdessä. Jokainen ruoka, mitä tien päällä syödään, pitää olla spessua. Vaikka kaikista järkevintä olisi poikkeustapauksissa syödä nopeasti jotkut nahkeat vakuumipaninit, tätä ei voida koskaan tehdä. Pitää etsiä ravintola, hyvä, paikallinen ja helvetti, että menee aikaa.
*Ulkomailla tämä on erityisen haastavaa. Kaksi kertaa päivässä menee tunti hyvän ravintolan etsimiseen. On Michelin-oppaat, on Tripadvisorit jne käytössä.
*Ruokavieraana hän on painajainen. Hän on jo tahattomasti loukannut paria sinänsä oikein kelpokokkia ystäväpiirissämme alkamalla tuunaamaan heidän tekemiään oikein makoisia valmiita ruokia. "Tähän voisi vähän laittaa sitä, tätä ja tuota" - ja ei kun kaapille tuunaamaan.
On jokaisen oma asia, mitä syö. Hänen kanssaan siitä vain tulee vähän meidän muitenkin show. En vain voi matkustaa muutoin oikein ihanan ihmisen kanssa, koska syöminen on pahempi show kuin nirsoimman uhmaikäisen kanssa, joka haluaa ja ei halua banaania yhtä aikaa. Nyt kun kirjoitin tätä, aloin miettiä, että voisiko kyse sittenkin olla jostakin syömishäiriöstä? En itsekään ole minkään ABC-mätön ylin ystävä, mutta ei minulla nyt herran tähden päivä siitä pilalle mene, jos käyn siellä tankkaamassa käytännölliset kalorit nopeasti.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuntui menevän pointti ohi. Ei ap tarkoittanut, että koko matkan ajan pitäisi vaan syödä missä sattuu, mutta välillä reissussakin tulee tilanteita, että suuhun pitää saada jotain äkkiä, niin eikö silloin voi joustaa. En minä heti ensimmäisenä kun olen kojteeseen saapunut lähde metsästämään jotain tiettyä ravintolaa, vaan yöeensä tyydyn siihen lähimpään turre mestaan ja vasta sen jäljeen alan suunnitella, missä sitä seuraavana päivänvä voisi/kannattaisi syödä.
Minä taas mieluummin olen syömättä kuin syön jotain huonoa. Päivän-pari aikuinen kun pärjää ihan hyvin vain juomalla tarpeeksi vettä. Ihan omassa arjessakin tulee välillä pidettyä ruoattomia päiviä kun on töissä kiire, eikä sinkkuna ole mikään pakko laittaa ruokaa kotonakaan. Mustaa kahvia ja vettä vaan.
Siinä tapauksessa ei haitanne juoda kahvia ja vettä sillä välin, kun kaverit syövät sitä huonoa ruokaa.
Ohis...mua ei ainakaan haittaa, mutta oletan, ettei huonoa ruokaa syöviä kavereitanikaan haittaa juoda vaikka viiniä tai olutta sitten myöhemmin, kun minä syön hyvää ruokaa. Tai eivät ainakaan pahastu siitä, että menen yksin syömään. Eihän reissussa tarvitse olla koko ajan yhdessä.
Jos riittävästi kitiset, saat varmaan reissata ihan yksin.
Yleensä reissaan sellaisten ihmisten kanssa, jotka haluavat lomareissuista samoja asioita kuin minäkin. Vakuumisämpyläihmisten kanssa voin tehdä päiväristeilyn Tallinnaan, mutta en muuta.
Jos riittävästi kitiset, saat varmaan reissata ihan yksin.