En jaksa enää huolehtia äidistäni...
Ottaako kotihoito hoitaakseni kaikki äitini asiat, jos minä en sitä enää jaksa? Viimeiset 10 v olen auttanut äitiäni koko ajan enemmän ja enemmän, nyt viimeiset kolme vuotta on ollut todella raskasta aikaa. Äidilläni on paljon sairauksia, mm. muistisairaus. Olen koko ajan ajatellut, että hoidan äidin niin pitkälle kuin tarvitsee, vasta viimeisessä vaiheessa hoitopaikkaan, mutta nyt tuntuu, että en jaksa enää päivääkään. Omaa aikaa ei ole, olen koko ajan väsynyt ja ärtynyt, en jaksaisi edes kuunnella äitini samoja höpinöitä. En jaksa käydä hänen luonaan joka päivä ja usein montakin kertaa. En jaksa yli kymmentä puhelua päivässä. En jaksa hoitaa enää mitään hänen asioitaan. En jaksa herätä öisin äitini soittoihin. Enjaksaenjaksaenjaksa. Eilen mittarin verenpaineeni, se oli 195/122. En saa nukuttua, en jaksa töissä, mikään ei kiinnosta, tulevaisuus tuntuu ahdistavalta. Onko tästä mitään ulospääsyä?
Kommentit (55)
Olet kaikkesi antanut, mitä muuta sinulta voi vaatia? Kohta sinäkin olet hoidettavana, äitisi lisäksi.
Leikittelen ajatuksella, että muutan vaivihkaa toiselle paikkakunnalle, oikein kauas. Enkä pidä kehenkään sukulaiseen (omaa perhettä lukuunottamatta) mitään yhteyttä. Tietenkään en tee niin, kunhan kuvittelen.
Mikä taho huoltaa ne, joilla ei ole ketään läheisiä? ap
kuitenkin jaksat tänne kirjoitella
Mene kunnan sosiaalitoimistoon ja valita siellä.
Näin oman äitini uupuvan hänen hoitaessaan mummoa. Jos hän ois joskus edes saanut vähän apua muilta sukulaisilta niin oisi ollut mukavampaa mutta ei koskaan ja voiko oikeasti mikään edes olla henkisesti raskaampaa eikä koskaan lepoa tai apua.
Aplle voimia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene lääkäriin?
Mitä se lääkäri tälle tilanteelle voi? Olen kyllä ajatellut, että jos menen ja itken ja valitan, oisko apua. Saisinko enemmän kotihoitopalveluita äidille tai jotain, mitä nyt vaan. Pelkään kyllä, että saisin esim. saikkua ja jotain lääkkeitä.
Varmasti saisit enemmän apua. Ensisijaisesti suosittelisin silti menemään lääkäriin äitisi kanssa, hän tarvitsee apua esim. juuri sitä kotiapua etkä sinä.
Olet saanut jo hyviä neuvoja. Pidä hyvä ihminen nyt huolta itsestäsi, ei sinusta ole kenellekään apua, jos et jaksa.
Ja puhelimeen ihan ehdottomasti aina välillä esto illaksi ja aina yöksi.
Vierailija kirjoitti:
Sanonta on oikeassa: yksi äiti saa hoidettua 10 lasta, mutta 10 lasta ei saa hoidettua yhtä äitiä!
Että minä vihaan tuota sanontaa. Niillä lapsilla on omat lapset, joista huolehtia, oma työ ja oma parisuhdekin tarvitsee aikaa. Monella on lapsenlapsia ja omia sairauksia, mutta kaikki muu pitäisi laittaa syrjään ja huolehtia vain omasta vanhemmastaan. Jokainen ikääntyvä voi miettiä, missä asuu vanhana. Jos ei halua muuttaa keskustan kerrostaloon, jonka huolenpito ei vaadi paljoa ja jonne saa helposti apua, niin sitten pitää pärjätä itse. Jos säätöjä on, se pitää käyttää palveluihin eikä lapsille perinnöksi.
Äitiskin on sinut hoitanut ja varmaan vielä lapsenlapset päälle. Hae nyt vaan sitä apua, äläkä täällä valita, tästä ei ole mitään hyötyä. Saikkua, verenpainelääkitys, äidille siivoojat, ateriapalvelut, turvapuhelimet ja pari käyntiä kotihoidosta lisää. Pitää toimia, eikä turhaan valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kotihoito on nyt tarpeen. Ota heti yhteyttä kuntasi kotihoitoon ja sano, että tarvitsette pikaisen arviointikäynnin. Kotihoito voi käydä useita kertoja päivässä, voitte ottaa siivousta (täällä joutuu maksamaan itse), kauppapalvelun, ateriapalvelun, turvapuhelimen.
Minä käyn äitini puolesta kaupassa, teen kerran viikossa ruokaa ja houdan laskut. Siinä se. Yhden kerran viikossa.
Kotihoito käy joka päivä. Palveluohjaaja vai mikä se on, kävi viimeksi keväällä. Kerroin väsymyksestäni ja käski hakea lisää kotihoidon käyntejä. Hain, mutta en saanut. Olen hakenut myös omaishoidon tukea, mutta en saanut sitäkään, eli kaipa en tee riittävästi. Ja äitini ei vissiin ole riittävän huonokuntoinen saadakseen enempää hoitoa. Mutta jos minä en tee mitään, niin eikö heidän ole pakko hommata jotain apua äidilleni? Ajattelen, että jaksaisin käydä äidilläni vaikka jokatoinen päivä, ihan vain seurustelemassa, mutta en enää muuta. ap
Ilman lääkärin lausuntoa palveluohjaaja ei oikein voi arvioida toimintakykyä. Toimintakyvyn perusteella hän ehkä osaa arvioida missä asioissa äitisi tarvitsee apua. Niihin asioihin hän saa apua kotipalvelusta jos äitisi ei saa niihin apua muualta esim. sinulta. Joskus toimintakyky ja palvelutarpeen arviointeja tehdään esim. palvelutalon lyhytaikais eli intervallihoidossa jos geriatri ei toimintakykyä pysty vastaanotolla riittävästi arvioimaan.
Paat netin kiinni, puhelimen äänettömälle ja meet nukkumaan.
Käyntejä pitää lisätä ja sanot ettet käy enää. Eihän se tarve näy koska käyt siellä.
Pitää olla tiukka.
Äitini nyt hoivakodissa ja tiedän mitä se on.
Mun teinillä kehitysvamma ja tiesin mitä toisen hoito on niin en ruvennut yhtään hoitamaan äitiäni.
Asutaan vielä eri kaupungeissa.
Tee äidistäsi vanhushuoli ilmoitus. Kotihoidon tms.hoito-ja palvelusuunnitelmaan tulee kirjara roolisi missä itse haluat olla mukana/ auttaa. Myös äitisi edunvalvonta-asiat on hyvä hoitaa kuntoon.
Olette niin oikeassa, että pitäisi hakea apua. Mutta kun en jaksa, en jaksa edes ajatella sitä soittelua, lappujen täyttelyä, äidin viemistä lääkäriin, tapaamista taas jonkun kanssa, joka lupaa sitä ja tätä, mutta sitten mitään ei saakaan. Tämä on koettu jo niin monta kertaa. Kotihoidosta yksi hoitaja uskalsi sanoa, että mitään et saa, koska tietävät sinun tekevän kuitenkin kaiken. VAsta sitten saa apua, kun ei oikeasti tee yhtään mitään. On niin kauhean paha olla kaikinpuolin, etten osaa edes kuvailla.
Tunnen epäonnistuneeni, aina on jostain huono omatunto. Äiti osaa olla ilkeä ja ivallinen ja sairaus on sitä vain pahentanut, enkä jaksa aina olla sitten minäkään niin kiltti, joskus lyön luurin korvaan, aina en vastaa puhelimeen, vaikka tiedän, että äiti siitä hätääntyy. Joskus saatan tiuskaista jotain, kun äiti puhuu samaa asiaa kymmenenteen kertaan puolen tunnin sisään, esim. epäilee, että olen häneltä varastanut rahaa.
Niin, siinäkin olette oikeassa, että tänne on aikalailla turha kirjoitella, mitäpä te asialle voitte. Kiitos kuitenkin. ap
Vierailija kirjoitti:
Käyntejä pitää lisätä ja sanot ettet käy enää. Eihän se tarve näy koska käyt siellä.
Pitää olla tiukka.
Äitini nyt hoivakodissa ja tiedän mitä se on.
Mun teinillä kehitysvamma ja tiesin mitä toisen hoito on niin en ruvennut yhtään hoitamaan äitiäni.
Asutaan vielä eri kaupungeissa.
Tiukka, tiukka ja tiukka pitää olla.
Älä reagoi syyllistämisiin tai kehuihin että kyllä sä jaksat.
Tarvitset muuten verenpaineeseen lääkkeen ettet sydäriin kuole.
Soita kotihoitoon ja kerrot, että terveydentilasi on niin heikko, ettet voi enää huolehtia äidistäsi. (Oikeasti on, tarvitset ehdottomasti lepoa. ) Sano, että jos kotihoito ei voi auttaa, niin äitisi jää heitteille.
Puhelin äänettömälle illaksi ja yöksi. Äitisi ei aamulla enää muista että et vastannut. Kotihoidosta iltakäynti niin sun ei tarvi huolehtia. Nyt pidät lomaa, ilmoita kotihoitoon että et ole tavattavissa. Tuntuu tietysti kylmältä mutta tärkeää on että huolehdit omasta jaksamisestasi! Voimia sinulle❤️
Vierailija kirjoitti:
Sanonta on oikeassa: yksi äiti saa hoidettua 10 lasta, mutta 10 lasta ei saa hoidettua yhtä äitiä!
Dementoituvan mummon hoitoa ei voi verrata lasten hoitoon... aikuisen kokoinen ihminen 24/7 vahdittava, harhainen ja väkivaltainen.
Tarvitset nyt itse hoitoa. Voisiko äitisi saada vaikka osa-aikaisen hoitopaikan . Esim viikko tai pari kuukaudessa, että saisit itse levätä.
Voi sinua pienimielinen ihmisen irvikuva. Muistathan nämä sanasi, kun joskus makaat kanyyli persiissä kaikkine tuskinesi ja huudat kuolemalta armahdusta?