Millä logiikalla joku pitää yksityistä lekuria parempana kuin julkisen puolen?

Vierailija kirjoitti:

Yksityisellä puolella loppuu aika äkkiä rahantulo jos ei palvelu toimi, kun taas julkisella puolella on ihan se ja sama minkälainen puoskari siellä heiluu.

Höpö höpö taas. Julkista puolta nimenomaan valvotaan, kyllä ne puoskarit pesiytyy yksityiselle puolelle. 

Kuten nähty kevään aikana monissa yhteyksissä.

Vierailija kirjoitti:

Yksityiseltä saa lääkäriajan, julkiselta ei. Yksityisellä myös tehdään tutkimuksia ja oikeat diagnoosit, julkisella ei tutkita niitäkään, jotka ovat saaneet ajan. Kokemuksesta olen todennut.

Ainakin hammaslääkärien ja suuhygienistien osalta on huomattavasti helpompi saada aika yksityiselle puolelle etenkin jos kyseessä ei ole mikään hätätapaus vaan haluaa vain tarkistuttaa hampaansa ja mahdollisesti poistattaa hammaskiveä. Julkisella puolella ihmiset laitetaan jonon päähän odottamaan mahdollista aikaa, joka saattaa olla useamman kuukauden päässä ja sama ruljanssi toistaa joka kerta eikä seuraavaa tarkistuskertaa voi varata vaikkapa vuoden päähän.

Julkisella lääkärit ovat ohjeistettu säästösyistä vähättelemään oireita ja lähettämään pilleripurkin kanssa kotiin ilman tarkempia tutkimuksia. Yksityisellä tutkitaan, mikä vaivaa tai saa lähetteen erikoissairaanhoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Lääkäripuolisoni (joka on myös aiemmin tehnyt ”keikkaa” yksityisellä) sanoo aina, että vakituisesti ja ainoana työpaikkana yksityisellä työskentelevät vain ne lääkärit, jotka eivät pärjää julkisella. Ovat siis usein hankalia ihmisiä, omaavat erikoisia ja tieteenvastaisia näkemyksiä tms.

Asia erikseen sitten ne, jotka työskentelevät sekä julkisella että yksityisellä esim. useimmat gynekologit.

Täytyy kyllä sanoa että olen huonammut tämän.

Julkisella puolella ehdottomasti eliittilääkärit, yksityisellä ne huonommat ja oudot, joita ei julkisella puolella kauaa katsella.

Mitä enmmän aikaa sen vähemmän mahdollisuuksia syntyä vääriä diagnooseja.

Vierailija kirjoitti:

Mitä enmmän aikaa sen vähemmän mahdollisuuksia syntyä vääriä diagnooseja.

Ja ajankäyytön ja laadun mahdollistaa vähäisemmät asiakaasmäärät. Ja vähemmmät asiakasmäärät johtuvat korvauksissta.

Ei kuole jonottamisen takia, ihan kiva etu, mutta kaikki eivät ilmeisesti arvosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enmmän aikaa sen vähemmän mahdollisuuksia syntyä vääriä diagnooseja.

Ja ajankäyytön ja laadun mahdollistaa vähäisemmät asiakaasmäärät. Ja vähemmmät asiakasmäärät johtuvat korvauksissta.

Se mikää tekeee siitä toimivan niin korvauksellla saa laatua jos elintaso seen edellyttää. Ja se mikää edelllyttää tämän johtuuu ariaaatioista sosiaaliluokisssa ja elintasoiissa.

Yksityiselle mennessä saat valita itse lääkärin kenet tapaat ja milloin tapaat. Voit marssia suoraan erikoislääkärille ja saada lähetteet ja toimenpiteet nopeasti jopa samana päivänä. Julkisella sulle voi osua joku suomea huonosti puhuva ja ymmärtävä, eikä käynnin jälkeen ole varma että tuliko varmasti ymmärrettyä/ymmärretyksi...tai julkisella lääkäriksi voi tulla mies kun haluaisit mieluummin naislääkärin. Joudut jonoon odottelemaan lisätutkimuksia ja aika tulee sitten kun tulee joskus. Yksityisellä lääkäreillä tuntuu olevan enemmän aikaa potilaan kohtaamiseen. Julkisella voit joutua kokemattomien työharjoittelijoiden koekaniiniksi...ei kovin kiva kokemus. Onneksi on vakuutus joka maksaa yksityisen kulut.

Yksityisellä on suurempi laatuvaihtelu., Osa on hyviä, osa täysin osaamattomia. Olen töissä päivystyksessä ja siellä sen näkee, esimerkiksi Mehiläiseltä tulee ihan luokattoman huonoja lähetteitä. Nehän rekryää nyt jatkuvasti ja ilmeisesti saavat ainoastaan huonoimman aineksen. 

Lääkärit eivät jaksa julkisella kovin pitkään. Älytön työmäärä. He tekevät nykyisin sihteerinkin työt ja siihen siihen menee yhä enemmän aikaa. Potilastietojärjestelmät ongelmallisia. Suomessa kaiken kirjaaminen ylös on mennyt pahasti neurotismin puolelle. Ns. helpot työt on siirretty apulääkäreille eli sauraanhoitajille. Koko ajan tulee vaikeampia tilanteita ja asiakkaita, joiden paikka olisi ihan jossakin muualla. Kun sairaanhoitaja ottaa asiakkaan vastaan, hän huikkaa lääkärille potilaiden välissä ja siinä sitten lääkäri joutuu tekemään superpikadianooseja.

Minun näkemykseni perustuu kokemuksen logiikkaan. Julkisella minulle tarjottiin vain mielialalääkettä, yksityisellä otettiin tarkat verikokeet ja selvisi, että minulla on harvinainen kilpirauhassairaus. Tuo vain yhtenä esimerkkinä. 

Sillä logiikalla että julkiselle puolelle on tosi byrokraattista saada lääkäriaikaa, aikaa tutkimuksiin tai erikoislääkärille. Yksityiselle puolelle pääsee aina. Julkisella puolella noiden tutkimusten tekemistä ja diagnoosin antamista sekä toimenpiteisiin pääsemistä hidastellaan kustannussyistä ja vähätellään potilaan vaivoja ettei tarvitsisi operoida. Yksityisellä puolella asia laitetaan kuntoon suitsait sukkelaan kunhan vaan maksaja löytyy. Ei tarvitse kärvistellä kivuissa ja säryissä vuositolkulla niinkuin julkiselle puolelle jonottaessa kun "oireet eivät ole vielä niin pahoja" että tarvitsisi hoitoa. Vakuutukset ja sijoitukset siis kuntoon että on varaa hoidattaa itseään iäkkäänä.  Saattaa jopa pysyä hengissä ja toimintakykyisenä. 

Vierailija kirjoitti:

Yksityisellä pääsee myös erikoislääkärille kohtuullisessa ajassa, julkisella saa odottaa useista kuukausista, jopa vuoden...

Mieluummin odotan aikaa oikealle erikoislääkäärille, kuin että pääsen heti jonkun ahneen friikin vastaanotolle.

Julkinen puoli pihistelee virkojen täytössä. Tulijoita olisi, jos työolot olisivat muuta kuin tappotahtisia.

Mulla ei ole mitään pahaa sanottavaa julkisen puolen lääkärikokemuksistani, yhtä hyvin ja huonosti diagnosoivat molemmissa. Eroja on lähinnä siinä, miten paljon itse saa vaikuttaa omaan hoitoon ja miten paljon sun toiveita kuunnellaan. Yksityisellä saan myös itse päättää hoitavan lääkärin.

Julkiselle puolelle menen, kun ajattelen lääkärin ottavan asian vakavasti ja ohjaavan minua eteenpäin tai kun mulla on jokin yleinen sairaus. Samalla varaudun siihen, että erikoisemman asian hoitamisessa voi kestää kauan, kun käyntejä voi tulla useita. Julkisella puolella on kiire ja se näkyy.

Julkiselle puolelle en mene, kun aion leikkauttaa vaikkapa luomen pois, sillä haluan maksaa paremmasta tuloksesta plastiikkakirurgille, vaikka saisinkin julkisella toimenpiteen ilmaiseksi. En luota kiireiseen yleisen puolen lääkäriin asioissa, jotka ovat heille turhemmasta päästä mutta itselleni tärkeitä. Yksityisellä myös lääkkeitä saa hieman eri tavalla, oman kokemukseni mukaan. Erikoisemmista oireista menen yleensä suoraan erikoislääkärille yksityiselle, sillä se reitti on vaan suorempi ja helpompi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enmmän aikaa sen vähemmän mahdollisuuksia syntyä vääriä diagnooseja.

Ja ajankäyytön ja laadun mahdollistaa vähäisemmät asiakaasmäärät. Ja vähemmmät asiakasmäärät johtuvat korvauksissta.

Se mikää tekeee siitä toimivan niin korvauksellla saa laatua jos elintaso seen edellyttää. Ja se mikää edelllyttää tämän johtuuu ariaaatioista sosiaaliluokisssa ja elintasoiissa.

Epäreiluaa ja irrationaalista tuosta systeeemistä tekee se että alemmansosiaaliluokasssa käyvät enemmän jolloin menee ehkä uskottavuus kun aletaaan tutkia käyntikertoja ruuuhkautuvassa terveydenhuoltojärjestelmässsä. Ja eiihän alemman sosiaaliluokan onngelmainen itse ole syyylinen siiihen johon ravanpyöräään se on ajautuunut ja mikä ruokkiii itseäään ja palvelun laaatu voi ollla heikko käyntikertojen määärän ja uskotttavuuden suhteeen?

Yksityisellä puolella on ainakin täällä tampereella paljon ammattitaitoisempaa porukkaa. Terveyskeskuksissa ihan nulikoita ja amatöörejä. Ja karseet jonot. Jos hammasta jomottaa oikein kunnolla tai on virtsis tai korvatulehdus niin ihan varmasti yksityiselle kuin jonoon.

Jouduttuani todella kivuliaan ja akuutin lääkitystä tarvitsevan vaivan kanssa odottelemaan päivystyksessä 3-4 tuntia ja hoitajan vittuillessa päälle päätin että jos kiireellinen vaiva sattuu niin menen yksityiselle. Maksan nopeasta hoidosta mielelläni, ei tee enää ikinä mieli jonotella antibioottireseptiä iltamyöhään väsyneenä, nälissään ja kivuissaan.