Mitä kysyit Jumalalta viimeksi? Minulle ainakaan hän ei koskaan jouda vastailemaan.

Oliko ok raiska.ta Maria (neitsyt) ja saattaa hänet raskaaksi?

Eikö naisilla ole oikeus omaan kehoonsa?

Vierailija kirjoitti:

15-vuotiaana koetin kovasti etsiä sitä, mutta kai se juoksi karkuun tai ei vaan tykännyt musta. Katselin kun sisareni tekee hidasta ja tuskallista kuolemaa leukemian kourissa. Isämme oli kuollut vasta puoli vuotta aiemmin. Joka aamu, päivä ja ilta kyselin Ukolta "missä sä oot?". Ei vastannut.

Katsoin kovassa pakkasessa tähtitaivaalle kun kävelin yöllä ulos sairaalasta, jossa siskoni veti viimeiset henkäyksensä. Totesin että "kiitti vaan" ja luovuin uskostani siihen paikkaan. Tuntui kun se feikkikuori olis jäänyt mytyksi potkittavaksi siihen asfaltille ja riisuuduin vaan itseeni ja ihmisiin uskovaksi. Sanoin mä sille että että saa ilmoitella itsestään jos haluaa, mutta ei ole kuulunut vieläkään näin melkein 20 vuoden päästä.

Tervetuloa vaan.

Tämä. Kristinuskon mukaan asiat on jo ennalta päätetty, miten rukoilu siis voisi mitenkään muuttaa asioiden laitaa, ? täysin epäloogista. On paras oppia tuntemaan itsensä, kehittää itsetuntoa ja oppia luottamaan itseensä ja uskoa omaan tekemisensä. Onnellisuus löytyy omasta itsestä

, ei mistään ulkoapäin meille sepitetystä jumalakuvasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

15-vuotiaana koetin kovasti etsiä sitä, mutta kai se juoksi karkuun tai ei vaan tykännyt musta. Katselin kun sisareni tekee hidasta ja tuskallista kuolemaa leukemian kourissa. Isämme oli kuollut vasta puoli vuotta aiemmin. Joka aamu, päivä ja ilta kyselin Ukolta "missä sä oot?". Ei vastannut.

Katsoin kovassa pakkasessa tähtitaivaalle kun kävelin yöllä ulos sairaalasta, jossa siskoni veti viimeiset henkäyksensä. Totesin että "kiitti vaan" ja luovuin uskostani siihen paikkaan. Tuntui kun se feikkikuori olis jäänyt mytyksi potkittavaksi siihen asfaltille ja riisuuduin vaan itseeni ja ihmisiin uskovaksi. Sanoin mä sille että että saa ilmoitella itsestään jos haluaa, mutta ei ole kuulunut vieläkään näin melkein 20 vuoden päästä.

Tervetuloa vaan.

Tämä. Kristinuskon mukaan asiat on jo ennalta päätetty, miten rukoilu siis voisi mitenkään muuttaa asioiden laitaa, ? täysin epäloogista. On paras oppia tuntemaan itsensä, kehittää itsetuntoa ja oppia luottamaan itseensä ja uskoa omaan tekemisensä. Onnellisuus löytyy omasta itsestä

, ei mistään ulkoapäin meille sepitetystä jumalakuvasta.

Eli oletko sitä mieltä että rukous Jumalalle on ajanhukkaa ja tarpeetonta? Riittää kun uskoo itseensä?

Tämä ei ole viimeisin asia, mitä olen kysynyt, mutta kerron sen kuitenkin.

Minulle rakkain lähimmäiseni teki kuolemaa. Pyysin Jumalaa antamaan meille yhteistä aikaa ja minulle aikaa hyväksyä asia. Saimme viisi vuotta. Koko sen viiden vuoden ajan käsittelin asiaa päässäni ja aina välillä kerroin ylhäälle mitä mietin asiasta ja tänä vuonna kerroin, että olen valmis ja tiedän, että loppu on lähellä. Nyt rakkaintani ei enää ole, mutta olen kiitollinen niistä viidestä vuodesta.

No en kyllä muista mitä viimeiseksi, kun yleensä ollut humalassa, kun on tullut juteltua sen kanssa.

Sinccis

Vierailija kirjoitti:

No en kyllä muista mitä viimeiseksi, kun yleensä ollut humalassa, kun on tullut juteltua sen kanssa.

Sinccis

Meinaat siis ettei susta ole rukoilemaan selväpäisenä?

Vain tietyt? kirjoitti:

Eipä jumala vastaa mullekaan vaikka kuinka itkien polvillaan rukoilisi

Sitten tulee joku uskova selittää liirum laarumia ja kuinka jumala auttanut siinä ja siinä ja siinä asiassa ja kuinka siunaksia tullee

Niin missä on se hyvä rakastava jumala joka vastaa ihmisen murheisiin ja huoliin

Olette käsittäneet aivan väärinpäin. Ei se teidän huoliin ja murheisiin vastaa, vaan aiheuttaa niitä.

Sinccis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en kyllä muista mitä viimeiseksi, kun yleensä ollut humalassa, kun on tullut juteltua sen kanssa.

Sinccis

Meinaat siis ettei susta ole rukoilemaan selväpäisenä?

Mä mitään rukoilemaan ala, vaan olen keskustellut sen kanssa. Ihan oikeasti.

Sinccis

Vierailija kirjoitti:

Vain tietyt? kirjoitti:

Eipä jumala vastaa mullekaan vaikka kuinka itkien polvillaan rukoilisi

Sitten tulee joku uskova selittää liirum laarumia ja kuinka jumala auttanut siinä ja siinä ja siinä asiassa ja kuinka siunaksia tullee

Niin missä on se hyvä rakastava jumala joka vastaa ihmisen murheisiin ja huoliin

No jos sinulla on huono karma ja olet ansainnut ne vastoinkäymiset? Olisihan se kiva päästä kuin koira veräjästä, mutta olisiko se oikeudenmukaista?

Huh huh taas yksi empatiakyvytön ja kova ihminen, näitä on paljon

Ainakin uskon lopunaikoihin että ihmiset on toisilleen, häijyjä, ilkeitä, julmia, pahaa rakastavia, selän takana puhujia jne, ja ihme jos pystyy olemaan toisen kanssa tekemisissä kun ihmiset omahyväisiä ja vaan oma napa kiinnostaa

Ja tiedoksi sinulle elämässäni on ollut todella paljon vastoinkäymisiä, on kiusaamista, syrjimistä, velkaa, yksinäisyyttä, naapurimeteliä jne, kannattaa välillä miettiä mitä toisille kirjoittaa

Hyvä aihe. Jatkukoon!

Jos on niin, että Jumala kuitenkin päättää miten joku asia menee, niin mitä sitten se oma pyyntö auttaisi?

Jos pyydän jotain asiaa A, ja Jumalan mielestä asia ei ole tärkeä tai asia meneekin hänen mielestään tavalla B tai C?

Eihän sillä rukouksella tai pyynnöllä ole mitään merkitystä kun Jumala kuitenkin päättää ja tietää miten hän toimii minun kanssani.

Jos ihminen itse ei tiedä mikä on Jumalan mielestä hänelle parhaaksi. Vain Jumalaa tietää.

Miksi sitten edes rukoilla tai toivoa?

Vierailija kirjoitti:

Vain tietyt? kirjoitti:

Eipä jumala vastaa mullekaan vaikka kuinka itkien polvillaan rukoilisi

Sitten tulee joku uskova selittää liirum laarumia ja kuinka jumala auttanut siinä ja siinä ja siinä asiassa ja kuinka siunaksia tullee

Niin missä on se hyvä rakastava jumala joka vastaa ihmisen murheisiin ja huoliin

Olette käsittäneet aivan väärinpäin. Ei se teidän huoliin ja murheisiin vastaa, vaan aiheuttaa niitä.

Sinccis

Varmaan eka kerta kun Sinccis sanoo jotain fiksua, huhhuh!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

15-vuotiaana koetin kovasti etsiä sitä, mutta kai se juoksi karkuun tai ei vaan tykännyt musta. Katselin kun sisareni tekee hidasta ja tuskallista kuolemaa leukemian kourissa. Isämme oli kuollut vasta puoli vuotta aiemmin. Joka aamu, päivä ja ilta kyselin Ukolta "missä sä oot?". Ei vastannut.

Katsoin kovassa pakkasessa tähtitaivaalle kun kävelin yöllä ulos sairaalasta, jossa siskoni veti viimeiset henkäyksensä. Totesin että "kiitti vaan" ja luovuin uskostani siihen paikkaan. Tuntui kun se feikkikuori olis jäänyt mytyksi potkittavaksi siihen asfaltille ja riisuuduin vaan itseeni ja ihmisiin uskovaksi. Sanoin mä sille että että saa ilmoitella itsestään jos haluaa, mutta ei ole kuulunut vieläkään näin melkein 20 vuoden päästä.

Tervetuloa vaan.

Tämä. Kristinuskon mukaan asiat on jo ennalta päätetty, miten rukoilu siis voisi mitenkään muuttaa asioiden laitaa, ? täysin epäloogista. On paras oppia tuntemaan itsensä, kehittää itsetuntoa ja oppia luottamaan itseensä ja uskoa omaan tekemisensä. Onnellisuus löytyy omasta itsestä

, ei mistään ulkoapäin meille sepitetystä jumalakuvasta.

Eli oletko sitä mieltä että rukous Jumalalle on ajanhukkaa ja tarpeetonta? Riittää kun uskoo itseensä?

Siitä on jokaisella oma mielipide. Minun mielestäni se on ajanhukkaa eikä anna minulle mitään tai tee elämästäni sen parempaa. Mutta ei se minulta ole pois jos joku kokee rukoilusta olevan jotain hyötyä ja apua elämäänsä.

“Remember the days you prayed for the things you have now.” -SoJ

Jumala kuulee kyllä ja vastaa. Ei välttämättä sanoin vaan teoin. Eikä heti sillä sekunnilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä kun avaa sydämen Jumalalle mutta hän ei vaan astu sisään?

Jumala kaikkialla, vaikka sydämesi ovi oli kiinni se ei häntä estänyt. Joten opettele katsomaan ja tunnista Jumala.

Epämääräistä ja ympäripyöreää. Tuttua huttua seli seli

Käsityksesi asiasta nimeltä Jumala perustuu kristinuskon (raamatun) määritelmään ja on ongelmallinen monen ristiriidan takia. Jos otat askeleen  lokerostasi pois, niin maailmasi avautuu näkemään asiat oikeassa valossa. Voit myös opiskella aihetta kirjoista/netistä, se auttaa myös näkemään enemmän. Kärsimys on tärkeää kasvamisen takia, mutta siinä seisominen ilman opiskelua on turhaa.

"monen ristiriidan" ? kristinuskon määritelmä"? Haluaisitko aloittaa noista tai edes täsmentää vähän mitä puhut? Kirjoitat nyt abstraktisti.

Jumalkäsitys että ulkopuolellamme on joku ihmismäisesti tunteva ja kuuleva olento on kristinuskon raamatun jumalkäsitys. Monet viestit ovat juuri samasta jumalkäsityksestä lähtöisin. Pelasta siskoni, paranna mieheni, yms. Valmiita vastauksia minkälainen Jumala sitten on, on turhaa antaa. Sellaisella ei ole kuin viihde arvo (eli luet ja alat väitellä vastaan) . Se ei maksa vaivaa. Sinun täytyy itse etsiä vastauksia esim muista uskonnoista, sillä jokainen "pyhämies" (jonka ympärille uskonto on perustettu) on Jumala yhteydessa ollut ja opettanut kulttuurinsa ja aikansa  mukaisesti, yrittänyt opettaa kansaa saavuttamaan saman yhteyden. Siinä ei ole mitään salaisuutta mitä ei saisi kansalle opettaa. (toisin kuin papit ovat aikojen saatossa pantanneet vain itselleen) Jokainen vastaus kysymykseesi vie sinut askeleen lähemmäksi, ja vain sinä tiedät kysymysten oikean järjestyksen vaikka ne olisivatkin samoja joita jokainen ihminen kysyy.

En ole edes ollut kosketuksissa koko tyyppiin, ssatikka sitten juttusilla.

Vierailija kirjoitti:

Jos on niin, että Jumala kuitenkin päättää miten joku asia menee, niin mitä sitten se oma pyyntö auttaisi?

Jos pyydän jotain asiaa A, ja Jumalan mielestä asia ei ole tärkeä tai asia meneekin hänen mielestään tavalla B tai C?

Eihän sillä rukouksella tai pyynnöllä ole mitään merkitystä kun Jumala kuitenkin päättää ja tietää miten hän toimii minun kanssani.

Jos ihminen itse ei tiedä mikä on Jumalan mielestä hänelle parhaaksi. Vain Jumalaa tietää.

Miksi sitten edes rukoilla tai toivoa?

Jos naapurisi on m u l kku, hän sellaisena myös pysyy. Se mitä sinä voit tehdä on muuttaa omaa asennettasi ja mielikuvaasi. Seuraa mitä sen jälkeen tapahtuu. Se saattaa sinut yllättää. Onko tässä ollut Jumala mukana vai, on tietty maku asia.

Nioo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain tietyt? kirjoitti:

Eipä jumala vastaa mullekaan vaikka kuinka itkien polvillaan rukoilisi

Sitten tulee joku uskova selittää liirum laarumia ja kuinka jumala auttanut siinä ja siinä ja siinä asiassa ja kuinka siunaksia tullee

Niin missä on se hyvä rakastava jumala joka vastaa ihmisen murheisiin ja huoliin

No jos sinulla on huono karma ja olet ansainnut ne vastoinkäymiset? Olisihan se kiva päästä kuin koira veräjästä, mutta olisiko se oikeudenmukaista?

Huh huh taas yksi empatiakyvytön ja kova ihminen, näitä on paljon

Ainakin uskon lopunaikoihin että ihmiset on toisilleen, häijyjä, ilkeitä, julmia, pahaa rakastavia, selän takana puhujia jne, ja ihme jos pystyy olemaan toisen kanssa tekemisissä kun ihmiset omahyväisiä ja vaan oma napa kiinnostaa

Ja tiedoksi sinulle elämässäni on ollut todella paljon vastoinkäymisiä, on kiusaamista, syrjimistä, velkaa, yksinäisyyttä, naapurimeteliä jne, kannattaa välillä miettiä mitä toisille kirjoittaa

Tai sitten ihmiset eivät halua samaistua uhriutumiseen. Siksi sitä ei tueta vaan ehdotetaan ratkaisuja.

Uhrin vertaistuki pitää uhrin uhrina.

up