Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Oletko joskus ollut kepittämässä heinää?

Vierailija
20.07.2019 |

Itsellä jotain muistikuvia. Mummolassa. Taisin olla puukeppiä aina laittamassa heinäkasan väliin.

Kommentit (35)

Vierailija
21/35 |
21.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä Kainuussa seipäissä oli välikepit valmiina. Kun heinät olivat kuivuneet, ne kannettiin sapilailla latoon. Me lapset oltiin heinäladossa polkemassa heiniä tiiviimmäksi, jotta mahtui enemmän.

Eihän välikeppejä voi laittaa kuin vasta sitten, kun lisää heiniä seipääseen.

Vierailija
22/35 |
21.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aikuiset nostivat heinää seipäille ja kun joku huusi "Tappi!" lapset juoksivat paikalle puutappisäkit kädessään ja nopein laittoi tapin paikalleen. Se oli vähän kuin kilpailu, ainakin päivän aluksi 😀

Tätä varmaan tarkoitettiin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/35 |
21.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muistan auringon ja kuivuvan heinän tuoksun. Olin tappityttönä, eli laitoin seipäisiin tapit. Pellolle tuotiin kahvia ja syötävää. Ja yhden heinäseipään alla oli viileää kotikaljaa janoon isossa teräksisessä maitotongassa. Heinä ajettiin latoon seipäiltä kuivuttuaan ja sen päälle heitettiin merisuolaa. Hyvä tuoksu! Mutta oli pölyävää hommaa. Kasassa oli kivaa hyppiä.

Vierailija
24/35 |
21.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Seiväsheinää on tehty, ja myös paaleja ja kuivaaheinää latoon. Ihan karmeita hommia kaikki, ja sietämättömät olosuhteet.

Sen muistan että aurinkorasvaa ei käytetty, eikä mitään erityistä juotavaa ollut mukana. Iltapäivästä tuli kahvit pellonreunaan. Miten ollaan selvitty hengissä?!

Syöpä kehittyy viiveellä.

Vierailija
25/35 |
21.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seiväsheinää on tehty, ja myös paaleja ja kuivaaheinää latoon. Ihan karmeita hommia kaikki, ja sietämättömät olosuhteet.

Sen muistan että aurinkorasvaa ei käytetty, eikä mitään erityistä juotavaa ollut mukana. Iltapäivästä tuli kahvit pellonreunaan. Miten ollaan selvitty hengissä?!

Syöpä kehittyy viiveellä.

Niin varmaan kehittyykin,mutta varsinkin isänpuoleinen sukuni hyvin pitkäikäistä 90-98 v eikä kellään ihosyöpää ja maanviljelijöitä ovat kaikki olleet. Eiköhän UV säteily nykyään vähän toisenlaista ja mitä aiheuttavat aurinkorasvat itsessään. No tiedehän sen saanee selville n. 10v kuluttua viimeistään!

Vierailija
26/35 |
18.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapottaminen oli heinän nostamista hangon avulla seipäälle. Lappo oli se tappi seipäässä, joka kannatteli heinää jotta heinä ei menisi liian tiiviiksi. Lappotappeja oli seipäässä kahdella  korkeudella eli kaksi lappoa per seiväs. Ainakin Lohjan suunnalla puhuttiin lapottamisesta kun heinää laitettiin seipäälle kuivumaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/35 |
18.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä sitä kuivaa heinää tehdään vielä nykypäivänäkin. Enimmäkseen varmaan paalataan kuitenkin. Harvemmin kuivatetaan enää seipäillä. Kuivaheinä on hevosille parempaa kuin säilörehu.

Muista lapsuudestani, kun naapurin heinäpelto oli meidän olohuoneen ikkunan takana. Siellä oli paljon heinäseipäitä. Jossain sitten nä "kävelivät" yksi kerrallaan naapurin pihaa kohti. Oli hauskan näköistä kun se heinäseiväs vaan yhtäkkiä lähti liikkumaan kohti naapurin pihaa. Pitihän meidän lasten mennä ihan paikan päälle ihmettelemään tapausta. Selvisi, että naapurin vanhaisäntä kantoi niitä heinäseipäitä.

Vierailija
28/35 |
18.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen kepittänyt ladossa heinän kepittäjän tytärtä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/35 |
18.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juu, heiniä laitettiin seipäille ja väliin aina tappi, ei sanottu kepiksi, jotta heinät kuivuvat ilmavammin.

Vierailija
30/35 |
15.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Seivästäminen oli kotopaikassani sitä, kyn lyötiin ensin kangella seivästä varten reikä, työnnettiin lujasti seiväs sinne. Lopuksi pallopäisellä seivästyskangella tiivistettin reiän reunat niin, että seiväs pysyi varmasti pystyssä. Sen jälkeen asetettiin puinen alatappi, melko pitkä ja alettiin hangolla ajamaan karheesta heinää seipäälle, eli lapottamaan. Niitä puutappeja taisi olla vielä kaksikin lisää, rautanauloja ei käytetty koskaan.

Näin vielä 1960 -luvulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/35 |
15.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis heiniä pannaan. Pannaan seipäille. Isketään seiväs maahan ja siihen hangolla nostetaan heinää. Seipääseen laitetaan väliin tappeja tai nauloja, jotta heinä ei menisi maahan kiinni eikä pakkautuisi liian tiukkaan vaan tuulettuisi ja kuivuisi.

Vierailija
32/35 |
15.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Todellakin olen, lapsuudenkodissani joka kesä ennen kuin tuli paalain.

Ura aloitettiin tappityttönä, siitä edettiin haravoimaan ja sitten uran huipennuksena, kun oli kasvanut tarpeeksi pituutta, sai hangon ja pääsi nostelemaan heinää seipäälle 😄

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/35 |
15.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen kepittänyt ladossa heinän kepittäjän tytärtä.

Jätä sinä s**tanan seksihullu edes yksi ketju kommentitta.

Vierailija
34/35 |
15.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä Kainuussa seipäissä oli välikepit valmiina. Kun heinät olivat kuivuneet, ne kannettiin sapilailla latoon. Me lapset oltiin heinäladossa polkemassa heiniä tiiviimmäksi, jotta mahtui enemmän.

No ei kyllä onnistu henkien laitto seipäälle jos kaikki tapit ovat valmiina paikallaan 😂

Sisältö jatkuu mainoksen alla
35/35 |
15.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tapittamassa ja seivästämässä kyllä olen ollut. Kepittämässä.?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kaksi yhdeksän