Oletko joskus ollut kepittämässä heinää?
Itsellä jotain muistikuvia. Mummolassa. Taisin olla puukeppiä aina laittamassa heinäkasan väliin.
Kommentit (35)
Olen ja siellä huomasin olevani heinälle allerginen. En ole sen jälkeen ehtinyt enää menemään.
Siis tarkoitat heinän laittamista lappoille. Lapottamista.
Olen toki... Jostain 70-luvun puolesta välistä jonnekin 80-luvun alkuvuosille. Sen jälkeen heinä kuivattiin karheilla ja paalattiin pikkupaaleiksi.
Siihen loppui myös heinälatoromantiikka. Ei se enää paalikasan päällä ole kivaa.
En, mutta seivästänyt olen. Väliin ei laitettu keppejä eikä tappeja vaan nauloja. Purkaminen olikin sitten tarkkaa hommaa, että varmasti jokaisesta seipäästä saatiin kaikki 3 naulaa pois eikä ne joutuneet lehmien heiniin. Hevoselle sellaisia olisi voinut antaa, kun hevonen ei hotki heiniä niin kuin lehmä vaan mutustaa niitä suussaan ja jättää naulat syömättä.
Olen ollut. Minulla oli pieni haravakin. Sain myös ajaa heinäkuorman hevosella.
Tapit laitettiin puoliväliin heinäseivästä, siis seipään reikään. Varmaan edesauttoi kuivumista, kun ei painunut tiukkaan. Missä päin Suomea tuo lapotus tapahtui? Tapitus ainakin Satakunnassa ja Uudellamaalla.
Olen ollut kepittämässä. Heinä nostettiin hangolla seipäälle. Seipäässä oli valmiina alatappi ja noin puolivälissä oli reikä ylätappia varten. Ylätappi laitettiin sitten kun heinäkasa oli lähes reiän korkeudella
Helsingissä Tuomarinkylässä pääsee joka vuosi heinätöihin :) Tänä vuonna heinää nostettiin seipäille 4.7.
Sen työ on seivästämistä, kun heiniä seipäille laitetaan
En ole ollut kepitttämässä mutta tikutttamassa kun sitä tehräään.
Mun murre on oikein, eipäs kun mun on ainoa oikea, eiku mun jne. 😂
Se on seivästämistä. Meillä oli seipään alaosassa puukapula joka käännettiin vaakatasoon ja sen yläpuolella 1-2 reikää tapeille, jotka olivat rautaa.
Olen tapittanut heinäpellolla :). Pirkanmaa.
Mitä noilla heinille sitten tehdään tai mihin niitä käytetään?
Vierailija kirjoitti:
Mitä noilla heinille sitten tehdään tai mihin niitä käytetään?
Sitten kun heinät kuivuivat seipäillä niin ne kuskattiin talliin, heiteltiin suolaa päälle ja talvella ruokittiin niillä lehmiä ja hevosia.
Meillä päin niirä keppejä sanotaan seipäiksi.
Meillä Kainuussa seipäissä oli välikepit valmiina. Kun heinät olivat kuivuneet, ne kannettiin sapilailla latoon. Me lapset oltiin heinäladossa polkemassa heiniä tiiviimmäksi, jotta mahtui enemmän.
Seiväsheinää on tehty, ja myös paaleja ja kuivaaheinää latoon. Ihan karmeita hommia kaikki, ja sietämättömät olosuhteet.
Sen muistan että aurinkorasvaa ei käytetty, eikä mitään erityistä juotavaa ollut mukana. Iltapäivästä tuli kahvit pellonreunaan. Miten ollaan selvitty hengissä?!
Vierailija kirjoitti:
Seiväsheinää on tehty, ja myös paaleja ja kuivaaheinää latoon. Ihan karmeita hommia kaikki, ja sietämättömät olosuhteet.
Sen muistan että aurinkorasvaa ei käytetty, eikä mitään erityistä juotavaa ollut mukana. Iltapäivästä tuli kahvit pellonreunaan. Miten ollaan selvitty hengissä?!
Terveinä.
Tais olla tapittamista ja tappipoika oli pienin heinämies.