Millaista on teidän mielestä asua huonosti äänieristetyssä kerrostalossa?
Kommentit (70)
Musta lista näistä olisi hyvä, samoin jos on kyttääviä häiriköitä. Se voisi sitten toisaalta vetää samanlaisia puoleensa, joten vuokranantaja ei kärsisi vahinkoa.
Vierailija kirjoitti:
Täyttä hlvettiä. En montaa tuntia ole päivässä ilman korvatulppia ja tv huutaa täysillä. Mulle kuuluu kolmen (pahimmillaan neljän) samassa kerroksessa asuvan naapurin äänet + yläkerran kanta-astuja + käytävän äänet. Yhtäkään päivää ei mene kun en menettäisi hermoja noiden äänten kanssa. Oikeastaan ainoa mikä ääni ei ärsytä on koirien ulvonta/haukkuminen.
Uusi kämppä etsinnässä mutta vaikea löytää alle 600 e, 30-40 neliötä, keskustasta, ylin kerros, parveke, uusi ja yhden kk takuuvuokra.
Asutaankohan samassa talossa :D Kuulostaa nimittäin ihan meidän 70-luvun neukkukuutiolta.
Mullakin just toi että koti ei tunnu kodilta, kun aina pitää miettiä mitä kuuluu naapuriin tai naapurista meille. Joskus unohdan hetkeksi, ja saatan lauleskella kovaan ääneen vessassa tai pieraista eteisessä, ja tietenkin juuri silloin joku on rappukäytävässä :D Puhumattakaan sitten kun on ollut tosi surullinen ja itkenyt oikein parkuitkua pitkän aikaa ja pitää seuraavana päivänä kohdata naapuri hississä. Ja siis elämäähän se kaikki on mutta hillittömän noloa ja kiusallista silti, kun ei ole kunnolla yksityisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Aluksi kannattaa katsoa välipohjien paksuus rapussa: vanhat talot (ei ontelolaatta), jos alle 20 cm, niin ei kannata ostaa. Ontelolaattatalot pitäisi olla yli 25 cm vanhoissa (kohtalainen äänieristys, ei kuitenkaan hyvä), ja 36 cm uusissa. Ontelolaatat tietää katossa olevista urista. Jos vanhoissa ontelolaattataloissa (kerroskorkeus 2.8 m) katon korkeus 250 cm asunnossa tai yli, tarkoittaa että lattiaan ei ole tehty muutaman sentin lisäkerrosta betonista, joka auttaa oleellisesti ääniin jotka tulevat sivuttaissuunnista. Mikäli lisäkerrosta ei tehty ontelolaattatalossa, niin jos joku imuroi jalkalistoja, kaikki kolina kuuluu läpi viereisestä asunnosta (ei välttämättä kuitenkaan puhe).
En noista rakennustekniikoista niin tiedä, mutta minun asunnossa kuuluu KAIKKI pienetkin naputtelut seinään naapurista ja jopa vessapaperitelineen kitkutus kun revitään vessapaperirullaa. Mutta puhetta tai muutakaan mölinää ei ole kuulunut läpi minkäänlaista, yhtään. Jotenkin vaan hassulta tuntuu, että ikäänkuin seinä olisi kauhean paksu kun ei mölinät kuulu, mutta ei kuitenkaan kun nuo muut äänet välittyy niin mainiosti kuin samassa tilassa oltaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään vinkkejä miten tunnistaa esim. asuntonäytössä hyvin äänieristetty kerrostalo- tai rivitalokämppä? Rivareista muistan isäni joskus maininneen jonkun rakenteen joka vaikuttaa asiaan ratkaisevasti, mutten enää muista mikä se oli.
Tee ääntä ja katso miten seinät, katto ja lattia reagoi.
Pitääkö lattiaa ja seiniä alkaa pieksemään? Miten niiden pitäisi reagoida?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään vinkkejä miten tunnistaa esim. asuntonäytössä hyvin äänieristetty kerrostalo- tai rivitalokämppä? Rivareista muistan isäni joskus maininneen jonkun rakenteen joka vaikuttaa asiaan ratkaisevasti, mutten enää muista mikä se oli.
Tee ääntä ja katso miten seinät, katto ja lattia reagoi.
Pitääkö lattiaa ja seiniä alkaa pieksemään? Miten niiden pitäisi reagoida?
Alakerran mummo koputtelee kepillä takaisin tai seinänaapurista kuuluu AIIII lyötyäsi seinään ja hän oli juuri paraikaa salakuuntelemassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...Kuulen esim. aivastelut, mikron kilahdukset ja pahin on virtsan lorina kun se kestää toisilla niin pitkään.
Asun hyvin äänieristetyssä kerrostalossa.
Mikään yllä mainitusta ei kuulu.
Mutta jotain kuuluu kuitenkin.
Minua ei yleensä haittaa, että naapuripariskunnan nainen pitää kovaa uikutusta ja ulvontaa seksiä harrastaessaan, eikä se sängynpäädyn paukutuskaan.
Koskaan ei ole vielä sattunut vieraita luokseni kyläilemään samaan aikaan kun naapurilla on sessiot käynnissä, joten siltä osin ei ole noloja tilanteita ollut.
Mutta tänään en olisi sitä halunnut kuulla yhtä aikaa, kun viereisessä kirkossa soi hautajaiskellot.
En ole uskonnollinen ihminen.
Olin kotona yksin.
Silti tuo oli niin tahditonta (tai no kyllä siinä ulvomisessa ja paukutuksessa tahti oli), että tuli paha mieli.
Menin parvekkeelle seuraamaan hautajaissaattueen lähtöä.
Kun tulin takaisin, niin sama ulvonta ja paukutus oli käynnissä edelleen.
Ahdistavaa!
En oikein ymmärrä, mikä tuossa olisi ahdistavaa. Elämä saa alkunsa seksistä ja päättyy kuolemaan. Molemmat siis vahvasti elämään kuuluvia asioita.
En myöskään ymmärrä, miksi seksin harjoittaminen silloin, kun joku ventovieras haudataan, olisi tahditonta.
Harrastimme mieheni kanssa seksiä heti vanhempani hautajaisten jälkeen. Se lohdutti minua, enkä näe siinäkään mitään tahditonta.
Asumme heikolla äänierityksellä varustetussa kerrostalossa. Pyrimme ottamaan huomioon naapurimme, eli emme metelöi päiväsaikaan, saati öisin. Naapurimme ovat ilmeisesti enimmäkseen samanlaisia. Ääniä kuuluu monenlaisia, mutta ne kertovat, että en ole yksin. Minulle syntyy näistä äänistä, jotka eivät siis ole häiritsevän kovia, jonkinlainen yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunne.
Lasten äänet, varsinkin riemunkiljahdukset ovat ihan parhautta. Lapset edustavat elämän jatkumista.
Jos joskus joku naapureista viettää illanistujaisia, porukka tietysti on iloliemen myötä normaalia kovaäänisempää. Silloin ajattelen heillä olevan kivan illan, enkä häiriinny. Toki, jos sellaista sattuisi liian usein, voisi se käydä häiritseväksi jatkuessaan aamutunneille.
Vierailija kirjoitti:
Täyttä hlvettiä. En montaa tuntia ole päivässä ilman korvatulppia ja tv huutaa täysillä. Mulle kuuluu kolmen (pahimmillaan neljän) samassa kerroksessa asuvan naapurin äänet + yläkerran kanta-astuja + käytävän äänet. Yhtäkään päivää ei mene kun en menettäisi hermoja noiden äänten kanssa. Oikeastaan ainoa mikä ääni ei ärsytä on koirien ulvonta/haukkuminen.
Uusi kämppä etsinnässä mutta vaikea löytää alle 600 e, 30-40 neliötä, keskustasta, ylin kerros, parveke, uusi ja yhden kk takuuvuokra.
Kyllä alakerrastakin äänet kuuluu, ei tietenkään niin raivostuttavaa kuin jatkuva kanta-astunta, mutta esim. telkkari, musiikin soittaminen ja kaappien availu kuuluvat kyllä huonosti äänieristetyssä kämpässä myös alhaalta ylös.
Joskus miettii miten voi olla jollain niin vaikeaa, ettei mikään pysy käsissä. Koko ajan kuuluu miten joku tavara putoaa lattialle. Mämmikoura.
Muutin pois kerrostalosta jossa oli olematon äänieristys. Olen todella herkkäuninen ja yläkerrassani asui n.20v nuorimies joka soitti teknopoppia aamusta iltaan. Keskustelut, panemiset, aivastukset, ihan kaikki kuului.
Nyt asun uudessa betonielementti talossa ja on kyllä ihanan hiljaista.
Naapurin rakit sekä niiden omistajat ärsyttää eniten. Molemmat kovaäänisiä. Muiden naapurien äänet ok. Käytävästä kantautuvat äänetkään eivät häiritse.
Ah, kuin tilauksesta naapurin toinen rakki alkoi taas räksyttää. Tekis mieli laittaa muutama erikoismaustettu lihapulla pihalle. Huonosti kasvatetut piskit eivät kuulu kerrostaloon!
Ärsyttää äänet joita kuuluu päivittäin tasaisin väliajoin. Muuten aika rauhallista, mutta yläkerran muija on pahimmillaan todella kovakourainen, tiputtelee raskaita esineitä lattialle jne, tömistelee kuin tulis alas katosta ynnä muuta sellaista. Hulluksi siitä tulee kun tietää koska joku käyttää tehosekoitinta, koska vetää vessan oven kiinni yms. Alakerrassa asuu ketjutupakoitsija, hän on aina kotona kuin minäkin joten en tiedä liikkuuko asunnostaan mihinkään. Tuulettaa ei voi ja joka kerta (kymmeniä kertoja päivässä) avaa todella kovaa narisevan ja vinkuvan ovensa! Ei jumalaut*. Toisesta naapurista kuuluu erittäin selvästi kun keittiönkaapit suljetaan :D ja toisesta tiedän heti koska naapurin nainen on kotona, kun alkaa semmonen kantapääpauke ja edestakaisin juoksu useampi tunti putkeen että herranmunjee. Kuka ihme paukkaa niin lujaa kantapäillä että se kuuluu ikäänkuin bassojytitänä tänne asti ja on jatkuvasti menossa edestakisin kauhealla kiireellä? Eikö kotonaan voisi rentoutua varsinkin kun asunto on vain 40 neliötä? :D
Vierailija kirjoitti:
toisesta tiedän heti koska naapurin nainen on kotona, kun alkaa semmonen kantapääpauke ja edestakaisin juoksu useampi tunti putkeen että herranmunjee. Kuka ihme paukkaa niin lujaa kantapäillä että se kuuluu ikäänkuin bassojytitänä tänne asti ja on jatkuvasti menossa edestakisin kauhealla kiireellä? Eikö kotonaan voisi rentoutua varsinkin kun asunto on vain 40 neliötä? :D
Yläkerran naapurini on ikävä kyllä samaa maata, tykkää siis käyttää asuntoaan (yksiö) raviratana ja lenkkipolun korvikkeena. Iltavirkku vielä, eli jumppaaminen starttaa yleensä siinä klo 21 maissa. Yhdenkin kerran jouduin kuuntelemaan 1,5h putkeen taukoamatonta ramppausta ja kantapäiden jytinää, kun naapuri tamppasi kauhealla kiireellä edestakaisin. Ihan käsittämätöntä ottaen huomioon, että kesäisin voi harrastaa vaikka mitä liikuntaa ulkona; joten ylös ja ulos ja pitkälle lenkille purkamaan liikaa energiaa.
wer2r2eer kirjoitti:
Aivan hirveää olisi. Siis kerrostalossa asuminen, riippumatta äänieristyksen määrästä :(
Höpönhöpö. Olen ylpeä kaupunkilainen joka asuu kerrostalossa missä on edellä kuvatunlaiset ääniongelmat.
Taisin vahingossa laittaa kerran naapureille vastaseksiääntelyt kun kumpikin hiljeni. Taisi mennä jakeluun miten ääni kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
...joka kerta (kymmeniä kertoja päivässä) avaa todella kovaa narisevan ja vinkuvan ovensa!...
Asuin vuosi sitten tilapäisesti asunnossa jonka pyykkituvalle piti kulkea ulkokautta.
Kuulin asuntooni kun muut asukkaat kävivät siellä, kun se ovi naukaisi aika kovaa.
Sama naukaisu kun naapuri kulki asuntoonsa.
Kävin "salaa" suihkuttelemassa öljyä saranoihin (siististi, pyyhin ylimääräiset) ja loppui se narina ja naukuna!
Nykyisessä asunnossakin kuuluu naapurin ulko-oven narinaa.
Olen pohtinut, että mainitako naapurille öljyämisestä (noloa, koska häntä se ei selvästikään häiritse, kun ei ole kiinnittänyt asiaan huomiota) vaiko pyytää huoltoyhtiötä öljyämään kaikkien saranat.
Tarkoitus on asua tässä talossa pidemmän aikaa, niin en ilkeä salaa öljytä kenenkään saranoita, vaikka ne saranat sillä heittäiskin naukumasta.
:D
Vierailija kirjoitti:
Taisin vahingossa laittaa kerran naapureille vastaseksiääntelyt kun kumpikin hiljeni. Taisi mennä jakeluun miten ääni kuuluu.
Mullakin haluttais ulvoa niille takaisin, mutta en minä ilkeä!
:)
Tätä lukiessa tulee mieleen, että saisi rakennuttajat hävetä! Ihan kohtuuttoman paljon äänihaittoja ihmisillä omassa kodissaan, ja vieläpä ihan normaalista elämisestä aiheutuvia joten muita syyllisiä ei ole kuin rakentamisesta vastaavat tahot. Minä olin liian ääniherkkä ja tarkkaavaisuushäiriöinen asumaan kerrostalossa, en saanut nukutuksi kun jäin kuuntelemaan talon äänimaailmaa. Erityisesti häiritsi öiset putkistojen lorinat ja kaikuva puhe rappukäytävässä. Nyt maaseudun rauhassa koen olevani vihdoin kotona ja onnekas kun oli mahdollisuus tälläiseen asumiseen, kaikilla valitettavasti ei ole.
Vierailija kirjoitti:
...naisen ei tarvitse sekstaillessaan huutaa, määkiä, ynistä, inistä tai ulvoa. Se joka nauttii, ei ehdi huutamaan, eikä hänen tarvitse tehdä sitä peittääkseen mitään.
Nuo äänet ovat miestä varten opeteltu. Rassukka naiset pitävät ääntä, että miehelle tulisi sellainen olo, että jes jes hän osaa tämän. Kun nainen pitää ääntä, miehelle ei tule epävarma olo, eikä k u lli lerpahda.
Sessio on nopeammin ohi.
Minä olen epäillyt kans tätä samaa.
Kuulostaa nimittäis just samalta kuin alan filmeissä.
Ihme kyllä ukosta ei kuulu samaa voihkimista ja ulvomista vaikka luulis hänestäkin hyvältä tuntuvan, kun on kerran niin kuumaa ja nautinnollista seksiä, mutta ei.
Naisen kuuluu ulvoa...
Seksiä olen harrastanut yli 25 vuotta. Vaikka se on monesti ollut niin hyvää, että ajantaju on kadonnut kokonaan ja ns. maaliinkin on päästy, niin tähän päivään mennessä en ole kokenut pakottavaa tarvetta ulvoa.
Voi jotakin äännähdystä olla ja hengitys kiihtyä ym., mutta uskon, että useimmiten se leffatyylin ulvominen, määkiminen ja ne kovaan ääneen hoetut MmmmmmmmHHH! MmmmmmmmHHH! MmmmmmmmmmmHHH! on elokuvista opeteltua filmaamista.
Hyvä tarkoitus, kun kullalle tulee hyvä mieli, mutta silti...
Ei se yläkerrassa asuminen pelasta välttämättä kanta-astujilta. Asun 90-luvulla rakennetussa kerrostalossa ja tunnen omassa lattiassani kun alakerta kävelee. Kun olin vasta muuttanut, luulin että yläkerrassa on joku kunnon tömistelijä. Meni kuukausi niin sain selville, että naapuri olikin heiveröinen vanhus eikä tietenkään äänen lähde vaan alakerran norsupariskunta. Sama pari biletti kovaäänisesti kaksikin kertaa viikossa, myös arkena, mutta on toistaiseksi rauhoittunut useiden häiriöilmoitusten takia. Polttavat tupakkaa ketjussa myös, ja parvekelasi raollaan parvekkeen reunassa mikä johtaa savut suoraan meidän ikkunalle. Eli tuulettaa ei voi. Pariskunnan mies on kans tällainen litralorottelija, kiroaa usein myös kovaäänisesti. Niin ja riidat on sopivaa käydä parvekkeella aamuneljältä huutaen että koko sisäpiha kaikuu :)
Onneksi ovat vuokralla. Harmittaa että muuten rauhallisen talon on pilanneet tällainen nuoripari.
Aluksi kannattaa katsoa välipohjien paksuus rapussa: vanhat talot (ei ontelolaatta), jos alle 20 cm, niin ei kannata ostaa. Ontelolaattatalot pitäisi olla yli 25 cm vanhoissa (kohtalainen äänieristys, ei kuitenkaan hyvä), ja 36 cm uusissa. Ontelolaatat tietää katossa olevista urista. Jos vanhoissa ontelolaattataloissa (kerroskorkeus 2.8 m) katon korkeus 250 cm asunnossa tai yli, tarkoittaa että lattiaan ei ole tehty muutaman sentin lisäkerrosta betonista, joka auttaa oleellisesti ääniin jotka tulevat sivuttaissuunnista. Mikäli lisäkerrosta ei tehty ontelolaattatalossa, niin jos joku imuroi jalkalistoja, kaikki kolina kuuluu läpi viereisestä asunnosta (ei välttämättä kuitenkaan puhe).