Lue keskustelun säännöt.
Jotenkin ärsyttää, kun yksi ystävä pyrii hyötymään sosiaalisista verkostoistani
17.07.2019 |
Tunnen tämän ystävän jo lapsuudesta saakka, nyt ollaan kohta nelikymppisiä. Hänellä ei ole eri kouluista, kimppakämpistä, työpaikoista, harrastuksista yms. jäänyt muita ystäviä jäljelle kuin minä. Milloin hän on vain kyllästynyt johonkin uuteen tuttavuuteen, milloin on tullut riitaa yms., mutta pitkiä ystävyyssuhteita hänellä ei ole minua lukuun ottamatta ollut. Se johtuukin paljolti omista sosiaalisista taidoistani, sillä olen joustava, ennakoiva yms., ylipäätään sosiaalisti taitavahko tapaus. Minulla on paljon erilaisia sosiaalisia verkostoja, esim. entisistä työpaikoista, harrastuspiireistä, opiskelupaikoista jne. Sinänsä hassua on, että olen luonteeltani paljolti introvertti, mutta koska sosiaaliset taitoni ovat niin hyvät (mm. kuuntelen toista, olen kiinnostunut, empaattinen), ihmiset ystävystyvät mielellään kanssani.
Yhä enemmän on alkanut ärsyttää, että tuo ystäväni pyrkii yhä enemmän ja enemmän hyötymään noista sosiaalisista suhteistani, joiden eteen olen siis vuosien varrella nähnyt paljon aikaa ja vaivaa. Esim. nyt tänä kesällä hän on useamman kerran viikossa pyytänyt -viime aikoina jopa ikävään sävyyn vaatinut, että voisi tulla mukaan minun muihin kaveritapaamisiin. Hänellä kun ei ole oikein muita sosiaalisia kontakteja kuin minä, haluaisi hän nähdä minua useamman kerran viikossa. Minulla ei kuitenkaan ole siihen aikaa eikä jaksamista, joten olen sanonut, että voidaan nähdä vaikka kerran viikossa tai kahdessa. Osan ajasta kun haluan olla myös ihan yksikseni esim. Netlixiä ahmien.
Tuo kaveri ei siis oikein tahdo tajuta, ettei hän vaan voi ykskaks tulla täysin vieraiden ihmisten kanssa tapaamiseen. Noilla tapaamisilla voidaan puhua hyvinkin henkilökohtaisista asioista, kuten lapsettomuushoidoista, puolison uskottomuudesta, lapsen kehitysvammaisuudesta, paino-ongelman kanssa kamppailusta jne. Olen koittanut tätä hänelle kauniisti selittää, mutta vastaukset ovat tasoa a) "joo, suomalaiset on just tollaisia. Ollaan vaan pienissä piireissä eikä haluta jutella muille kuin kavereille". tai b) "No etkö sä voisi järjestää jotain illanistujaisia, joissa kaikki olisi toisilleen vieraita ja vaikka pelattaisiin Trivial Pursuitia". En kehtaa sanoa hänelle suoraan että: a) hän itse ei ole vuosien varrella onnistunut pitämään yllä ystävyyssuhteita vaan ne ovat aina katkenneet johonkin. Ihmissuhteisiin pitää nähdä vaivaa ja panostaa, jotta ne toimivat. b) Kuten sanoin, olen luoteeltani introvertti ja minua ahdistaa ajatus, että alkaisin emännöimään jotain toisilleen vieraan porukan peli-iltaa tms. Miksi minun pitäisi olla se, joka on vastuussa toisten ihmisten sosiaalisista suhteista?
Kommentit (50)
Ymmärrän ap:ta. Minulla itsellänikään ei ole paljon kavereita, mutta silti tuon kaverin käytös kuulostaa aika rasittavalta aikuiselle ihmiselle. Tosin mielestäni halukkuus tutustua ap:n muihin kavereihin ei ole se pahin juttu tässä, vaan se että hän haluaisi tavata joka viikko tai jopa monta kertaa viikossa. Minusta tuo on jo vähän tunkeilevaa. Jos tarvisee paljon seuraa, niin aikuisen ihmisen pitäisi osata hankkia useampia kavereita eikä vain roikkua yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni sillä ei ole mitään oikeutta hyötyä sun sosiaalisista suhteista, jos et itse hyödy siitä mitenkään.
Suomalaisilla on rasittava piirre olla tajuamatta, että hyödyn pitää olla molempiin suuntiin.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sillä ei ole mitään oikeutta hyötyä sun sosiaalisista suhteista, jos et itse hyödy siitä mitenkään.
Suomalaisilla on rasittava piirre olla tajuamatta, että hyödyn pitää olla molempiin suuntiin.
Mistäpä tiedät ap, ettet jossain vaiheessa elämää olisi vailla apua tältä nyt dissaamaltasi henkilöltä. Osat voivat vaihtua ja sitten oletkin itse anelemassa häneltä (tai joltakulta muulta) apua. Miksi on sinulta pois auttaa häntä juuri nyt?
Ota tyyppi mukaan ja hänhän on itse vastuussa omasta käytöksestään ja sanomisistaan. Jos käyttäytyy idiootisti, niin ei hän siellä kauaa roiku mukana. Toisaalta voihan hän myös osoittautua yllättävän hyväksi tyypiksi vastoin kaikkia ennakko-odotuksiasi.
Just tuollaisia suomalaiset ovat. Toisilla ei käytöstapoja eikä osata ottaa huomioon toisten toiveet. Toiset taas ovat sellaisia ystävien pihtaajia.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sillä ei ole mitään oikeutta hyötyä sun sosiaalisista suhteista, jos et itse hyödy siitä mitenkään.
Suomalaisilla on rasittava piirre olla tajuamatta, että hyödyn pitää olla molempiin suuntiin.
Eli jos autan ystävääni esim. kela-asioiden selvittämisessä, niin mitä hyötyä minun pitäisi siitä saada?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mua vähän loukkaa, kun mulla kaveri, joka ei halua ottaa mukaan mihinkään, missä on muita. Miten voin olla läheinen jonkun kanssa, joka ei halua yhtään jakaa elämäänsä kanssani?
Mutta ap:n kaveri kyllä vaikuttaa jo aika tunkeilevalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sillä ei ole mitään oikeutta hyötyä sun sosiaalisista suhteista, jos et itse hyödy siitä mitenkään.
Suomalaisilla on rasittava piirre olla tajuamatta, että hyödyn pitää olla molempiin suuntiin.
Eli jos autan ystävääni esim. kela-asioiden selvittämisessä, niin mitä hyötyä minun pitäisi siitä saada?
Jos tarvitset itse apua esim. paperiasioissa, muutossa, henkistä tukea jne. sen pitää olla apuna.
Ap. kertoo sosiaalisesta verkostosta, johon se panostaa, josta sille on hyötyä, ei siihen voi tulla keskelle ilman, että siitä on aplle saman tasoista sosiaalista hyötyä. Noin toimii muualla maailmassa kaikki suhteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän aloittajaa. Kun menen tapaamaan ystävääni tai jotain kaveriporukkaa, ystäväni haluaa tavata minut ja minä hänet ja porukka haluaa tavata toisiaan. Jos haluamme tavata myös jotain tuntemattomia, menemme jonnekin baariin, festareille tms paikkaan, missä jokainen voi tutustua myös itselleen entuudestaan tuntemattomiin ihmisiin oman valintansa mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten Sä olet edelleen sen kaverisi kaveri, vaikka kaikki muut on häipyneet?
Introverttina haluan itsekin tavata ystäviäni ns. yksitellen. En tosiaan alkaisi mitään kutsuja järkkäämään, inhoan emännöintiä ja suuria porukoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisillä on pyrkimys hyötyä muista.
Pidän kaveripiirini erillään.
Olen ennen ollut eri porukoiden yhdistäjä. Lopetin sen, koska mitään en saanut siitä. Ihmiset hakevat huomiota vain itselleen helpoimman kautta. En enää auta siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sillä ei ole mitään oikeutta hyötyä sun sosiaalisista suhteista, jos et itse hyödy siitä mitenkään.
Suomalaisilla on rasittava piirre olla tajuamatta, että hyödyn pitää olla molempiin suuntiin.
Eli jos autan ystävääni esim. kela-asioiden selvittämisessä, niin mitä hyötyä minun pitäisi siitä saada?
Jos tarvitset itse apua esim. paperiasioissa, muutossa, henkistä tukea jne. sen pitää olla apuna.
Ap. kertoo sosiaalisesta verkostosta, johon se panostaa, josta sille on hyötyä, ei siihen voi tulla keskelle ilman, että siitä on aplle saman tasoista sosiaalista hyötyä. Noin toimii muualla maailmassa kaikki suhteet.
No kai ap:n kaverikin voi olla apuna paperiasioissa, muuttoapuna jne. Toisaalta aloitusviestin perusteella ap:lle olisi sosiaalista hyötyä sekin, että kaveri saa tuosta porukasta tuttavia ja ap:lla on enemmän aikaa netflixille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt oikein ymmärtänyt muutamaa asiaa, esimerkiksi sitä, että miksi ap yleensä on tuon tyypin kaverina. Jos hän kerran on niin rasittava, niin mikä juju siinä kaveruudessa on?
Myös sitä ihmettelen, että miten kukaan jaksaa enää nelikymppisenä tuollaisia kimppakissanristiäisiä tai useamman kerran viikossa tapaamisia - eikö teillä ole muuta elämää?
Entä miten nelikymppinen ei vieläkään osaa rajata ystäväpiiriään itselleen sopivaksi? Kaikille ei tarvitse olla ylimairea tyyppi, vaan voi vain pistää yhteyden poikki tai antaa sen hiipua niin, että jättää itse vastaamatta.
Vierailija kirjoitti:
En nyt oikein ymmärtänyt muutamaa asiaa, esimerkiksi sitä, että miksi ap yleensä on tuon tyypin kaverina. Jos hän kerran on niin rasittava, niin mikä juju siinä kaveruudessa on?
Myös sitä ihmettelen, että miten kukaan jaksaa enää nelikymppisenä tuollaisia kimppakissanristiäisiä tai useamman kerran viikossa tapaamisia - eikö teillä ole muuta elämää?
Entä miten nelikymppinen ei vieläkään osaa rajata ystäväpiiriään itselleen sopivaksi? Kaikille ei tarvitse olla ylimairea tyyppi, vaan voi vain pistää yhteyden poikki tai antaa sen hiipua niin, että jättää itse vastaamatta.
Mä jaksan vielä päälle viiskymppisenäkin. Mutta tosiaan kesäaikaan, en ympäri vuoden. Jotenkin vaan kesällä jaksaa paremmin kuin muulloin.
En lähtis tuohon eri porukoiden yhdistelyyn. Ei siksi, ettei kaveri vaan mitenkään "hyötyisi". Vaan siksi, että ei ne erilaisten kaveriporukoide yhdistelty aikuisiällä oo mitään kovin helppoja juttuja. Niissä tarvitaan jotain semmoisia diplomaattikutsuemännän taitoja joita mulla ei ole, vaikka muuten olenkin myös pidetty ja suosittu ystävä monelle, ja sillä tavalla ehkä joiltain osin ns. sosiaalisesti taitava. Näkeehän tuon hankaluuden esim polttareissa, jos morsian on ollut monessa mukana ja kaverit ovat eri porukoista.
Montako kertaa saa kehuttua itseään yhdessä aloituksessa?
Onneksi olkoon! Taisit tehdä ennätyksen!
Tulihan kaikille nyt selväksi ap:n taidot?
No ehkä sä voisit järjestää jonkinlaisen tapaamisen esim ihan pienimuotoisenkin johon pyydät pari kaveriasi ja tämän takiaisen. Sitten katsotte synkkaako. Valkkaa vaikka ne joista on vähiten iloa sulle kun se hyöty on itsellesi ilmeisesti kaiken a ja o. Parhaassa tapauksessa tämä kaverisi ei enää vaivaa sinua jatkuvilla tarpeillaan tavata.
Outo tapa ajatella että toinen on tulossa kärkkymään sinun apajillesi,ihan kuin ihmiset olisivat jotain hyödykkeitä joita et halua jakaa. Mitä sinulta käytännössä voitaisiin tuossa tilanteessa viedä
Jos se kaveri järkkäis jotkut tapaamiset ja sinä kutsuisit kavereitas niihin? Sun ei tarvis olla se emäntä. Tapaaminen vois liittyä vaikka johonkin harrastukseen t. jonkin koulun tapaamiseen 10v 15v tms. kuluttua.
Ei sulla olisi jotain sellaista samanlaista kaveria toista ja voisit järkätä heidät toisilleen?
Aargghh miksi ei voi tulla mukaan??
Nykyajan ihminen menee täysin luontoa vastaan. Olemme laumaeläimiä, tottakait toista otetaan mukaan ja näytetään! Eikö ole ihana ja tarpeellista olla hyödyllinen?
Sitten ihmetellään miksi Suomessa ollaan syrjäytyneitä ja yksinäisiä. Täällä on niin järkyttävän tylyä ja kylmää!!
Mitä jos nämä sun ihmiset eivät sua olisi koskaan ottanut mukaan?
Suomessa ei osata yhtään pelata yhteishenkeen ja kaikkien hyväksi. Kuvottavaa ja itsekästä.817