Lue keskustelun säännöt.
Jotenkin ärsyttää, kun yksi ystävä pyrii hyötymään sosiaalisista verkostoistani
17.07.2019 |
Tunnen tämän ystävän jo lapsuudesta saakka, nyt ollaan kohta nelikymppisiä. Hänellä ei ole eri kouluista, kimppakämpistä, työpaikoista, harrastuksista yms. jäänyt muita ystäviä jäljelle kuin minä. Milloin hän on vain kyllästynyt johonkin uuteen tuttavuuteen, milloin on tullut riitaa yms., mutta pitkiä ystävyyssuhteita hänellä ei ole minua lukuun ottamatta ollut. Se johtuukin paljolti omista sosiaalisista taidoistani, sillä olen joustava, ennakoiva yms., ylipäätään sosiaalisti taitavahko tapaus. Minulla on paljon erilaisia sosiaalisia verkostoja, esim. entisistä työpaikoista, harrastuspiireistä, opiskelupaikoista jne. Sinänsä hassua on, että olen luonteeltani paljolti introvertti, mutta koska sosiaaliset taitoni ovat niin hyvät (mm. kuuntelen toista, olen kiinnostunut, empaattinen), ihmiset ystävystyvät mielellään kanssani.
Yhä enemmän on alkanut ärsyttää, että tuo ystäväni pyrkii yhä enemmän ja enemmän hyötymään noista sosiaalisista suhteistani, joiden eteen olen siis vuosien varrella nähnyt paljon aikaa ja vaivaa. Esim. nyt tänä kesällä hän on useamman kerran viikossa pyytänyt -viime aikoina jopa ikävään sävyyn vaatinut, että voisi tulla mukaan minun muihin kaveritapaamisiin. Hänellä kun ei ole oikein muita sosiaalisia kontakteja kuin minä, haluaisi hän nähdä minua useamman kerran viikossa. Minulla ei kuitenkaan ole siihen aikaa eikä jaksamista, joten olen sanonut, että voidaan nähdä vaikka kerran viikossa tai kahdessa. Osan ajasta kun haluan olla myös ihan yksikseni esim. Netlixiä ahmien.
Tuo kaveri ei siis oikein tahdo tajuta, ettei hän vaan voi ykskaks tulla täysin vieraiden ihmisten kanssa tapaamiseen. Noilla tapaamisilla voidaan puhua hyvinkin henkilökohtaisista asioista, kuten lapsettomuushoidoista, puolison uskottomuudesta, lapsen kehitysvammaisuudesta, paino-ongelman kanssa kamppailusta jne. Olen koittanut tätä hänelle kauniisti selittää, mutta vastaukset ovat tasoa a) "joo, suomalaiset on just tollaisia. Ollaan vaan pienissä piireissä eikä haluta jutella muille kuin kavereille". tai b) "No etkö sä voisi järjestää jotain illanistujaisia, joissa kaikki olisi toisilleen vieraita ja vaikka pelattaisiin Trivial Pursuitia". En kehtaa sanoa hänelle suoraan että: a) hän itse ei ole vuosien varrella onnistunut pitämään yllä ystävyyssuhteita vaan ne ovat aina katkenneet johonkin. Ihmissuhteisiin pitää nähdä vaivaa ja panostaa, jotta ne toimivat. b) Kuten sanoin, olen luoteeltani introvertti ja minua ahdistaa ajatus, että alkaisin emännöimään jotain toisilleen vieraan porukan peli-iltaa tms. Miksi minun pitäisi olla se, joka on vastuussa toisten ihmisten sosiaalisista suhteista?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko jokun tietty syy ettet halua tämän ystävän liittyä sun kaveripiireihin? Siis toki ymmärrän, että joskus voi olla asioita, että vanhat kaverit ei ole valmiita jakaan uuden kanssa. Mutta miksei voi ehdottaa, että Hei, sopisko että ens kerralla mun kaveri Maija tulisi mukaan, se on tosi hauska tyyppi jne. ja ehkä kaikki viihtyvät oikein hyvin yhdessä.
Mistä ihmeestä sait aloituksesta käsityksen, että ap:n kaveri olisi tosi hauska tyyppi?
Hauska, mukava, tai mikä positiivinen sana häntä nyt kuvaa parhaiten. Jos ei ole mitään positiivista sanottavaa niin en kyllä ymmärrä miksi ap on tämän ystävä ylipäätään.
Ihminen, joka riitaantuu helposti muiden kanssa, ei mielestäni vastaa mitään noista mainitsemistasi sanoista. On ihan mahdollista, että aloittaja on ainoa ihminen, jonka kanssa hän ei ole riitaantunut. Mulla on ollut yksi tuon tyyppinen kaveri enkä itse olisi ikinä ottanut riskiä, että hän olisi riitaantunut jonkun mun ystäväni kanssa ja pahimmassa tapauksessa mun ja ystäväni välit olisivat olleet ohi. Lopulta hän onnistui karkottamaan omat teini-ikäiset lapsensakin näiden isälle eli exälleen asumaan ja sen jälkeen minä olin ainoa, jonka kanssa enää haastaa riitaa. Siihen loppui meidän kaveruus.
Siis toki ymmärrän, että tämmöinen voi olla rasittava tapaus, mutta tässä AP viittasi henkilöön ystävänä. Mulle ainakin toi termi viittaa tosi läheiseen henkilöön ja silloin musta olisi kyllä kumma jos häntä ei haluttaisi kutsua ikinä mihinkään kaveriporukoihin. Ei tietenkään kaikkiin mihin AP menee, mutta kun hän just sanoi että on valtavasti kavereita, niin luulisi tuosta joukosta nyt löytyvän sellaisia joiden kanssa ystävällä jotain yhteistä. Olisi varmaan molemmille osapuolille parempi, että kyseisellä henkilöllä olisi muitakin kontakteja, vaikka sitten APn kautta tavattuja. Jos olisi satunnaisempi tuttu ymmärtäisin APn rasituksen helpommin, mutta kyllä ystäviä pitää ton verren jelpata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko jokun tietty syy ettet halua tämän ystävän liittyä sun kaveripiireihin? Siis toki ymmärrän, että joskus voi olla asioita, että vanhat kaverit ei ole valmiita jakaan uuden kanssa. Mutta miksei voi ehdottaa, että Hei, sopisko että ens kerralla mun kaveri Maija tulisi mukaan, se on tosi hauska tyyppi jne. ja ehkä kaikki viihtyvät oikein hyvin yhdessä.
Mistä ihmeestä sait aloituksesta käsityksen, että ap:n kaveri olisi tosi hauska tyyppi?
Hauska, mukava, tai mikä positiivinen sana häntä nyt kuvaa parhaiten. Jos ei ole mitään positiivista sanottavaa niin en kyllä ymmärrä miksi ap on tämän ystävä ylipäätään.
Ihminen, joka riitaantuu helposti muiden kanssa, ei mielestäni vastaa mitään noista mainitsemistasi sanoista. On ihan mahdollista, että aloittaja on ainoa ihminen, jonka kanssa hän ei ole riitaantunut. Mulla on ollut yksi tuon tyyppinen kaveri enkä itse olisi ikinä ottanut riskiä, että hän olisi riitaantunut jonkun mun ystäväni kanssa ja pahimmassa tapauksessa mun ja ystäväni välit olisivat olleet ohi. Lopulta hän onnistui karkottamaan omat teini-ikäiset lapsensakin näiden isälle eli exälleen asumaan ja sen jälkeen minä olin ainoa, jonka kanssa enää haastaa riitaa. Siihen loppui meidän kaveruus.
Siis toki ymmärrän, että tämmöinen voi olla rasittava tapaus, mutta tässä AP viittasi henkilöön ystävänä. Mulle ainakin toi termi viittaa tosi läheiseen henkilöön ja silloin musta olisi kyllä kumma jos häntä ei haluttaisi kutsua ikinä mihinkään kaveriporukoihin. Ei tietenkään kaikkiin mihin AP menee, mutta kun hän just sanoi että on valtavasti kavereita, niin luulisi tuosta joukosta nyt löytyvän sellaisia joiden kanssa ystävällä jotain yhteistä. Olisi varmaan molemmille osapuolille parempi, että kyseisellä henkilöllä olisi muitakin kontakteja, vaikka sitten APn kautta tavattuja. Jos olisi satunnaisempi tuttu ymmärtäisin APn rasituksen helpommin, mutta kyllä ystäviä pitää ton verren jelpata.
Mä olen kanssasi eri mieltä. Jos ystävä on jo moneen otteeseen osoittanut, ettei hän ole oikein kykenevä ylläpitämään ystävyyssuhteitaan vaan kerta toisensa jälkeen on riitaantunut muiden ihmisten kanssa tai muuten helposti kyllästynyt ihmissuhteisiinsa, ei häntä tarvitse ENÄÄ jelpata. Aloittajan kaverillahan on ollut elämässään vaikka kuinka paljon ihmissuhteita, mutta aloittajaa lukuunottamatta ryssinyt ihan jokaisen.
Esittele ihmiset toisilleen ja tadaa, kaverisi taas riitaantuu heidän kanssaan, eikä sen jälkeen enää pyytele mitään. Problem solved.
Ap suhtautuu ystäväänsä ei ystävän periaatteella ja hyvin alentuvasti.
jos ystävä olisi jokin ansioitunut taiteilija tai julkkis esittelit hänet ylpeänä toisille. Mutta ei, olet typerä ja itsekäs ja arvioit ihmisiä suoritusten perustella.
En ottaisi sinua ystäväkseni ikinä.
Tässähän alkaa vähitellen ymmärtää, miksi Suomessa valmiisiin piireihin on äärimmäisen vaikea päästä, ja miksi erilaiset hyväveli ja -siskopiirit pyörivät. Tehän olette ilmiselvästi mustasukkaisia ystävistänne, ja vähintään alitajuisesti pelkäätte menettävänne asemanne ystäväpiirissä, jos siihen tulisi joku ulkopuolinen. Ajatella - joku muista ystävistähän voisi vaikka pitää tästä uudesta henkilöstä ENEMMÄN kuin sinusta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässähän alkaa vähitellen ymmärtää, miksi Suomessa valmiisiin piireihin on äärimmäisen vaikea päästä, ja miksi erilaiset hyväveli ja -siskopiirit pyörivät. Tehän olette ilmiselvästi mustasukkaisia ystävistänne, ja vähintään alitajuisesti pelkäätte menettävänne asemanne ystäväpiirissä, jos siihen tulisi joku ulkopuolinen. Ajatella - joku muista ystävistähän voisi vaikka pitää tästä uudesta henkilöstä ENEMMÄN kuin sinusta!
Kaikilla mun ystävilläni ja kavereillani on muitakin ystäviä ja kavereita kuin minä. En todellakaan ole mustasukkainen ystävistäni, päinvastoin. Yhdessä porukassa kaksi muuta ovat olleet toistensa kaasoja ja ovat toistensa lasten kummeja eli pitävät varmasti toisistaan enemmän kuin minusta. Ja se on ihan ok. Tähän porukkaan pääsee varmasti mukaan ryhtymällä itsekin aktiiviseksi koiraharrastajaksi. Kun me kokoonnutaan yhteen, puhutaan pääasiassa koirista ja koiraharrastuksesta. Aihe kun on sellainen, joka ei yleensä kiinnosta muita kuin aktiivisia koiraharrastajia ja sen vuoksi tässä porukassa puhutaan koiraharrastuksesta. Muiden ystävien ja kavereiden kanssa puhutaan sitten jostain muusta. Ei tässä porukassa kilpailla toinen toistemme suosiosta vaan korkeintaan siitä, kenen koira on pärjännyt kilpailuissa parhaiten. Eikä tästäkään kovin paljon, koska vain näiden kahden hyvän ystävyksen koirat ovat samaa rotua ja kilpailevat samassa luokassa.
Vierailija kirjoitti:
Tässähän alkaa vähitellen ymmärtää, miksi Suomessa valmiisiin piireihin on äärimmäisen vaikea päästä, ja miksi erilaiset hyväveli ja -siskopiirit pyörivät. Tehän olette ilmiselvästi mustasukkaisia ystävistänne, ja vähintään alitajuisesti pelkäätte menettävänne asemanne ystäväpiirissä, jos siihen tulisi joku ulkopuolinen. Ajatella - joku muista ystävistähän voisi vaikka pitää tästä uudesta henkilöstä ENEMMÄN kuin sinusta!
Uuden ihmisen ottaminen mukaan tiiviiseen porukkaan on aina riski koko porukan olemassaololle. Porukka on ollut tiivis sen vuoksi, että jokainen sen jäsenistä haluaa olla porukassa mukana ja tulee hyvin toimeen kaikkien muiden kanssa. Porukassa joku voi olla toiselle läheisempi ystävä kuin toinen, mutta tämä ei ole haitaksi ryhmädynamiikalle.
Kun esim viiden hengen porukkaan tulee uusi ihminen, ryhmän pitää silti pysyä sellaisena kuin se oli aiemminkin. Jos uusi tulija ei tulekaan kovin hyvin toimeen Maijan kanssa, Maija saattaa jonkun ajan päästä lähteä koko ryhmästä. Häntä ei enää kiinnosta kuulua porukkaan, hänellä on muitakin ystäviä ja kavereita. Koska Minnalle tärkein syy olla mukana porukassa oli nimenomaan Maija, Maijan lähdön jälkeen Minna harventaa osallistumistaan porukan tapaamisiin. Kun Maija on lähtenyt ja Minnakin osallistuu enää vain harvoin, kolme muuta alkupeäistä voi kokea, ettei uusi tulija korvaa Maijan lähtöä ja Minnan vähentynyttä osallistumista. Minna on saattanut olla ryhmän hauskuuttaja ja kun hauskuuttaja alkaa osallistua vain harvoin yhteisiin juttuihin, jossain vaiheessa kolme muuta ei ehkä halua osallistua tapaamisiin kuin silloin, kun Minnakin varmasti osallistuu. Minna on myös saattanut olla just se porukan kokoontumisten järjestäjä. Se, jonka kotona on vietetty illanistujaisia ja jonka mökillä vietetty viikonloppuja. Se, joka kerää porukan kasaan, sopii aikatulut, varaa ravintolasta pöydät tai Tallinnan risteilyt jne. Jos uusi tulija- tai kukaan muukaan kolmesta alkuperäisestä - ei ota tätä järjestäjän roolia, mitään tapaamisia ei järjesty kuin silloin, kun Minna järjestää. Ja koska Minna järjestää tälle porukalle yhä harvemmin, myös tapaamiset harvenee ja ryhmä alkaa vähitellen hajota kokonaan.
Läheskään aina ei tietenkään käy näin. Mutta tuo riski on olemassa aina, kun tiiviiseen ryhmään tulee uusia ihmisiä. Sama riski tietysti myös, jos tiiviistä porukasta joku lähtee pois tai vaikka kuolee. Tiiviissä ryhmässä voi tuntua, että jokaisella on täsmälleen sama merkitys ryhmän koossa pysymiselle. Aina ei kuitenkaan ole näin. Kuuluin nuorena porukkaan, josta yllättäen yksi kuoli. Hän ei ollut ryhmässä mikään "johtohahmo" vaan samanlainen ryhmäläinen kuin me muutkin. Hänen kuolemansa jälkeen ryhmä ei kuitenkaan kenestäkään tuntunut enää samalta, tapaamiset harvenivat ja vähitellen ryhmä lakkasi olemasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa teiniä. Olen 40-v aikuinen ihminen enkä enää jaksaisi tuollaista lapsellista sosiaalista peliä. Päätän itse, kenen kanssa ja milloin vietän aikaani.
Itse en ymmärrä, miksi ap ylläpitää mitään suhdetta tämän "ystävän" kanssa, jos tämä ärsyttää.
Itsehän olen sosiaalisesti jopa niin taitava, että osaan teidät tyypit, joiden seurassa en viihdy.
Mulla on hyvin erilaisia ystäviä. Esimerkiksi yksi on hyvin herkkä, hiljainen ja vähän ujokin. On ollut aikoinaan koulukiusattu ja se on jättänyt jälkensä. Toinen taas on räväkkä totuudentorvi, joka ei arkaile sanoa (varsin ronskein sanankääntein) ääneen, mitä mieltä on mistäkin tai kenestäkin. Ja tiedän, että herkässä ystävässäni on paljon sellaista, joka saisi räväkän ystäväni sanahanat auki. Tulen molempien kanssa oikein hyvin toimeen, koska olen tuntenut molemmat lähes 20 vuotta. Omasta mielestäni olisin kuitenkin aika paska ystävä, jos pistäisin herkän ystäväni ja räväkän ystäväni samaan aikaan samaan tilaan.