Masennus ja väkivaltaiset ajatukset, onko kohtalotovereita?

Viereen tunkevat ihmiset ärsyttää vaikkei olisi masennustakaan. Ja sellaisia jotka ei kunnioita muiden tilaa tekisi mieli tempaista nenukkiin.

Sinccis

Miksi mun pitäisi sitten kunnioittaa niiden tilaa?

Et ole yksin. Ihan sama tunne myös itselläni. Koen joskus todella voimakasta vihaa ihmisiä kohtaan. Olen jollain tasolla myös aina pelännyt ihmisiä. Olen myös tullut väärinkohdelluksi joten tämä on vain lisännyt näitä tunteita ja epäluottamusta

Kyllä! Olen ihan todella aggressiivinen muita ihmisiä kohtaan, siis pääni sisällä, tosin viime aikoina alkanut ns valua uloskinpäin, esim murisin eräälle tumpelolle virkamiehelle taannoin. Suurinta huviani on katsoa youtubesta "ihmisiin sattuu" - videoita sillä kerta kaikkiaan vihaan ihmisiä, ovat niin onnellisen hyvinvoivia ja pulskeita. (en siis kuitenkaan halua vahingoittaa ketään ainakaan tarkoituksella). Aggressio lisääntyi kuin terapiani loppui.

Syötkö masennukseen jotain lääkettä?

Minulla lääkitys aiheutti järkyttävät väkivaltaiset ajatukset, ja kaikki pienimmätkin asiat saivat hermostumaan, jopa raivon partaalle. Ihan vaan esimerkiksi muiden ihmisten puhe sai raivon partaalle. Se oli pelottavaa.

Lopetin lääkityksen, ja päätin ettei koskaan enää sellaista paskaa kroppaani! Ja paremmin on mennyt, käyn viikottain kuitenkin psykoterapiassa.

Hae ihmeessä apua! Sitä on tarjolla vaikka kuinka eri keinoin.

Mutta tarkoitan muuta apua kuin lääkkeet...

Tsemppiä!

Kyllä, minulla on ihan sama. Eristäydyn mahdollisuuksien mukaan kun olo on huono.

Ei sun kannata alkaa oikeasti riehumaan ikinä missään. Todennäköisesti saat itse turpiin pahasti ja sitten taas on kaikki pielessä. Kannattaa ennemmin hoitaa itsensä kuntoon kuin tuhlata aikaansa.

Joo, ärtyneisyys on tuttu tunne. Kaikki mahdollinen ärsyttää, syystä tai syyttä. Hillitsen itseni, mutta oman pääni sisällä raivoan ja listin ihmisiä. Se on kuluttavaa. Syön kahta masennuslääkettä ja toinen niistä on nyt tauolla. Tästä johtuen vatutus on erittäin suurta. Kun aloin syömään masennuslääkkeitä, se auttoikin juuri ensimmäisenä ärtymykseen. Mikä ihana tunne.

Can We Overcome Thoughts of Depression?  (youtube)

Vierailija kirjoitti:

Syötkö masennukseen jotain lääkettä?

Minulla lääkitys aiheutti järkyttävät väkivaltaiset ajatukset, ja kaikki pienimmätkin asiat saivat hermostumaan, jopa raivon partaalle. Ihan vaan esimerkiksi muiden ihmisten puhe sai raivon partaalle. Se oli pelottavaa.

Lopetin lääkityksen, ja päätin ettei koskaan enää sellaista paskaa kroppaani! Ja paremmin on mennyt, käyn viikottain kuitenkin psykoterapiassa.

Hae ihmeessä apua! Sitä on tarjolla vaikka kuinka eri keinoin.

Mutta tarkoitan muuta apua kuin lääkkeet...

Tsemppiä!

Sama juttu, Cymbalta teki minusta vaarallisen itselleni ja ympäristölleni. En koskaan onneksi toteuttanut impulsseja, mutta ne olivat ihan hirveitä. Eikä lääkäri suostunut tekemään haittailmoitusta, vaikka aggressiiviset ajatukset alkoivat ja loppuivat tuon nimenomaisen lääkkeen myötä.

ihan normaalia vaikka ei olisi masentunutkaan, mutta onneksi tiedostat ettei tuo käytös ole soveliasta ainakaan muuta kuin pään sisällä..masennuslääkkeistä esim Venlaflaxin aiheuttaa vihan tunteita joten kannattaa puhua psykiatrin kanssa noista tuntemuksista..ja ehkä vaihtaa lääkitystä...

käytkö terapiassa jossa voisit selvittää tuntemuksiasi.. nimittäin vihan tunne voi olla seuraus traumaattisesta kokemuksesta josta et ole päässyt irti..

Meditointi auttaa

Lääkitys on tuossa vaiheessa syytä aloittaa, heti lääkäriin, nää lääkkeet kun eivät tehoa yhdessä yössä, ja samalla kannattaa pyytää terapiaa

Vierailija kirjoitti:

Syötkö masennukseen jotain lääkettä?

Minulla lääkitys aiheutti järkyttävät väkivaltaiset ajatukset, ja kaikki pienimmätkin asiat saivat hermostumaan, jopa raivon partaalle. Ihan vaan esimerkiksi muiden ihmisten puhe sai raivon partaalle. Se oli pelottavaa.

Lopetin lääkityksen, ja päätin ettei koskaan enää sellaista paskaa kroppaani! Ja paremmin on mennyt, käyn viikottain kuitenkin psykoterapiassa.

Hae ihmeessä apua! Sitä on tarjolla vaikka kuinka eri keinoin.

Mutta tarkoitan muuta apua kuin lääkkeet...

Tsemppiä!

Ensimmäisenä ei pitäisi lopettaa lääkitystä, merkkejä on minua ja kokeilemalla voi löytää sopivan, jos oireet ovat pahoja niin lääkitys on ehdottomasti suositeltavaa.

Vierailija kirjoitti:

ihan normaalia vaikka ei olisi masentunutkaan, mutta onneksi tiedostat ettei tuo käytös ole soveliasta ainakaan muuta kuin pään sisällä..masennuslääkkeistä esim Venlaflaxin aiheuttaa vihan tunteita joten kannattaa puhua psykiatrin kanssa noista tuntemuksista..ja ehkä vaihtaa lääkitystä...

käytkö terapiassa jossa voisit selvittää tuntemuksiasi.. nimittäin vihan tunne voi olla seuraus traumaattisesta kokemuksesta josta et ole päässyt irti..

Monesti terapioista voi hyötyä myös lääkityksen lisäksi, jos yks merkki ei sovi sulle,et voi sanoa että se aiheuttaa muille samoja oireita, joillekin sopii hyvin, toisille ei.

Vierailija kirjoitti:

ihan normaalia vaikka ei olisi masentunutkaan, mutta onneksi tiedostat ettei tuo käytös ole soveliasta ainakaan muuta kuin pään sisällä..masennuslääkkeistä esim Venlaflaxin aiheuttaa vihan tunteita joten kannattaa puhua psykiatrin kanssa noista tuntemuksista..ja ehkä vaihtaa lääkitystä...

käytkö terapiassa jossa voisit selvittää tuntemuksiasi.. nimittäin vihan tunne voi olla seuraus traumaattisesta kokemuksesta josta et ole päässyt irti..

Olin ala-asteella ja osan yläasteesta koulukiusattu, ja sen myötä hyvin epäluuloinen melkein kaikkia ihmisiä kohtaan. Ja nyt masentuneena kaikki kielteiset tunteet ihmisistä vain korostuu. Kuvittelen, että kaikki ajattelevat minusta vain pahaa, ja nauravat selkäni takana. Perhettä kohtaan (minulla on mies ja lapsi) en onneksi tunne näin, tosin ajatukset että he pärjäisivät paljon paremmin ilman minua, ottavat joskus vallan. 

- ap

Mulla sopimaton lääkitys aiheutti todella pahaa väkivaltaista ajattelua, siis tyyppiä tappaminen. Kuvaamasi kaltainen on aivan tavallista, eikä välttämättä vaadi lääkitystä, joka usein pahentaa oloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syötkö masennukseen jotain lääkettä?

Minulla lääkitys aiheutti järkyttävät väkivaltaiset ajatukset, ja kaikki pienimmätkin asiat saivat hermostumaan, jopa raivon partaalle. Ihan vaan esimerkiksi muiden ihmisten puhe sai raivon partaalle. Se oli pelottavaa.

Lopetin lääkityksen, ja päätin ettei koskaan enää sellaista paskaa kroppaani! Ja paremmin on mennyt, käyn viikottain kuitenkin psykoterapiassa.

Hae ihmeessä apua! Sitä on tarjolla vaikka kuinka eri keinoin.

Mutta tarkoitan muuta apua kuin lääkkeet...

Tsemppiä!

Sama juttu, Cymbalta teki minusta vaarallisen itselleni ja ympäristölleni. En koskaan onneksi toteuttanut impulsseja, mutta ne olivat ihan hirveitä. Eikä lääkäri suostunut tekemään haittailmoitusta, vaikka aggressiiviset ajatukset alkoivat ja loppuivat tuon nimenomaisen lääkkeen myötä.

Lääkkeiden hautoista voi ilmoittaa myös itse, ei tarvitse olla lääkärin halun varassa.