Tappelisitteko miehestänne jos täytyisi?

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisesta miehestä en taistelisi ikinä.

Kerro nyt minkä maalaisesta miehestä tappelisit? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua huomata naisten asenteet, lähes jokainen mies olisi valmis taistelemaan naisestaan. Välittävätkö sitten oikeasti?

-mies

Tähän et kyllä usko itsekään. Oikeastiko kuvittelet, että suurinosa miehistä haluaisi vielä akkansa pitää, jos siltä paljastuisi esimerkiksi puoli vuotta kestänyt suhde toiseen mieheen ? Niimpä niin ja lehmätkin lentää.

Niinpä = Niin + pä

Sama asia ärsyttää minuakin tosi usein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua huomata naisten asenteet, lähes jokainen mies olisi valmis taistelemaan naisestaan. Välittävätkö sitten oikeasti?

-mies

Tähän et kyllä usko itsekään. Oikeastiko kuvittelet, että suurinosa miehistä haluaisi vielä akkansa pitää, jos siltä paljastuisi esimerkiksi puoli vuotta kestänyt suhde toiseen mieheen ? Niimpä niin ja lehmätkin lentää.

Niinpä = Niin + pä

Sama asia ärsyttää minuakin tosi usein.

niimpä

Jos mies haluaa mennä, niin menköön, enkä takaisin ottaisi, vaikka olisi tulossakin, ja vaikka kuinka olisi ikävä. En pystyisi enää luottamaan siihen että hän on meidän puolella. 

Noin muuten taistelen kyllä mieheni vuoksi, ja suhteemme vuoksi, ja teen kaikkeni. Ainoastaan ne asiat poissuljen jotka eivät ole minun taisteltavissa, kuten esim. tuo miehen vapa tahto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä uskomattoman kylmiä vastauksia! Koskeeko sama myös lapsianne? Että jos joku yrittää kaapata, niin te ette laita tikkua ristiin estääksenne tätä?

Kertoo aika paljon naisista...

Aivan. Se että joku yrittää kaapata puolustuskyvyttömät lapset ja että toinen nainen houkuttelee matkaansa aikuisen miehen ovatkin täysin verrannollisia.

Se on ihan sun oma sairas keksintö että tässä olisi toisesta naisesta kyse. Katsos aikuisia voidaan kaapata siinä missä lapsiakin.

Vierailija kirjoitti:

Oon joskus miettinyt tätä tykönäni. Periaatteessa olen sen verran ylpeä ihminen, että jos mies haluaa mennä niin menköön. Vapaaehtoisuuteenhan parisuhde perustuu (ainakin yleensä länsimaissa) ja ketään en anele. Mutta, kun kuviossa on mukana myös lapset ja ollaan aviosssa, niin kyllä ottaisin puheeksi miehen kanssa, että onko hän ajatellut asian loppuun asti ja onko jotakin tehtävissä millä avioliiton voisi pelastaa. Kenenkään naisen kanssa en lähde tappelemaan, se saa jäädä omaan arvoonsa, mutta siis todennäköisesti nielisin ylpeyteni ja yrittäisin vedota mieheen, jotta perhe pysyy ehjänä.

Meillä on mieheni kanssa kolme lasta ja mies tietää sen ainakin yhtä hyvin kuin minäkin. Jos siis miehellä olisi sutinaa jonkun toisen naisen kanssa, niin se on hänen puoleltaan täysin tietoisesti tehty peliliike ja hän tietää jo sutinan aloittaessaan, että perhe tulee hajoamaan siitä heti kun minä saan asian tietooni.

Pidätkö sinä siis miestä niin typeränä, että hän ei osaisi ajatella tilannetta tulevaisuuden kannalta? Pitääkö sinun ihan muistuttaa miehelle, että "Muistatkos Pentti, että sinulla on lapsia? Oletkos ajatellut, että jos lähdet riiaamaan toista naista, niin minä en siitä oikein pidä ja saatanpa vaikka erotakin? Että jos nyt jatkat tuota touhua, niin niitä saattaa lasten perhe hajota!"

Ei, mies tietää sen kyllä ilman ylpeytesi nielemistäkin ja naurettavaa vetoamistakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä uskomattoman kylmiä vastauksia! Koskeeko sama myös lapsianne? Että jos joku yrittää kaapata, niin te ette laita tikkua ristiin estääksenne tätä?

Kertoo aika paljon naisista...

Aivan. Se että joku yrittää kaapata puolustuskyvyttömät lapset ja että toinen nainen houkuttelee matkaansa aikuisen miehen ovatkin täysin verrannollisia.

Se on ihan sun oma sairas keksintö että tässä olisi toisesta naisesta kyse. Katsos aikuisia voidaan kaapata siinä missä lapsiakin.

Mitenkähän tämä toinen nainen toteuttaisi tämän kaappauksen? Mieheni on urheilullinen liki 2m pitkä korsto.

Yksikään ihminen ei ole niin tahdoton olento, että pettää puolisoaan vahingossa. Se, että aloittaa toisen kanssa suhteen tai vaikka vaan yhdenillanjutun on AINA tietoinen valinta. Henkilö joka näin tekee, tietää tasantarkaan mihin se voi johtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua huomata naisten asenteet, lähes jokainen mies olisi valmis taistelemaan naisestaan. Välittävätkö sitten oikeasti?

-mies

Tähän et kyllä usko itsekään. Oikeastiko kuvittelet, että suurinosa miehistä haluaisi vielä akkansa pitää, jos siltä paljastuisi esimerkiksi puoli vuotta kestänyt suhde toiseen mieheen ? Niimpä niin ja lehmätkin lentää.

Niinpä = Niin + pä

Sama asia ärsyttää minuakin tosi usein.

niimpä

Wt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon joskus miettinyt tätä tykönäni. Periaatteessa olen sen verran ylpeä ihminen, että jos mies haluaa mennä niin menköön. Vapaaehtoisuuteenhan parisuhde perustuu (ainakin yleensä länsimaissa) ja ketään en anele. Mutta, kun kuviossa on mukana myös lapset ja ollaan aviosssa, niin kyllä ottaisin puheeksi miehen kanssa, että onko hän ajatellut asian loppuun asti ja onko jotakin tehtävissä millä avioliiton voisi pelastaa. Kenenkään naisen kanssa en lähde tappelemaan, se saa jäädä omaan arvoonsa, mutta siis todennäköisesti nielisin ylpeyteni ja yrittäisin vedota mieheen, jotta perhe pysyy ehjänä.

Meillä on mieheni kanssa kolme lasta ja mies tietää sen ainakin yhtä hyvin kuin minäkin. Jos siis miehellä olisi sutinaa jonkun toisen naisen kanssa, niin se on hänen puoleltaan täysin tietoisesti tehty peliliike ja hän tietää jo sutinan aloittaessaan, että perhe tulee hajoamaan siitä heti kun minä saan asian tietooni.

Pidätkö sinä siis miestä niin typeränä, että hän ei osaisi ajatella tilannetta tulevaisuuden kannalta? Pitääkö sinun ihan muistuttaa miehelle, että "Muistatkos Pentti, että sinulla on lapsia? Oletkos ajatellut, että jos lähdet riiaamaan toista naista, niin minä en siitä oikein pidä ja saatanpa vaikka erotakin? Että jos nyt jatkat tuota touhua, niin niitä saattaa lasten perhe hajota!"

Ei, mies tietää sen kyllä ilman ylpeytesi nielemistäkin ja naurettavaa vetoamistakin.

Mies toki tietää, mutta muistaako kiimassaan?

Mikä mies sellainen joka on vietävissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon joskus miettinyt tätä tykönäni. Periaatteessa olen sen verran ylpeä ihminen, että jos mies haluaa mennä niin menköön. Vapaaehtoisuuteenhan parisuhde perustuu (ainakin yleensä länsimaissa) ja ketään en anele. Mutta, kun kuviossa on mukana myös lapset ja ollaan aviosssa, niin kyllä ottaisin puheeksi miehen kanssa, että onko hän ajatellut asian loppuun asti ja onko jotakin tehtävissä millä avioliiton voisi pelastaa. Kenenkään naisen kanssa en lähde tappelemaan, se saa jäädä omaan arvoonsa, mutta siis todennäköisesti nielisin ylpeyteni ja yrittäisin vedota mieheen, jotta perhe pysyy ehjänä.

Meillä on mieheni kanssa kolme lasta ja mies tietää sen ainakin yhtä hyvin kuin minäkin. Jos siis miehellä olisi sutinaa jonkun toisen naisen kanssa, niin se on hänen puoleltaan täysin tietoisesti tehty peliliike ja hän tietää jo sutinan aloittaessaan, että perhe tulee hajoamaan siitä heti kun minä saan asian tietooni.

Pidätkö sinä siis miestä niin typeränä, että hän ei osaisi ajatella tilannetta tulevaisuuden kannalta? Pitääkö sinun ihan muistuttaa miehelle, että "Muistatkos Pentti, että sinulla on lapsia? Oletkos ajatellut, että jos lähdet riiaamaan toista naista, niin minä en siitä oikein pidä ja saatanpa vaikka erotakin? Että jos nyt jatkat tuota touhua, niin niitä saattaa lasten perhe hajota!"

Ei, mies tietää sen kyllä ilman ylpeytesi nielemistäkin ja naurettavaa vetoamistakin.

Mies toki tietää, mutta muistaako kiimassaan?

Eiköhän sekin ole ihan tietoinen valinta päättää, että antaa alapään määrätä tulevaisuuttaan.

Kysyttiin tappelemisesta, ei riitelemisestä, taistelemisesta tai muista ponnistuksista.

Olen kyllä käynyt kiinni miehen silloiseen naiseen, mutta en saadakseni miehen itselleni, vaan siksi, että nainen tuli minun reviirilleni.

Tekisin sen uudelleenkin.

Vierailija kirjoitti:

Kysyttiin tappelemisesta, ei riitelemisestä, taistelemisesta tai muista ponnistuksista.

Olen kyllä käynyt kiinni miehen silloiseen naiseen, mutta en saadakseni miehen itselleni, vaan siksi, että nainen tuli minun reviirilleni.

Tekisin sen uudelleenkin.

Kerro lisää ja vakuuta miten tekosi oli oikeutettu! Minkä ikäinen olit silloin?

Itse en ole ikinä käynyt kiinni yhteenkään naiseen tai mieheen pahalla tarkoituksella. Kertaakaan ei ole tullut eteen mitään sellaista uhkaa, että siinä olisi pitänyt alkaa pahoinpitelemään toista ihmistä, ei edes humalassa.

Olen 45 vuotias naimisissa oleva tavallinen kolmen teinin äiti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä uskomattoman kylmiä vastauksia! Koskeeko sama myös lapsianne? Että jos joku yrittää kaapata, niin te ette laita tikkua ristiin estääksenne tätä?

Kertoo aika paljon naisista...

Aivan. Se että joku yrittää kaapata puolustuskyvyttömät lapset ja että toinen nainen houkuttelee matkaansa aikuisen miehen ovatkin täysin verrannollisia.

Se on ihan sun oma sairas keksintö että tässä olisi toisesta naisesta kyse. Katsos aikuisia voidaan kaapata siinä missä lapsiakin.

Mitenkähän tämä toinen nainen toteuttaisi tämän kaappauksen? Mieheni on urheilullinen liki 2m pitkä korsto.

Ja kuka on puhunut toisesta naisesta? Kyseessä voi olla vaikka 5:n miehen jengi joka kaappaa ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyttiin tappelemisesta, ei riitelemisestä, taistelemisesta tai muista ponnistuksista.

Olen kyllä käynyt kiinni miehen silloiseen naiseen, mutta en saadakseni miehen itselleni, vaan siksi, että nainen tuli minun reviirilleni.

Tekisin sen uudelleenkin.

Kerro lisää ja vakuuta miten tekosi oli oikeutettu! Minkä ikäinen olit silloin?

Itse en ole ikinä käynyt kiinni yhteenkään naiseen tai mieheen pahalla tarkoituksella. Kertaakaan ei ole tullut eteen mitään sellaista uhkaa, että siinä olisi pitänyt alkaa pahoinpitelemään toista ihmistä, ei edes humalassa.

Olen 45 vuotias naimisissa oleva tavallinen kolmen teinin äiti.

Ihan tukevasti keski-ikäinen olin, 40 vuotta.

Nainen asui toisella paikkakunnalla, ja tuli miehen luokse viikonloppuisin. Ok, siinä ei ole huomauttamista. Mutta se, että hän tuli minun reviirilleni, meni liian pitkälle. Miehen syytähän tuo oli, mies tiesi missä liikun ja mitä harrastan ja toi naisen tahallaan mukanaan samoihin paikkoihin. Hän kai ajatteli imarreltuna, että hänestä tapellaan, vaikka minä vain tein selväksi naiselle, että pysyy poissa minun harrastepaikoistani. Harrastaa hän voi kotipaikkakunnallaan, tai sitten miehen luona harrastaa jotain muuta eikä tunge itseään sinne missä minä liikun.

Olin niin vihainen, että olisin voinut tappaa. Onneksi en tappanut. Olin varoittanut asiasta etukäteen, mutta ihmisille on tyypillistä, ettei uskota puhetta. Muita tekoja uskotaan.

Viesti meni kerrasta perille sekä naiselle että miehelle. En kadu enkä häpeä. Minulla on oma elinympäristöni, enkä näe syytä miksi monen sadan kilometrin päässä asuvan naisen pitäisi alkaa minun kotipaikkakunnallani harrastaa samoja asioita kuin minä.

Ei kenelläkään tervejärkisellä ole nykyään syytä tapella, jos toinen haluaa mennä. Kuka vaan pärjää omillaankin tai löytää helposti uuden. 

Ennen vanhaan naiset saattoivat taistella, koska miehen mukaan saattoi meni koko omaisuus, perhe, suku ja yhteiskunnallinen asema. Kyseessä oli ensisijaisesti taistelu toimeentulon ja perheen puolesta eikä rakkaus johonkin petolliseen vellihousuun. 

Miehet taas saattoivat tapella kunnian puolesta, koska nainen katsottiin miehen omaisuudeksi, ja jos toinen mies yritti sen viedä, se olisi ollut kunnianloukkaus samalla tavalla kuin olisi viety talo, karja tai jotain muuta omaisuutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon joskus miettinyt tätä tykönäni. Periaatteessa olen sen verran ylpeä ihminen, että jos mies haluaa mennä niin menköön. Vapaaehtoisuuteenhan parisuhde perustuu (ainakin yleensä länsimaissa) ja ketään en anele. Mutta, kun kuviossa on mukana myös lapset ja ollaan aviosssa, niin kyllä ottaisin puheeksi miehen kanssa, että onko hän ajatellut asian loppuun asti ja onko jotakin tehtävissä millä avioliiton voisi pelastaa. Kenenkään naisen kanssa en lähde tappelemaan, se saa jäädä omaan arvoonsa, mutta siis todennäköisesti nielisin ylpeyteni ja yrittäisin vedota mieheen, jotta perhe pysyy ehjänä.

Meillä on mieheni kanssa kolme lasta ja mies tietää sen ainakin yhtä hyvin kuin minäkin. Jos siis miehellä olisi sutinaa jonkun toisen naisen kanssa, niin se on hänen puoleltaan täysin tietoisesti tehty peliliike ja hän tietää jo sutinan aloittaessaan, että perhe tulee hajoamaan siitä heti kun minä saan asian tietooni.

Pidätkö sinä siis miestä niin typeränä, että hän ei osaisi ajatella tilannetta tulevaisuuden kannalta? Pitääkö sinun ihan muistuttaa miehelle, että "Muistatkos Pentti, että sinulla on lapsia? Oletkos ajatellut, että jos lähdet riiaamaan toista naista, niin minä en siitä oikein pidä ja saatanpa vaikka erotakin? Että jos nyt jatkat tuota touhua, niin niitä saattaa lasten perhe hajota!"

Ei, mies tietää sen kyllä ilman ylpeytesi nielemistäkin ja naurettavaa vetoamistakin.

En mä nyt ehkä noilla sanoilla juuri, mutta kyllä haluaisin keskustella tilanteesta ja avioliiton mahdollisesta jatkumisesta ja jatkumattomuudesta. Toki myös syistä mikä on johtanut tuollaiseen tilanteeseen, eli syrjähyppyyn tai sivusuhteeseen. Syyhän voi olla vaikka minussa ja toki haluaisin pelastaa avioliiton, jos itse siihen voin vain vaikuttaa. Mutta jos mies haluaa lähteä kaikesta huolimatta, niin sillehän ei sitten voi mitään.

En voi varmasti tietää miten oikeassa tilanteessa reagoisin, mutta syrjähypyn voisin antaa anteeksi, eli jos asiat on muutoin kunnossa niin en yksittäisen panoreissun takia hajottaisi perhettä. Pidempi sivusuhde olisi vaikea antaa anteeksi, varsinkin jos siihen liittyy tunteita. En ole yhtään varma, mutta ehkä siitäkin voisi päästä yli, jos kumpikin haluaisi edelleen jatkaa yhdessä ja pitää perheen koossa.

Ampuisin naisen joka yrittäisi viedä mieheni, jos menetys olisi 100% varmaa.

MITEN tappelisin? Nyrkeilläkö?

No yhtä naista haaveilin lyöväni kun kuntonyrkkeilin.

Todellisuudessa jos olisin tavannut hänet olisin sanonut, että sinulla oli jo mahdollisuutesi tämän miehen kanssa. Et halunnut häntä kokonaan. Minä haluan, ja rakastan häntä enemmän. Jätä hänet rauhaan.