Voiko mies olla kiinnostunut, jos hänestä ei kuulu useampaan päivään
Missä vaiheessa pitää olettaa, että mies ei enää ole kiinnostunut? Olen tapaillut erästä miestä nyt muutaman kerran, ja ainakin minusta meillä on sujunut hyvin. Nyt hän on kahden viikon työreissulla, enkä ole kuullut hänestä muutamaan päivään. Kyselin itse jo aiemmin viestillä kuulumisia, joten en haluaisi aina olla aloitteentekijä. Aiemmin hän on aktiivisesti sopinut tulevia näkemisiä, mutta nyt sovittiin vain, että viestitellään. Mahtoikohan mies olla kiinnostunut vain seksistä, vai voiko hän vielä olla kiinnostunut?
P.s. tiedän, että kuulostan säälittävältä, kun roikun odottamassa viestiä mieheltä, mutta hän vaikutti oikeasti todella kivalta.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikutanko roikkujalta, jos itse laitan viestiä ja kysyn kuulumisia, vai pitääkö odotella, kuuluuko toisesta jotain?
Ei kannattaisi miettiä niin paljon, vaan toimia aina, miten sydän sanoo. Lähetin mun miehelle aikoinaan 20 viestiä yhteen putkeen, koska hänestä ei yhtäkkiä kuulunutkaan enää mitään. Siis noin vuorokauteen ja ihan suhteemme alussa. Hän kutsui mua kylläkin höperöksi tapahtuneen jälkeen, mutta edelleen hän mua rakastaa ja minä häntä:)
Sulla sattui tuuri, että mies viitsi sinua vielä katsoa tuon jälkeen. Normaali mies ei paljon katselisi moista sekopäätä. Minä ghostasin aikoinaan viideksi vuorokaudeksi silloisen seurustelukumppanini, kun lähdin ryyppyreissulle. Kyseli muutaman kerran (alle 5 kertaa) koko aikana, joten en antanut kenkää. Nyt on oltu naimisissa jo yli 10 vuotta. :)
Normaaleja miehiä ei olekaan, mutta tavallinen mies melko usein katselee sekopäätä.
Miehet ei ole tässä samanlaisia kuin naiset. Siinä missä nainen ahdistuu liian innokkaasti viestittelevästä miehestä, mies ei ahdistu. Nainen ei menetä lopullisesti mitään käyttäytymällä kuin sekopää, ainakaan jos hän on hyvännäköinen.
No joo, olen huomannut aivan saman:) Ja aina voin vedota siihen, että mun varpaisiin sattuu balettitreenien takia ja siksi käyttäydyn kuin hullu:DDD
Hei kaikki! Olen mies, ja olen ihastunut.
Olen kuitenkin hämmentynyt, enkä tiedä, kuinka pitäisi toimia. Takana on ikuisuuden kestänyt parisuhde, eikä mulla ole oikeastaan kokemusta nykyaikaisesta tapailu-/seurustelukulttuurista, ja joka tapauksessa viimeksi olin teinipoika, nyt aikuinen mies. Kiivas viestittely emojeineen ovat tavallaan vieras asia tässä yhteydessä, olen tottunut käyttämään viestimuotoista keskustelua lähinnä virallisiin asioihin ja sen sellaiseen.
Olen ihastunut naiseen, joka ehkä(?) on minuun, tunnemme toisemme pintapuolisesti, ja viihdymme hyvin yhdessä. Toisaalta olemme vasta sopineet ekan varsinaisen tapaamisen kahden kesken emmekä ole kauhean intensiivisesti yhteydessä. Ehkä se on kummallakin luonteessa, tai ehkä ujostelemme, kun kaikki on niin aluillaan. Lämpimästi silti ajattelemme toisistamme joka tapauksessa ja se on tuotu ilmi.
Mulla siis ei ole oikein käsitystä siitä, mikä olisi sopivaa ja toivottavaa juuri tässä ja nyt. Tekisi kamalasti mieli olla tiiviimmin yhteydessä, mutta pelkään, että se häiritsee häntä ja alan vaikuttaa yli-innokkaalta, ehkä epätoivoiselta. Haluaisin ihan vain kuulla enemmän hänen tekemisistään ja ajatuksistaan ja pitää välitöntä yhteyttä. En tiedä, odottaako hän minulta enemmän aloitteellisuutta, mutta käytännössä tuntuu olevan mun vastuulla laittaa aina se eka viesti, tai siis useimmiten näin on käynyt. Hän ei tunnu sitten taas jatkavan keskustelua oma-aloitteisesti. Näistä syistä mietin, että ehkä viestittely rasittaa häntä, ja ehkä hän ei niin kauhean innoissani ole minustakaan. Niinpä tulee helposti päiväkausien, jopa viikon taukoja. Asiaan kyllä vaikuttaa muukin, kuten molempien kiireet ja elämäntilanne, mutta tietenkäänhän sellaiset eivät ole varsinainen este, ainoastaan saattavat vaatia keskittymistä muuhun, niin, ettei aktiivisesti saa inspiraatiota jotain näpytellä juuri tietyssä hetkessä.
Oli miten oli, näen vaaran paikkoja sekä siinä, että olen nykyisenlailla suhteellisen passiivinen, että siinä, että olisin paljon aktiivisempi, mutta aiempaa enemmän yksipuolisen aloitteellinen. Kaikki varmaan selkenee pian, mutta avauduinpa nyt vaan, miten hankalaa se voi olla miettiä, mikä on sopiva yhteydenpidon taso tällaisessa tilanteessa. Asia olisi täysin eri, jos oltaisiin jo vakiintuneemmin tapailusuhteessa saati oltu intiimimmässä kontaktissa. Silloin ei tarvitsisi epäröidä toisen reaktioita samalla lailla.
Jos tästä siis jotain haluaa yleiseksi opiksi ottaa, niin on mahdollista että mies viestittelee harvakseltaan, vaikka olisi erittäin kiinnostunut. Hän voi olla vaan yhtä tomppeli/hämmentynyt/epävarma kuin minä. Kokemattomuus ja munaamisen pelko tai yliyrittäminen voi johtaa kaikenlaiseen outoon käytökseen. Kannattaa puhua mahdollisimman avoimesti, paljon ja aikaisin asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikutanko roikkujalta, jos itse laitan viestiä ja kysyn kuulumisia, vai pitääkö odotella, kuuluuko toisesta jotain?
Ei kannattaisi miettiä niin paljon, vaan toimia aina, miten sydän sanoo. Lähetin mun miehelle aikoinaan 20 viestiä yhteen putkeen, koska hänestä ei yhtäkkiä kuulunutkaan enää mitään. Siis noin vuorokauteen ja ihan suhteemme alussa. Hän kutsui mua kylläkin höperöksi tapahtuneen jälkeen, mutta edelleen hän mua rakastaa ja minä häntä:)
Sulla sattui tuuri, että mies viitsi sinua vielä katsoa tuon jälkeen. Normaali mies ei paljon katselisi moista sekopäätä. Minä ghostasin aikoinaan viideksi vuorokaudeksi silloisen seurustelukumppanini, kun lähdin ryyppyreissulle. Kyseli muutaman kerran (alle 5 kertaa) koko aikana, joten en antanut kenkää. Nyt on oltu naimisissa jo yli 10 vuotta. :)
Aijaa, hän oli kylläkin tosi imarreltu kaikista mun viesteista. Ja varsinkin siitä, jossa lupasin hänelle suuseksiä heti, kun seuraavan kerran nähdään:DDD
En tajua ollenkaan, miksi tunteita pitäisi pantata. Avaaja kärsii tilanteelta ja me muut spekuloimme asiaa oman kokemusmaailmamme perusteella. Järkevintä olisi kysyä mieheltä suoraan, mikä on tilanne. Ei maailma siihen kaadu:)
Ei kaadu ei, mutta on hyvä huomata että mies ei välttämättä puhu sitten ihan totta.
No ei, mutta miehen ensireaktiosta voi päätellä valtavan paljon:)
En nyt ainakaan hänen reissunsa aikana ala kysellä, että missä mennään. Katsotaan sitten matkan jälkeen, eteneekö juttu jonnekin, jos nyt ylipäätään enää nähdään.
Sun asenne on liian laimea ja intohimoton. Itse pommittaisin miestä viesteillä miljardi kertaa päivässä, olipa hän reissussa tai ei. Joissakin niistä lupaisin odottaa peppu pystyssä sängyllä ilman pöksyjä, kun taas toisissa uhkaisin viedä saamani lahjat kirppikselle ja sitä rataa:DDD
En kyllä ainakaan näin alkuun vielä tuota kehtaa tehdä. Olisi eri asia, jos olisimme seurustelleet jo jonkin aikaa, mutta nyt olemme ehtineet vain tapailla joitain kertoja. Enkä halua antaa ainakaan sitä kuvaa, että olen kiinnostunut vain seksistä, sillä haluaisin mielelläni muutakin.
"Työreissulla" 😊 Perheen kanssa lomalla.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tuohon työreissuun uskoisi, on vain muita deittejä.
Tai mökkiloma vaimon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
"Työreissulla" 😊 Perheen kanssa lomalla.
Ainakaan hänen asunnossaan ei ollut mitään viitteitä perheestä, vaan se oli selkeä poikamiesboksi. Ja juu, tokihan kyseessä voi olla vara-asunto, mutta en nyt jaksa niin hurjia kuvitella ilman mitään syytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikutanko roikkujalta, jos itse laitan viestiä ja kysyn kuulumisia, vai pitääkö odotella, kuuluuko toisesta jotain?
Ei kannattaisi miettiä niin paljon, vaan toimia aina, miten sydän sanoo. Lähetin mun miehelle aikoinaan 20 viestiä yhteen putkeen, koska hänestä ei yhtäkkiä kuulunutkaan enää mitään. Siis noin vuorokauteen ja ihan suhteemme alussa. Hän kutsui mua kylläkin höperöksi tapahtuneen jälkeen, mutta edelleen hän mua rakastaa ja minä häntä:)
Sulla sattui tuuri, että mies viitsi sinua vielä katsoa tuon jälkeen. Normaali mies ei paljon katselisi moista sekopäätä. Minä ghostasin aikoinaan viideksi vuorokaudeksi silloisen seurustelukumppanini, kun lähdin ryyppyreissulle. Kyseli muutaman kerran (alle 5 kertaa) koko aikana, joten en antanut kenkää. Nyt on oltu naimisissa jo yli 10 vuotta. :)
Aijaa, hän oli kylläkin tosi imarreltu kaikista mun viesteista. Ja varsinkin siitä, jossa lupasin hänelle suuseksiä heti, kun seuraavan kerran nähdään:DDD
En tajua ollenkaan, miksi tunteita pitäisi pantata. Avaaja kärsii tilanteelta ja me muut spekuloimme asiaa oman kokemusmaailmamme perusteella. Järkevintä olisi kysyä mieheltä suoraan, mikä on tilanne. Ei maailma siihen kaadu:)
Ei kaadu ei, mutta on hyvä huomata että mies ei välttämättä puhu sitten ihan totta.
No ei, mutta miehen ensireaktiosta voi päätellä valtavan paljon:)
En nyt ainakaan hänen reissunsa aikana ala kysellä, että missä mennään. Katsotaan sitten matkan jälkeen, eteneekö juttu jonnekin, jos nyt ylipäätään enää nähdään.
Sun asenne on liian laimea ja intohimoton. Itse pommittaisin miestä viesteillä miljardi kertaa päivässä, olipa hän reissussa tai ei. Joissakin niistä lupaisin odottaa peppu pystyssä sängyllä ilman pöksyjä, kun taas toisissa uhkaisin viedä saamani lahjat kirppikselle ja sitä rataa:DDD
En kyllä ainakaan näin alkuun vielä tuota kehtaa tehdä. Olisi eri asia, jos olisimme seurustelleet jo jonkin aikaa, mutta nyt olemme ehtineet vain tapailla joitain kertoja. Enkä halua antaa ainakaan sitä kuvaa, että olen kiinnostunut vain seksistä, sillä haluaisin mielelläni muutakin.
No silloin tietenkin sanot hänelle, että sulla on tunteita häntä kohtaan ja voisit olla peppu pystyssä odottamassa. Niin minäkin toimin, kun tapasin mun unelmien miehen. Siis, joka ei uskaltanut mua aluksi lähestyä ollenkaan. Kuvittelin, ettei häntä kiinnosta, mutta hän olikin liian varautunut tekemään aloitetta. Suhteet menevät mönkään lähinnä siinä, että mietitään kaikenlaisia ihme juttuja:)
Vierailija kirjoitti:
Hölmöyteni puolustamiseksi kerron, että olen ennen tätä ollut viimeksi pitkässä parisuhteessa, jonka alussa toinen osapuoli viestitteli lähes tauotta. Siihen nähden ainakin tuntuu oudolta, että toisesta ei kuulu muutamaan päivään. Olisipa ihanaa saada ajatukset käännettyä kokonaan pois toisesta loppumatkan ajaksi ja katsoa sitten hänen paluunsa jälkeen, tuleeko tästä mitään vai ei.
Minä olen tapaillut miestä, joka viestitteli päivittäin, monta kertaa päivässä. Onneksi selvisi alkumetreillä, että naisia on kierrossa enemmän kuin yksi.
Ei se viestittelyn määrä välttämättä kerro yhtikäs mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hölmöyteni puolustamiseksi kerron, että olen ennen tätä ollut viimeksi pitkässä parisuhteessa, jonka alussa toinen osapuoli viestitteli lähes tauotta. Siihen nähden ainakin tuntuu oudolta, että toisesta ei kuulu muutamaan päivään. Olisipa ihanaa saada ajatukset käännettyä kokonaan pois toisesta loppumatkan ajaksi ja katsoa sitten hänen paluunsa jälkeen, tuleeko tästä mitään vai ei.
Minä olen tapaillut miestä, joka viestitteli päivittäin, monta kertaa päivässä. Onneksi selvisi alkumetreillä, että naisia on kierrossa enemmän kuin yksi.
Ei se viestittelyn määrä välttämättä kerro yhtikäs mitään.
Tämä minua juuri häiritseekin, kun tuntuu, ettei nykyisessä deittailukulttuurissa voi yhtään tietää, mitä toinen haluaa. Vaikka kuinka lupailtaisiin yhteistä tulevaisuutta, saattaa tapailu loppua koska tahansa tai voi selvitä, että ei olekaan ainoa. En jaksaisi millään odotella kuukausikaupalla ja arvailla, onko toinen tosissaan kiinnostunut vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Hei kaikki! Olen mies, ja olen ihastunut.
Olen kuitenkin hämmentynyt, enkä tiedä, kuinka pitäisi toimia. Takana on ikuisuuden kestänyt parisuhde, eikä mulla ole oikeastaan kokemusta nykyaikaisesta tapailu-/seurustelukulttuurista, ja joka tapauksessa viimeksi olin teinipoika, nyt aikuinen mies. Kiivas viestittely emojeineen ovat tavallaan vieras asia tässä yhteydessä, olen tottunut käyttämään viestimuotoista keskustelua lähinnä virallisiin asioihin ja sen sellaiseen.
Olen ihastunut naiseen, joka ehkä(?) on minuun, tunnemme toisemme pintapuolisesti, ja viihdymme hyvin yhdessä. Toisaalta olemme vasta sopineet ekan varsinaisen tapaamisen kahden kesken emmekä ole kauhean intensiivisesti yhteydessä. Ehkä se on kummallakin luonteessa, tai ehkä ujostelemme, kun kaikki on niin aluillaan. Lämpimästi silti ajattelemme toisistamme joka tapauksessa ja se on tuotu ilmi.
Mulla siis ei ole oikein käsitystä siitä, mikä olisi sopivaa ja toivottavaa juuri tässä ja nyt. Tekisi kamalasti mieli olla tiiviimmin yhteydessä, mutta pelkään, että se häiritsee häntä ja alan vaikuttaa yli-innokkaalta, ehkä epätoivoiselta. Haluaisin ihan vain kuulla enemmän hänen tekemisistään ja ajatuksistaan ja pitää välitöntä yhteyttä. En tiedä, odottaako hän minulta enemmän aloitteellisuutta, mutta käytännössä tuntuu olevan mun vastuulla laittaa aina se eka viesti, tai siis useimmiten näin on käynyt. Hän ei tunnu sitten taas jatkavan keskustelua oma-aloitteisesti. Näistä syistä mietin, että ehkä viestittely rasittaa häntä, ja ehkä hän ei niin kauhean innoissani ole minustakaan. Niinpä tulee helposti päiväkausien, jopa viikon taukoja. Asiaan kyllä vaikuttaa muukin, kuten molempien kiireet ja elämäntilanne, mutta tietenkäänhän sellaiset eivät ole varsinainen este, ainoastaan saattavat vaatia keskittymistä muuhun, niin, ettei aktiivisesti saa inspiraatiota jotain näpytellä juuri tietyssä hetkessä.
Oli miten oli, näen vaaran paikkoja sekä siinä, että olen nykyisenlailla suhteellisen passiivinen, että siinä, että olisin paljon aktiivisempi, mutta aiempaa enemmän yksipuolisen aloitteellinen. Kaikki varmaan selkenee pian, mutta avauduinpa nyt vaan, miten hankalaa se voi olla miettiä, mikä on sopiva yhteydenpidon taso tällaisessa tilanteessa. Asia olisi täysin eri, jos oltaisiin jo vakiintuneemmin tapailusuhteessa saati oltu intiimimmässä kontaktissa. Silloin ei tarvitsisi epäröidä toisen reaktioita samalla lailla.
Jos tästä siis jotain haluaa yleiseksi opiksi ottaa, niin on mahdollista että mies viestittelee harvakseltaan, vaikka olisi erittäin kiinnostunut. Hän voi olla vaan yhtä tomppeli/hämmentynyt/epävarma kuin minä. Kokemattomuus ja munaamisen pelko tai yliyrittäminen voi johtaa kaikenlaiseen outoon käytökseen. Kannattaa puhua mahdollisimman avoimesti, paljon ja aikaisin asioista.
Mulla oli vahan sama tilanne, eli sinkkumarkkinoille 16 vuoden seurustelun jalkeen.
Ma tykkasin itse olla aktiivinen viestien lahettamisessa, ja kuittasin sen vaan sanomalla rehellisesti, etta mulla ei ole hajuakaan mistaan nykykommunikaatioon liittyvista saannoista deittikontekstissa, enka jaksa pelata mitaan peleja, ja etta yksinkertaisesti vaan tykkaan ko. tyypista ja hanen kanssa viestittelysta. Ja etta sanokoon jos viestittelen hairitsevasti/liian usein/liikaa.
No, nykyaan ollaan avoliitossa.
Eli komppaan, kannata kikkailla mitaan "peleja" ja analysoida toisen vastauksia tai vastaamatta jattamisia, sen kun kommunikoi vaan kunnolla ja rehellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ainakin työreissuilla on aktiivinen työaika niin kiireinen ja sisältää paljon muiden kanssa työskentelyä, että en halua silloin viestitellä kuin ihan pakolliset. Illasta kun työt alkaa loppumaan mennään syömään ja juomaan ja silloinkaan ei oikein ole hyvää tilaisuutta viestitellä. Sitten puolenyön aikaan kun kömmin kännissä hotellihuoneeseen, niin en ansinnäkään kykene viestittelemään ja jutut on sen mukaisia ettei kannata. Aamulla taas on huono-olo kun yrittää hotelliaamupalalla itseään herätellä, että siinä ei kyllä tee mieli viestitellä. Eli oikeasti ei vaan hyvää aikaa viestittelyyn tule.
Sitten kun mies tulee reissusta niin tilanne todennäköisesti muuttuu, joten ole huoleti!
M41
Varmasti näin, mutta eihän sitä nyt tarvitse mitään novelleja alkaa kirjoittamaan toiselle vaan ilmaista että toinen on ajatuksissa (jos siis on) ja ihan vaan toivottaa kivaa päivää/kauniita unia tms. Pari kaunista sanaa ei kyllä vaadi ihan ylitsepääsemättömiä ponnisteluja ja/tai aikaa vaan kertoo enemmänkin siitä, ettei toinen kiinnosta kun ei hän tule edes mieleen. Enemmänhän se vie aikaa ja energiaa, että keksii nuo selitykset miksi ei ehdi, pysty ja kykene.
N42
Kyllä kiinnostunut mies vastaa aika pikaisesti. Tokihan voi olla joku oikea syy miksei voi vastata. Yhteydet tökkii tms. Eli älä nyt vielä ”masennu”. Kun palaa reissusta ja jos ei sitten kuulu, niin mies oli vain seksin perässä.
Itse tunnen itseni ihan juntiksi. Harrastin seksiä Tinder miehen kanssa ja kävimme muutamilla treffeillä ennen sitä. Nyt kun kassit on tyhjät, niin eipä vastaa viesteihin. No. Sain hyvät kyydit. Hän selkeästi menetti enemmän kuin minä.
Tsemppiä ap 🙃
Mun kokemukseni mukaan kiinnostunut mies viestittelee. Se ero kommunikaatiossa on huima vrt. ei niin kiinnostunut.
Ihminen tarvii välillä tilaa, oli mies tai nainen. Aikaa kaivata puolisoaan.
Vähän sama kun tiedät saavasi veronpalautukset, kun saa koko potin kerralla. Jos saisit euron päivässä, eihän se tuntuisi miltään.