voisitko olla hankkimatta biologisia lapsia sillä syyllä, että maailmassa on jo paljon kotia tarvitsevia lapsia?

Nyt saan kokea ne jo kolmannen kerran :)

Jos lapsia en saisi niin tottakai voisin adoptoida, mutta nyt adoptoini ei ole käynyt mielessäkään.

ja miehenkin pitäisi haluta samaa.

Kannatan kyllä adoptiotakin tuolla perusteella, mutta kuitenkin halu saada lapsi tulee olla suurempi kuin auttamisen halu.

voisitko olla hankkimatta biologisia lapsia sillä syyllä, että maailmassa on jo paljon kotia tarvitsevia lapsia?

No, sen jälkeen kun on kaksi biologista lasta, niin olisimme voineet adoptoida, mutta emme kelvanneet vanhemmiksi.

Tuo mantra "maailmassa on jo paljon kotia tarvitsevia lapsia" on käynyt vähän tylsäksi tässä välissä.

kelvanneet vanhemmiksi?

ei vierasta lasta voi rakastaa kuin omaansa. Voi toki rakastaa, mutta ei niinkuin omaansa.

Vaimon terveydentila muodostui ongelmaksi Aasian kontakteissa ja biologiset lapset sulkivat Afrikan pois. Kolumbia olisi ollut hyvä, mutta jono ei vain vetänyt äärellisessä ajassa, joten loppupelissä päätös lopettamisesta oli kyllä oma, se on myönnettävä.

mut mies ei

ja miehenkin pitäisi haluta samaa.

Eli jos oletettavassa tilanteessa sisaruksesi kuolisi, vanhempanne olisivat sossun mielestä liian vanhoja, niin sisarusten lapset menis adoptioon?

Uusi perhe yritettäisiin löytää omasta suvusta tai lähipiiristä. Jos ei löytyisi, lapset sijoitettaisiin vieraaseen perheeseen.

Kyllä oma lapsi oli ensisijainen vaihtoehto, ei siinä vaiheessa mitään väestöräjähdystä tullut mietittyä. Mutta toisaalta meillä on vain yksi lapsi, joten sen suhteen omatunto melko puhdas.

mutta tiedän, tiedän, katsotaan sitten kun biologinen kello alkaa tikittämään... Ja mihin elämä viekään.



- Ikisinkku 25v

ja en kyllä osaa kertoa muita kuin itsekkäitä syitä miksi en..



adoptio olisi vaihtoehto vasta jos biologisen lapsen saaminen ei onnistuisi - en silti epäile ettenkö rakastaisi adoptiolastani yhtä paljon.



Haluan kokea raskauden ja biologisen yhteyden lapseeni. Uskon, että biologiseen lapseen minun on luontevampaa tuntea yhteenkuuluvuutta. Lisäksi minun ei tarvitsisi koskaan miettiä lapsen biologisia vanhempia tai lapsen taustaa ylipäätään.

Enkä voisi adoptoida ulkomaalaista lasta, en vaan pysty siihen. Rasisti varmaan olen.

olisin voinut tehdä noin. mutta käytännössä en varmaan olisi saanut lapsia adoption kautta yhtä helposti . ja toisaalta mietin sitä moraalia että millä oikeudella vien toisen ihmisen lapsen.



ensin valkoinen mies on ryöstänyt kaiken itselleen muilta ja sen jlkeen kun toisella ei ole mitään viedään lapsetkin. eli mieluumminpitäisi antaa takaisin se mitä on vienyt, eli maksaa velkansa.



länsimaiset valkoiset pois afrikasta, aasiasta, etelä-amerikasta, pohjoisamerikasta ja maa alkuperäisasukkaille.

Haluan biologisia lapsia, haluan kokea sen ainutlaatuisen siteen, mikä luonnostaan äidillä ja lapsella on.

Olen melko ekologinen ihminen ja tämä yhtälö kirpaiseekin omaatuntoani, sillä maailmassa on jo ihan liikaa ihmisiä. Olen kuitenkin hyvin perhekeskeinen, joten oman perheen perustaminen on minulle todella tärkeätä.



En kuitenkaan ole sanonut ehdotonta eitä adoptiolle. Asian olen järkeillyt näin, että haaveenani olisi yksi tai kaksi biologista lasta, ei todellakaan enempää, sekä tämän lisäksi yksi adoptiolapsi voisi olla mahdollinen.

palstalla äidit usein mainostavat, miten vanhemmuus on tehnyt heistä epäitsekkäitä verrattuna lapsettomiin. Tämä keskustelu osoittaa, että se epäitsekkyys yltää juuri ja juuri niihin omiin geeneihin eikä yhtään sen pidemmälle. Enpä paljon kehuskelisi.



Eikä tämä ollut mikään suora hyökkäys tämän keskustelun osallistujia kohtaan, sillä kukaan täällä ei ole tainnut mainita pitävänsä itseään epäitsekkäänä. Tuli vain yleisesti mieleen.

Muiden lapset eivät kiinnosta.

En ole niin kova idealisti. Minusta erittäin harvassa on ihmiset, jotka sen takia ottaisivat adoptiolapsen, mutta varmasti heitäkin muutama löytyy Suomesta. Adoptiossa minua pelottaisi että lapsella on niin suuret traumat hylkäämisestä ja ties mistä, etten osaisi niitä omalla rakkaudellani korjata...

varmaan tehnyt niin? Olisin myös lasta halutessani ollut sitä mieltä, ettei haittaa montako vuotta siihen lapsen saamiseen menisi. Kurjalta tuntuu monien puolesta se vuosien odottelu, oman kun saa niin paljon nopeammin.