Kun järki sanoo ei mutta hormonit huutaa miestä lähelle. Miten selviydyn?
Olen aika vähän ollut miesten kanssa viime vuosina. On ollut luottamusongelmia ja ahdistusta, joten olen vain päätynyt pärjäämään omillani arjessa.
Nyt kuukausien mittaan olen alkanut tutustumaan miehiin ja olemaan avoimempi. Oikeastaan kaipaan vain pinnallisia suhteita, jonkun jonka kanssa hengailla, harrastaa seksiä ja nukkua satunnaisesti.
Nyt tapasin reilusti itseäni vanhemman miehen. Hän on mielestäni ihan komea ja vartalo on todella vetävä. Hän on hyvin miehekäs ja olen kiinnostunut hauskanpidosta jatkossakin. Hän on vähän vaarallisen oloinen, ehkä luonteessa on jotain normaalista poikkeavaa. En tiedä mutta kyllä hälytyskellot yrittävät varoitella.
Laittaa joka päivä viestiä, olen elämänsä valo ja haluaa viedä ties minne matkoille ja olemme tunteneet vasta hetken.
Jatkuvasti varmistelee, että voimme olla yhdessä ja haluaa kuulla minusta.
Itse kun yritän olla varovainen ja kohtelias, tahdon homman jatkuvan pinnallisena mutta en tiedä uskallanko jatkaa.
Kuulin vähän varoituksia, että on aika takertuva tyyppi. Ei ole sellaisesta ennen ollut kokemusta.
Lisäksi on eronnut hetki sitten, joten pidän tavallaan toivoa yllä, ettei itse nyt muuta kun lohtua hae. Se sopii minulle josta olen suoraan sanonutkin.
Silti..
Tuntuu menevän vähän ylikierroksilla.
Kommentit (18)
Jätä väliin koko ukko. Jos haluat ongelmia ja sinussa roikkuvan uuv*tin, tutustu ihmeessä.
Vierailija kirjoitti:
Jätä väliin koko ukko. Jos haluat ongelmia ja sinussa roikkuvan uuv*tin, tutustu ihmeessä.
Jostain syystä kuvittelen, että pääsen miehestä helposti halutessani eroon kun minulle riittää jos homma menee liian absurdiksi. Minulla on jokin vaihe päällä, ajattelen vain seksiä ja hauskanpitoa.
Tämän kanssa se oli sitä mitä olen hakenutkin mutta varjopuolikin tietysti tästäkin piti löytyä.
Ap
Mitä ongelmia tästä voisi tulla?
Siis kun halutessani puhallan pelin poikki niin en näe häntä vaanimassa missään...
Tosin puhui evästään aika ikävään sävyyn.
En edes kehtaa kertoa ja nyt kun kirjoitan tästä niin tuo kyllä selkeyttä itsellenikin.
Joo...
Kyllä tää täytyy lopettaa.
Ap
Jos epäilyttää ja muutenkin olet luonteeltasi herkkä, niin ei kannata rikkoa itseään. Tuo exästä puhuminen ikävään sävyyn jo viittaa siihen, että mies on se "hullu".
Vierailija kirjoitti:
Jos epäilyttää ja muutenkin olet luonteeltasi herkkä, niin ei kannata rikkoa itseään. Tuo exästä puhuminen ikävään sävyyn jo viittaa siihen, että mies on se "hullu".
Niin, tätä itsekin mietin kun ei ollut mitään hyvää sanottavaa hänestä. Kaikki oli exän syytä ja hän oli ollut suhteessa sankari monin eri tavoin. Mutta exän vois vaikka..
No joo.
Ei jatkoon. Lopetan samantien.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä ongelmia tästä voisi tulla?
Siis kun halutessani puhallan pelin poikki niin en näe häntä vaanimassa missään...
Tosin puhui evästään aika ikävään sävyyn.
En edes kehtaa kertoa ja nyt kun kirjoitan tästä niin tuo kyllä selkeyttä itsellenikin.
Joo...
Kyllä tää täytyy lopettaa.
Ap
No voi just olla, että alkaa vainota sua ja vaikkapa mustamaalata pitkin kyliä.
Oikea ratkaisu, jos teet sen itse. Silloin jos alussa jo tuntuu, että täytyy kysyä tuo kysymys, on se jo vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa narskulta.
Itse olen muutaman asian todennut, hänellä on ainakin huono itsetunto ja suorituksilla pyrkii paikkaamaan sitä. Rahalla ja kulissilla.
Todella takertuva ja haluaa varmistusta hänen hyvyydestään ja siitä, että hänen viereen jäädään. On kyllä huomioonottava ja suloinen toisinaan mutta huomaan hänen impulsiivisuuden. En ehkä yllättyisi mistään hänen kohdallaan.
Eh, en kyllä todellakaan satunnaista hauskanpitoa lukuunottanatta ole halunnut missään vaiheessa.
Täytyy jättää sikseen, alkoi jo vähän pelottaan kun mietin niitä lauseita joita puhui tosiaan edellisestään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko hän siis kala, koska puhui evästään ?
Oletpa hauska.
Voi saatana