Lue keskustelun säännöt.
Miksi et lähtenyt kouluttautumaan parempi tuloiseen ammattiin?
11.07.2019 |
Köyhyys- ja tulokeskustelut käyvät taas kuumina. Vaikka korkeakoulutus ei Suomessa enää varmaa hyväpalkkaista työpaikkaakaan takaa, tunnistetaan se usein yhdeksi vaihtoehdoksi parantaa tulotasoa. Miksi sinä et lähtenyt opiskelemaan?
Itse olen 27 ja tuntuu. että olisi liian vanha kun useat kaverit lähtivät suoraan lukiosta noin kahdeksan vuotta sitten, ja monet ovat jo valmistuneetkin. Vaikka tiedän ettei niin todella ole, mutta ehkä voisin ensi vuonna hakea opiskelupaikkaa, jos vain tietäisin mitä haluaisin "isona" tehdä.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Rakennusinsinöörin koulutuksella perusbruttopalkka on tällä hetkellä n. 90 t€ vuodessa ja päälle projektikohtaiset bonukset tekemästäni tuloksesta ja asiakastyytyväisyydestä riippuen. Keskimäärin vuosiansio lienee n. 100 - 120 t€. En ole vuosikausiin saanut kaikkea tienaamaani rahaa kulutettua. Kuukaudessa jää säästöön vähintään 2 t€. Velkaa on talosta jokunen kymppitonni pelkästään siksi että sitä ei kannata maksaa pois kun korko on 0.
En tarvitse enempää rahaa ja tulen jäämään pois työelämästä n. 10 vuotta ennen virallista eläkeikää. Elelen säästöillä ja työttömyyskorvauksilla. Aion nimittäin ottaa takaisin osan niistä vuosien varrella maksamistani järkyttävistä veroista mitkä on käytetty yhteiskunnan loisien elämän maksamiseen, vieraiden ihmisten räkänokkakaroiden terveydenhuoltoon jne. Eiköhän minullakin ole oikeus nauttia yhteiskunnan tuesta vähintään siinä missä muillakin. Olen varmasti sen itse myöskin moneeen kertaan maksanut joten omiahan minä siinä käytän. Itse en varmasti ole elämäni aikana käyttänyt niin paljon yhteiskunnan palveluita että olisin saanut vastinetta edes murto-osalle maksamistani veroista. Enkä todellakaan aio asua Suomessa sitten kun työt lopetan.
Sitäpaitsi korkeampi koulutus ei todellakaan takaa parempia tuloja. Rohkenen väittää että AMK ja sitä korkeamman koulutukssen hankkineilla tulotaso on kiinni siitä mitä tekee ja kuinka hyvin sen tekee eikä koulutusasteesta. Iso merkitys on silläkin että on oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Koet, että olet niin paljon hyvää tehnyt, valvoessasi uzbekien homerötiskljen rakentamista, että olet palkkasi ansainnut, oikeasti sinut pitäisi laittaa vastuuseen jokaisesta rakennusvirheestä. Varo ettet sairastu tai vanhene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin 18 kun ostin oman asunnon juuri valmistuneena surkea palkkaiselle alalle, ei silloin osannut ajatella että haluaisi vielä joskus opiskella parempaan työhön. Eipä tässä enää voi kouluun mennä, kun lainoja maksettava ja lapsi ruokittavana ja vaatetettavana.
N35
Tekosyitä :) jos oikeasti haluaisit, voisit, mutta kun et halua, keksit syitä, miksi et muka voisi. Ei siinä mitään pahaa ole, että et opiskele, mutta älä selitä typeriä tekosyitä, ettet muka voisi.
Nimim. asunto- ja autovelallinen, työssäkäyvä, useamman lapsen äiti, joka opiskelee yliopistossa, 35v
Tekosyitä kaikilla muilla paitsi hyvätuloisella inssillä. Tiedän kun itse opiskelin yliopistossa köyhänä perheellisenä 40- vuotiaana sille alalle jolle satuin pääsemään. Palkassa ei ole hurraamista, mutta ilman tätä koulutusta olisi työtä ja palkkaa ollut vielä vähemmän.
Koska en keksinyt yhtäkään parempi tuloista ammattia, jossa ei tarvita yhdys sanoja. Tyydyin tähän pien eläin hoitajan hommaan, jossa hoidetaan marsuja ja pupuja, ei koskaan villi sikoja tai ravi hevosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi että siihen aikaan ei ollut niin paljon vaihtoehtoja kuin nykyisin ja niille hyville opiskelupaikoille oli vaikea päästä. Lisäksi en tiennyt mikä musta isona tulee, joten opiskelin tutkinnon jota monet haukkuu tänä päivänä ja alan ihmisiä työttöminä pilvin pimein.
No, mä valmistuin 90 luvun lamaan, koko ajan ollut töissä ihan lyhyitä työttömyysjaksoja lukuunottamatta. Aina löytynyt uusi työ nopeasti. Nyt palkkakin on parempi kuin monella korkeakoulun käyneellä.
Ei ihan huonosti sanoisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ei ollut rahaa.
Selityksen makua. Aina muiden syy kun elämä ei onnistu tai muuten ei menesty.
Rahaa ja selviytymistä löytyy jos asenne on kohdillaan, ja suostuu vähän tinkimään jostain, yleensä ajasta, koska opinnot + työ. Näin meni minulla 6 vuotta. Otin lisäksi lainaa, joka kohta on melkein maksettu. Sitä siis maksettu jo 12 vuotta...
Ota nyt huomioon, että ihmisten olosuhteet ovat erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tekosyitä kaikilla muilla paitsi hyvätuloisella inssillä. Tiedän kun itse opiskelin yliopistossa köyhänä perheellisenä 40- vuotiaana sille alalle jolle satuin pääsemään. Palkassa ei ole hurraamista, mutta ilman tätä koulutusta olisi työtä ja palkkaa ollut vielä vähemmän.
Sinun elämäsi on sinun.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Voisiko tuossa osasyynä olla se, että työelämässä ja koulutuspaikoissa on ristiriitaisia hierarkioita ja koulutusjärjestäjät tavallaan pitävät työmarkkinoita panttivankina keksimällä pätevyysvaatimuksia, joita työelämä sitten kuuntelee. Ajan kanssa nämä vaatimukset kehittyvät ja kovenevat, kun esim.joku AMK keksii tutkintokoulutuksen, joka valmistaa samaan tehtävään kuin ammattiopisto, mutta on sitten viemässä ammattiopistojen asiakkaita hienomman statuksensa vuoksi ja tämän myötä myös työelämä alkaa vaatia tätä AMK tutkintoa jne.
On paljon sellaista ajattelua, että osaamisestaan ja kokemuksesta ei saa olla ylpeä, jos kurssiläjän päällä ei komeile tutkintopaperi. Muihin kuin tutkintoihmisiin suhtaudutaan holhoavasti, kummastelevasti tai halveksivasti, koska näin on ennenkin tehty. Jokainen kurssi on kokonaisuus ja jokainen esim.kansalaisopiston opiskelija valmistuu koulusta joka joulu ja kevät opiskeltuaan tanssia, kuvataidetta, kieliä, kädentaitoja, terveysliikuntaa tai milloin mitäkin.
Koulutushallinnollisissa nimikkeillä päteminen ja vallankäyttö on viimeisiä syrjinnän linnakkeita; nimen eteen voidaan liittää hallinnollinen titteli, mutta muualta hankittua kokemusta ja tietoa ei voi siihen liittää tai sitä pidetään kapinallisena ja vulgaarina.
Siinä mielessä samaa mieltä että noilla nimikkeillä kikkailu alkaa olla jo melkoista. Enää ei mikään haettava työ tunnu soveltuvan kun siellä jos sun mitä vaatimuksia ja rekryissä mukana olleena olivat usein vain sanan helinää. Työnantaja antaa fiksumpaa vaikutelmaa kuin onkaan.
Itse olin opiskelujen jälkeen hanttihommissa eli tehtävässä johon ei todellakaan tarvinnut minkäänlaista koulutusta. Katsoin huuli pyöreänä kun esimies esitteli työtilan ja minut tutustumassa oleville peruskoululaisille "tähän tehtävään tarvitaan vähintään ylioppilasmerkonomi". Olin itsekseni että what, enhän minäkään täytä noita kriteerejä. Ja ainoa mitä minun mielestä tehtävässä tarvittiin oli lukutaito.
Vaatimuksia helposti lisätään ilman todellista pohjaa. Tiedän sen kun vastaava asiantuntijatehtävä on ollut haussa kuin mitä teen ja mietin ilmoitusta lukiessani että minkälaista ihme miestä siihen oikein etsitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska nykyisen ammatin palkka riittää minulle varsin hyvin. (2400-2800/kk)
En päässyt lukioon, en osaa matematiikkaa kuin välttävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin aikanaan tyhmä ja lähdin kauppiksesta suoraan töihin kun oli kiire tienaamaan. Elämäni suurin virhe oli se, jättää korkeakoulu suorittamatta.
Sitten tuli lapsia ja kaikkea, ruuhkavuosiarki vei mennessään. Ajattelin että p*skaduuneissa taitaa mun tulevaisuus olla.
Nyt iski neljänkympin kriisi vaikka siihen iän puolesta muutama vuosi vielä onkin. Aloitan ammattikorkeakoulussa ensi kuussa. :D
Tämä on kulutusyhteiskunta. Parempi palkka kiinnostaa, koska sillä saa enemmän tavaraa. Kierre on loputon.
Me olemme kuluttajia. Meidän ainut tehtävä on kuluttaa tavaroita ja palveluita. Näin se vain on.
Kun tulet vähällä toimeen, et tarvitse ammattia josta maksetaan mahdollisimman hyvin. Isoin osa ei tule, joten yhteiskunta toimii.
Luuleeko joku, että lääkärit ovat ihmisiä, joita aidosti kiinnostaa ihmisten auttaminen? Eivät tietenkään ole. Jos olisivat, niin tässä maassa ei olisi yhtään avointa lääkärin virkaa missään. Raha kiinnostaa. Siksi lääkärit eivät halua olla työsuhteessa, vaan laskuttavat yrittäjinä.
Voisiko tuossa osasyynä olla se, että työelämässä ja koulutuspaikoissa on ristiriitaisia hierarkioita ja koulutusjärjestäjät tavallaan pitävät työmarkkinoita panttivankina keksimällä pätevyysvaatimuksia, joita työelämä sitten kuuntelee. Ajan kanssa nämä vaatimukset kehittyvät ja kovenevat, kun esim.joku AMK keksii tutkintokoulutuksen, joka valmistaa samaan tehtävään kuin ammattiopisto, mutta on sitten viemässä ammattiopistojen asiakkaita hienomman statuksensa vuoksi ja tämän myötä myös työelämä alkaa vaatia tätä AMK tutkintoa jne.
On paljon sellaista ajattelua, että osaamisestaan ja kokemuksesta ei saa olla ylpeä, jos kurssiläjän päällä ei komeile tutkintopaperi. Muihin kuin tutkintoihmisiin suhtaudutaan holhoavasti, kummastelevasti tai halveksivasti, koska näin on ennenkin tehty. Jokainen kurssi on kokonaisuus ja jokainen esim.kansalaisopiston opiskelija valmistuu koulusta joka joulu ja kevät opiskeltuaan tanssia, kuvataidetta, kieliä, kädentaitoja, terveysliikuntaa tai milloin mitäkin.
Koulutushallinnollisissa nimikkeillä päteminen ja vallankäyttö on viimeisiä syrjinnän linnakkeita; nimen eteen voidaan liittää hallinnollinen titteli, mutta muualta hankittua kokemusta ja tietoa ei voi siihen liittää tai sitä pidetään kapinallisena ja vulgaarina.