Miksi vanhat ihmiset ovat niin töykeitä?
Olen palveluammatissa ja jatkuvasti saan kuulla iäkkäämmiltä ihmisiltä lauseita kuten: "Annappas minulle tätä ja tuota" tai "tuoppas minulle...." parhaimmillaan vielä: "Tuoppas tyttö sitä ja tätä..."
Nuoret ihmiset sentään osaavat käyttää sanoja kuten "saisinko", "toisitko", "voisinko saada..." eikä ikinä mitään tytöttelyä. Miksi vanhat ihmiset ovat unohtaneet käytöstavat?
Kommentit (29)
Olen itse palvelukeskuksessa sairaanhoitajana ja yllättävän monet ikäihmiset ovat juurikin hyvin epäkohteliaita, varsinkin naisia kohtaan. Minua miehenä kohdellaan hyvin. Myöskin teititellessä lähes kaikki joko sanovat ettei saa teititellä tai ettei saa. Osa toki ei ymmärrä maailman menosta mitään eivätkä kommunikoi mitään.
Vanhahtavassa kiekenkäytössä se —pas , (tuopas, annapas, katsopas) -kehotus on/oli kohteliaampi kuin konditionaalikehotus (voisitko, antaisitko,). Siihen ei sisältynyt samaa vihjettä siitä, että olisit voinut tajuta jo itsekin ja palvelus on myöhässä.
Aina kannattaa yrittää ymmärtää muita oli hän nuori taikka vanha. Kaikkia meitä ei ole varusteltu samoilla lahjoilla. Kun tulee ikää ja elämän kokemusta lisää niin tietyt asiat jäävät. Elämä ikään kuin selkeytyy, jollain tapaa yksinkertaistuu.
Mitä älykkäämpi niin sitä fiksumpi. Sellainen ei käskytä eikä millään tavalla saa toista tuntemaan itseään alempi arvoiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse palvelukeskuksessa sairaanhoitajana ja yllättävän monet ikäihmiset ovat juurikin hyvin epäkohteliaita, varsinkin naisia kohtaan. Minua miehenä kohdellaan hyvin. Myöskin teititellessä lähes kaikki joko sanovat ettei saa teititellä tai ettei saa. Osa toki ei ymmärrä maailman menosta mitään eivätkä kommunikoi mitään.
Aika moni teititellessä vastaa nenäkkäästi: "Ei minuja ole kuin yksi"
Tykkään kyllä eniten niistä, jotka eivät kommunikoi mitään
-sh.
Ei ole ketään muutakaan jolle purkaa pahaa oloa, kun sukulaisetkaan eivät halua olla tekemisissä tai ovat kaikki kuolleet.
Se mikä vanhoissa ihmisissä tympäisee on nämä itseään täynnä olevat. On tätä ehdottomuutta nuoremmissakin. Joissakin vanhuksissa on tätä kyvyttömyyttä kompromissien tekoon edes sellaisissa asioissa jotka ovat lähinnä käytännön järjestelyitä ja mustavalkoista moralistista ajattelua.
Sellaista lapsekasta kunnollisuutta. Jokaista taistelua ei voi voittaa ja joskus voitto on Pyrrhoksen voitta eli hinta suurempi kuin ei olisi edes ryhtynyt taisteluun. Se on vähän kuin liikenteessä nämä oikeuksistaan kiinnipitäjät. Sielläkään kun ei ole merkitystä kuka oli väärässä tai oikeassa vaan lopputuloksella ratkaisuista.
Koska peli on menetetty.itsekkin muutun päivä päivältä vittumaisemmaksi.t.48v
Jotenkin osaan kuvitella töykeämpääkin käytöstä kuin vaikkapa hymyssä suin sanottu "annappa kahvi ja tupakkiaski".
Ja vielä kauheampaa sitten niillä joilla muistisairaus on vienyt oikeasti käytöstavat.
Jos oikeasti miettii, niin pitääkö myyjää anella että antaisitko sitä ja tätä? Eiköhän siinä makseta siitä että saadaan jotain, jos ei myyjällä tee mieli palvella niin mitäpä sitä palkkaakaan on vailla.
Ne on jo niin höperöitä, etteivät tajua käytöstapoja.