miksi rikkaat ilman perillisiä kuolevat ei voi lahjoittaa perintöä jollekin ihmiselle sen sijaan et laittavat hyväntekeväisyyteen
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hienoa että hyväntekeväisyyteen jos ei oo lapsia.
No en nyt sanoisi, jotkut kun kuvittelee tekevänsä mullistavan teon, esim. että kissojen hylkääminen muuttuisi, ei se rahalla muutu. Rahat menevät suurimmalta osin yhdistysten palkkakuluihin. Miksi et antaisi vaikka naapurin köyhälle niitä satasia, ellei lähisukua ole. Afrikkaan on vuosikymmenten ajan lykätty hyväntekeväisyydessä biljoonia, vaan mikään ei ole muuttunut. Saa käyttää maalaisjärkeä.
Samaa mieltä. Jos lahjoittaa rahaa järjestölle, auttaa työllisyyttä, ei juuri muuta, koska ne rahat menee järjestön pyörittämiseen.
Onko jotain faktaa asiasta ?
Ei tietenkään ole. Tämä "järjestöille lahjoittaminen ei kannata, koska rahat menevät vain kuluihin tai palkkoihin tai hukkaan tai omistajien taskuun tai mikä tahansa vapaavalitnainen selitys" on niitä ihan samoja selittelyjä kuin esim. ilmastonmuutosasioissa nämä "ei meidän suomalaisten kannata vähentää autoilua/ruokahävikkiä/muovijätettä/matkailua/mitä tahansa ympäristölle haitallista, koska kiinalaiset ja intialaiset ja kaikki muut blaa, blaa, blaa". Eli halutaan ostaa itselle se hyvä omatunto selittelemällä, ettei minun kannata lahjoittaa tai muuttaa tapojani tai tehdä yhtään mitään yleishyödyllistä, koska ne muut...Joten voinkin sitten hyvällä omallatunnolla jatkaa täysin itsekästä vain itseeni sijoittamista ja luonnonvarojen tuhlaamista, koska eihän siitä oikeasti kuitenkaan apua olisi, jos jotain muuta tekisin.
Ihan vain sitä tuossa logiikassa kyllä nyt näiden hyväntekeväisyysjärjestölahjoitusten osalta ihmettelen, että vaikka ne rahat menisivätkin palkkakuluihin, niin kyllähän ne sitä kautta nimenomaan niitä vähäosaisia auttaisivat. Kun ei ne hyväntekeväisyysjärjestötkään pelkällä hyvällä hengellä toimi, vaan kyllä sinne tarvitaan ihan niitä ihmisiä sitä työtä tekemään, ja jotta niitä ihmisiä sinne saataisiin, niin kyllä niille tarvii jotain palkkaa maksaa.
Käyttäkää mahdollisimman tarkkaan omaisuutenne itse ja nauttikaa elämästänne.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja kaipaa lahjoitusta näköjään. Taitaa olla aika pohjalla.
Tuhlareille ei pidä antaa senttiäkään, ihan periaatteesta.
Kyllä he voivat. Tarkoittanet mikseivät halua?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä he voivat. Tarkoittanet mikseivät halua?
Yksi viheltäjä oli "lainaamassa" rikkaalta kaverilta "pieneen kivaan" kuten etelän matkaan. En ihmettele yhtään ettei saanut centtiäkään, ei varmaan aikomustakaan maksaa takaisin.
Hyväntekeväisyysjärjestöt eivät joudu maksamaan perinnöstä veroa. Sinne minäkin rahat testamenttaan, jos jotain jää. Ei ole omia sisaruksia.
En ole rikas, mutta omat 500 000 e saa testamentilla neljä henkilöä. Lähiomaisia ei ole.
Mua ärsyttää henk.koht muutaman vuoden takaa kun eräs isäni lapseton naisystävä kuoli. Hänellä iso omaisuus. Olisin mielelläni ottanut edes jotain, ei minullae ole omaa asuntoa eikä varallisuutta. Hän lahjoitti kaiken edesmenneen poikansa entiselle (nuoruudenaikaiselle ) puolisolle jolla oli jo varallisuutta. Kävin hautajaisissakin ja olin ainoa joka itki. Muut olivat niin hienoa porukkaa etteivät itkeneet. Siinä kohtaa harmitti kun omaisuus menee jo rikkaille itseään täynnä oleville pohatoille. Niille joille oma ulkonäkö oli ystävänsä hautajaisissa tärkeämpää kuin ystävän sureminen.
Mä oon kanssa ihmetellyt, että eikö lapsettomilla ole ollenkaan läheisiä? Jos mulla ei olisi lapsia, antaisin sisaruksen lapsille vähintään puolet, toisen puolikkaan sitten hyväntekeväisyyteen. Jos ei olisi sisaruksilla lapsia, antaisin parhaan ystävän lapselle osan. Tai miehen sisarusten lapsille. Kyllä läheisiä löytyy paljon, miksi ihmeessä antaisin koko perintönä hyväntekeväisyyteen kasvottomille vieraille? Toki osan varmasti testamenttaisin tärkeää työtä tekeville järjestöille, silloinkaan en varmaankaan vain yhdelle järjestölle. Eikö lapsettomilla ole ketään läheistä nuorta, joiden elämää haluaisivat tukea parempaan alkuun?
En halua mitään järjestöä tonkimaan kotiani tai myymään sitä irtaimistoineen jollekin randomille, joten testamenttaan ystävälle ja kummilapsille.
Miksi pitäisi? Luulen että esimerkiksi Hesy on tehnyt parempaa maailmalle kuin sinä.
suku on pahin kirjoitti:
Hyväntekeväisyysjärjestöt eivät joudu maksamaan perinnöstä veroa. Sinne minäkin rahat testamenttaan, jos jotain jää. Ei ole omia sisaruksia.
Lahjoittamisesta oli kyse tässä.
Olisikin hyvä jos siis lahjoittaa jollekin itselle tärkeälle asialle, vaikka siis eläinsuojeluyhdistykselle tai mille tahansa. Huonoin on se ettei ole mitään testamenttia niin menee valtiolle joka käyttää ne oman milensä mukaan...Eli rikkaat vanhatpiaat ja pojat , tehkää se testamentti kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
ois niin ihanan romanttista jos vaik lahjoittaisi jollekin perus köyhälle ihmiselle, jolla ois ollut merkitystä.
Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Perusköyhä hussaa rahat nopeasti ja taas taskut nurinpäin!
Vierailija kirjoitti:
Olisikin hyvä jos siis lahjoittaa jollekin itselle tärkeälle asialle, vaikka siis eläinsuojeluyhdistykselle tai mille tahansa. Huonoin on se ettei ole mitään testamenttia niin menee valtiolle joka käyttää ne oman milensä mukaan...Eli rikkaat vanhatpiaat ja pojat , tehkää se testamentti kuitenkin.
Ilman perillistä voi kuolla myös aviossa olleet ja lapsia saaneet.
Laittaisin kahdelle kummipojalleni ja toisen veljelle pienen pesämunan asuntoa varten ja sitten perustaisin varmaan säätiön. Osa varallisuudesta menisi myös hyväntekeväisyyteen.
Minulla on vain sellaisia sukulaisia, jotka a) eivät osaa käyttää rahaa b) eivät tarvitse rahaa, joten heille en testamenttaisi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilman rintaperillisiä kuolevilla henkilöillä on usein toissijaisia perillisiä, eli sisarusten lapsia.
Täysin ilman perillisiä ei kovin montaa Suomessa kuole.
Aloittaja voisi kokeilla rahan saamiseksi jotakin muuta, esimerkiksi työntekoa.
Itselläni ei ole lapsia eikä sisaruksia. En tiennyt kuitenkaan olevani harvinaisuus, joita ei Suomessa montaa olisi.
Tunnen kaksi henkilöä, jotka ovat saaneet perinnön testamentilla. Kumpikin heistä on sukurakkaita ja kävivät näitä lapsettomia vanhuksia katsomassa kuin omia vanhempiaan.
Ymmärrän täysin, että jos tällaisia läheisiä, jotka kävisivät katsomassa, ei ole, niin mielummin testamenttaa vaikka tieteelle tai hyväntekeväisyyteen.