Mikä ahdistaa / pelottaa mielenterveyspotilaissa?

Monissa psykoosilääkkeissä valitettavasti painonnousu on yleinen haittavaikitus. Voi olla myös ekstrapyramidaalisia oireita, kuten jalan tärinää, kuolan valuminen ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua pelottaa se koko homma. Ne ketkä syö niitä nappeja, ne napit, lääkepakkaukset, lääkärit, mielisairaalat.

Koko se systeemi ja matrixi on pelottava. Näen lähinnä noita nappeja vetävät zombeina. Yksi ihminen oli ennen suht normaalin näköinen ja sitten kävi jossain laitoksessa. Tuli takaisin sieltä 40kg painavampana, otsa jotenkin lytyssä ja lommolla koko naama oli itseasiassa vinossa. Näytti joltain örkiltä miltä oli ao laskenut 50%. Lyllerti menemään kadulla.

Osaako joku selittää miestä tuo ulkonäön totaalinen muuttuminen johtuu?

Lääkkeet sekoittavat elimistön kemiat. Lueppa jonkun masennuslääkkeen haittavaikukset, esim. Sertralin, Venlaflaxin. Listahan on julmetun pitkä. Useimmat voimistavat oireita hoidon alussa eksponentaalisesti. Moni niistä sekoittaa elimistön nälkäkeskuksen eli vaikka söisi norsun, tulee silti tunne, ettei ole syönyt päiväkausiin. On nälkäisenä tosi huonolla tuulella, syntyy lisää riitoja, masennutaan lisää, kierre on valmis.

Mä lukkiuduin omaan kotiini, kun en halunnut riidellä kenenkään kanssa. Uskalsin ihmisten ilmoille vasta pitkän ajan jälkeen. En ole koskaan aikaisemmin sairastanut masennusta ja ennen sairastumista mulla oli vaikka mitä ennakkoluuloja johtuen tiedonpuutteesta. Väkivaltaisuus on enemmän ominaista bipoilla. Masennustakin on yli 10 erilaista. Mun arvaamattomuus ilmenee ainostaan siinä muodossa, etten jaksa vaikkapa tunnin päästä tehdä mitään muuta kuin maata liikkumattomana. Itsetuhoiset ajatukset saavat toki miettimään itseni vahingoittamista, ei koskaan muiden tai niin, että muut vaarantuisivat.

Entä miten otsa voi muuttaa muotoaan? Miten otsa voi mennä lyttyyn tai naama vinoksi niin että hyvä että edes näyttää ihmiseltä?

Ääretön itsekeskeisyys rasittaa.

Vierailija kirjoitti:

Se arvaamattomuus, tänään tätä ja huomenna jotain muuta, vaikea pysyä perässä. Ja se, kun ei yksinkertaisesti aina jaksa ymmärtää, ku ei ole psykiatriasta tutkintoa

Läheskään kaikkien häiriöiden tai sairauksien oirekuvaan ei tällainen ailahtelu kuulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua pelottaa se koko homma. Ne ketkä syö niitä nappeja, ne napit, lääkepakkaukset, lääkärit, mielisairaalat.

Koko se systeemi ja matrixi on pelottava. Näen lähinnä noita nappeja vetävät zombeina. Yksi ihminen oli ennen suht normaalin näköinen ja sitten kävi jossain laitoksessa. Tuli takaisin sieltä 40kg painavampana, otsa jotenkin lytyssä ja lommolla koko naama oli itseasiassa vinossa. Näytti joltain örkiltä miltä oli ao laskenut 50%. Lyllerti menemään kadulla.

Osaako joku selittää miestä tuo ulkonäön totaalinen muuttuminen johtuu?

Lääkkeet sekoittavat elimistön kemiat. Lueppa jonkun masennuslääkkeen haittavaikukset, esim. Sertralin, Venlaflaxin. Listahan on julmetun pitkä. Useimmat voimistavat oireita hoidon alussa eksponentaalisesti. Moni niistä sekoittaa elimistön nälkäkeskuksen eli vaikka söisi norsun, tulee silti tunne, ettei ole syönyt päiväkausiin. On nälkäisenä tosi huonolla tuulella, syntyy lisää riitoja, masennutaan lisää, kierre on valmis.

Mä lukkiuduin omaan kotiini, kun en halunnut riidellä kenenkään kanssa. Uskalsin ihmisten ilmoille vasta pitkän ajan jälkeen. En ole koskaan aikaisemmin sairastanut masennusta ja ennen sairastumista mulla oli vaikka mitä ennakkoluuloja johtuen tiedonpuutteesta. Väkivaltaisuus on enemmän ominaista bipoilla. Masennustakin on yli 10 erilaista. Mun arvaamattomuus ilmenee ainostaan siinä muodossa, etten jaksa vaikkapa tunnin päästä tehdä mitään muuta kuin maata liikkumattomana. Itsetuhoiset ajatukset saavat toki miettimään itseni vahingoittamista, ei koskaan muiden tai niin, että muut vaarantuisivat.

Entä miten otsa voi muuttaa muotoaan? Miten otsa voi mennä lyttyyn tai naama vinoksi niin että hyvä että edes näyttää ihmiseltä?

Ehkä sulla on näköharhoja?

Jatkuvat harhaluulot ahdistaa.

Jos kuulee jonkun nauravan: "Se nauroi mulle! Miksi se nauroi mulle? Miksi kaikki aina nauraa mulle?"

Jos joku kävelee kadulla vastaan: "Se tuijotti mua! Miksi se tuijotti mua?" Miksi kaikki aina tuijottaa mua?"

tai:

"Miksi sillä oli tuollainen ilme? Miksi kaikilla on aina ihan outo ilme kun ne näkee mut?"

tai:

"Se ei ollut huomaavinaankaan mua! Ihan varmasti huomasi mutta ei ollut huomaavinaan! Miksi kaikki aina välttelee mua?"

Yksi tuttu on tällainen. Tuntuu että oma pääkin pimahtaa kun hänen seurassaan on aikansa.

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvat harhaluulot ahdistaa.

Jos kuulee jonkun nauravan: "Se nauroi mulle! Miksi se nauroi mulle? Miksi kaikki aina nauraa mulle?"

Jos joku kävelee kadulla vastaan: "Se tuijotti mua! Miksi se tuijotti mua?" Miksi kaikki aina tuijottaa mua?"

tai:

"Miksi sillä oli tuollainen ilme? Miksi kaikilla on aina ihan outo ilme kun ne näkee mut?"

tai:

"Se ei ollut huomaavinaankaan mua! Ihan varmasti huomasi mutta ei ollut huomaavinaan! Miksi kaikki aina välttelee mua?"

Yksi tuttu on tällainen. Tuntuu että oma pääkin pimahtaa kun hänen seurassaan on aikansa.

:D

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvat harhaluulot ahdistaa.

Jos kuulee jonkun nauravan: "Se nauroi mulle! Miksi se nauroi mulle? Miksi kaikki aina nauraa mulle?"

Jos joku kävelee kadulla vastaan: "Se tuijotti mua! Miksi se tuijotti mua?" Miksi kaikki aina tuijottaa mua?"

tai:

"Miksi sillä oli tuollainen ilme? Miksi kaikilla on aina ihan outo ilme kun ne näkee mut?"

tai:

"Se ei ollut huomaavinaankaan mua! Ihan varmasti huomasi mutta ei ollut huomaavinaan! Miksi kaikki aina välttelee mua?"

Yksi tuttu on tällainen. Tuntuu että oma pääkin pimahtaa kun hänen seurassaan on aikansa.

Kevyt hajoaminen tälle.

Vierailija kirjoitti:

Se, että ihminen piiloutuu diagnoosiensa taakse, eikä ota vastuuta omista tekemisistään tai yritäkään hoitaa itseään kuntoon.

Hoitoa on vaikea saada nykyisin. Esim itse tarvisin kipeästi kuntoutusta, mutta en saa.