Jos kerran naisen löytäminen on niin vaikeaa niin..
miten mieheni sitten minut nappasi? Hän on "nörtti" ja ujo, introvertti. Miksi hän pystyi siihen mihin te ette?
Kommentit (54)
En osaa napata. Osaan vain olla ja niin ei tapahdu mitään suhderintamalla.
Hän ymmärsi, että asioiden eteen täytyy itse tehdä jotain.
siis kuinka moni muu mies voi sinut napata? 1000 nörttiä ja yhtä onnisti.
Sinä kai se olet paras kertomaan millä hän sinut hurmasi noista piirteistä huolimatta.
Sinähän sen tiedät. Kerro ihmeessä meillekin vinkiksi.
Paha sanoa kun ei tiedä heikkouksianne ja vahvuuksianne.
Vierailija kirjoitti:
Hän ymmärsi, että asioiden eteen täytyy itse tehdä jotain.
Nyt alkaa polttaa. Hän oli hyvinkin passiivinen ja vetäytyvä, koneella viihtyvä nörttimies. Olin nähnyt hänet harvakseltaan, muutaman kerran ohimennen tätä ennen (oli ystäväni poikaystävän kämppis). Minulla ei ollut minkään valtakunnan tietoa hänestä, onko hän sinkku, voisiko hän olla kiinnostunut, millainen hän on, noin ylipäätään. Muistan vaan kun joku porukan miehistä sanoi hänestä jotain "pilkkaavaa" liittyen kai juuri hänen "nörttimäisyyteensä". Muistan miten kihisin kiukusta sitä ajattelematonta ku*ipäätä kohtaan. Tajusin kai samalla tuolloin että saatan olla ihan pikkuriikkisen ihastunut kyseiseen nörttiin... Sitten tuli eräs ilta kun hän "reipastui" ja tuli juttelemaan. Aluksi tosi kevyttä jutustelua, joka myöhemmin syveni henkilökohtaisemmaksi.
Illan päätteeksi hän koppasi minut syliinsä ja suuteli taidokkaasti (mikä oli outoa ottaen huomioon että hän oli kokematon ennen minua, ainakin omien sanojensa mukaan:). Niin minulle kävi ja sillä tiellä tässä ollaan. Tossa tuo nytkin on koneellaan ja minä omallani. Välillä katsotaan toisiamme hellästi.
<3
En tapaa kaltaisiani naisia missään. Enkä oikein muunlaisiakaan naisia. Olen aika ujo, joten naisen pitäisi olla jotenkin tuttu, että voisin edes periaatteessakaan "hurmata" hänet. Jos nyt pyytäisin jonkun naisen kanssani treffeille, niin en usko, että maailmassa on mahdollista kokea suurempaa katastrofia edes ydinsodan muodossa. Että olen sitten osin sekä omasta tahdostani ja osin taas vastoin tahtoani pysynyt mukavuusalueellani enkä ole lähestynyt tuntemattomia naisia. Eikäpä minua tuntemattomat ihmiset kiinnostakaan siinä mielessä kun edes heitä tunne.
Terveisin Naispelko26
Eli ap:n ratkaisu on hakea miehet kotoa :)
Vierailija kirjoitti:
En tapaa kaltaisiani naisia missään. Enkä oikein muunlaisiakaan naisia. Olen aika ujo, joten naisen pitäisi olla jotenkin tuttu, että voisin edes periaatteessakaan "hurmata" hänet. Jos nyt pyytäisin jonkun naisen kanssani treffeille, niin en usko, että maailmassa on mahdollista kokea suurempaa katastrofia edes ydinsodan muodossa. Että olen sitten osin sekä omasta tahdostani ja osin taas vastoin tahtoani pysynyt mukavuusalueellani enkä ole lähestynyt tuntemattomia naisia. Eikäpä minua tuntemattomat ihmiset kiinnostakaan siinä mielessä kun edes heitä tunne.
Terveisin Naispelko26
Kokemukseni mukaan sinua voivat auttaa kaikista parhaiten löytämään kumppanin :
1) Naispuoliset ystävät. Joko joku heistä kiinnostuu tai joku heidän ystävistään "löytää" sinut.
2) Onnelliset pariskunnat, jotka rakastavat "naittaa" sinkkuja kavereitaan (luvalla tietysti)
3) Harrastustoiminta, mikä tahansa yhteinen kiinnostuksen kohde luo hyvän pohjan tutustumiselle ja kynnys madaltuu kun tiedät jotain itse kiinnostuksen kohteesta, joten siitä on helpompi puhua.
Erilaiset asiat ovat vaikeita erilaisille ihmisille.
Minulle matematiikka on 'helppoa' - monelle muulle äärimmäisen vaikeaa. Sitten taas naisjutut ovat minulle liki mahdottomia - monelle muulle ihan helppoja.
Vierailija kirjoitti:
Sinä kai se olet paras kertomaan millä hän sinut hurmasi noista piirteistä huolimatta.
Ei noista piirteistä huolimatta vaan niiden takia. Olen itse ulospäinsuuntautuneempi kuin mieheni mutta olen myös jonkin verran kiinnostunut samoista asioista kuin hänkin, mikä tietysti auttoi.
Se mikä teki minuun vaikutuksen oli se että aavistelin että tuollainen "heittäytyminen" ei tule häneltä ihan luonnostaan, mutta hän oli valmis tekemään poikkeuksen ja yrittämään minua koska hän oli minusta kiinnostunut.
Olen vuosi vuodelta vain vaikuttuneempi hänestä ihmisenä. Hän on todella vakaa, rauhallinen ja luotettava, todella turvallinen mies (vaikkakin vähän hintelä omasta mielestään, mikä ei minua haittaa<3). Kiltti, huomaavainen, välittävä, rakas. (Erinomainen sängyssä). En vaihtaisi, jos saan päättää.
Kiitos rakas kun rohkaistuit.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla alkoi seinä tulla vastaan ja panoalfojen alkaessa valkkaamaan nuorempia naisia olit pakotettu laajentamaan näkökulmaasi betoihin.
Olin 22. Tietenkin sekin voi jollekin olla vanha. -ap
Vierailija kirjoitti:
Naisen löytäminen ei ole vaikeaa, mutta kieltämättä fiksun ja vähä käytetyn on.
Mies51v
Itse et taida olla kumpaakaan......
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ymmärsi, että asioiden eteen täytyy itse tehdä jotain.
Nyt alkaa polttaa. Hän oli hyvinkin passiivinen ja vetäytyvä, koneella viihtyvä nörttimies. Olin nähnyt hänet harvakseltaan, muutaman kerran ohimennen tätä ennen (oli ystäväni poikaystävän kämppis). Minulla ei ollut minkään valtakunnan tietoa hänestä, onko hän sinkku, voisiko hän olla kiinnostunut, millainen hän on, noin ylipäätään. Muistan vaan kun joku porukan miehistä sanoi hänestä jotain "pilkkaavaa" liittyen kai juuri hänen "nörttimäisyyteensä". Muistan miten kihisin kiukusta sitä ajattelematonta ku*ipäätä kohtaan. Tajusin kai samalla tuolloin että saatan olla ihan pikkuriikkisen ihastunut kyseiseen nörttiin... Sitten tuli eräs ilta kun hän "reipastui" ja tuli juttelemaan. Aluksi tosi kevyttä jutustelua, joka myöhemmin syveni henkilökohtaisemmaksi.
Illan päätteeksi hän koppasi minut syliinsä ja suuteli taidokkaasti (mikä oli outoa ottaen huomioon että hän oli kokematon ennen minua, ainakin omien sanojensa mukaan:). Niin minulle kävi ja sillä tiellä tässä ollaan. Tossa tuo nytkin on koneellaan ja minä omallani. Välillä katsotaan toisiamme hellästi.
<3
Keksitty juttu. Sinulla ei ollut mitään tietoa hänestä, sitten kuitenkin olit ihastunut häneen, miten ihmeessä. Ja toi koppaaminen ja suutelutarina menee nyt aivan överiksi.
Parempia provoja näin sunnuntai-iltaan, pyydän
Me tapasimme - tietysti - internetissä. Ensin ihan kaveripohjalta.
t. nörttipariskunta
Vierailija kirjoitti:
En tapaa kaltaisiani naisia missään. Enkä oikein muunlaisiakaan naisia. Olen aika ujo, joten naisen pitäisi olla jotenkin tuttu, että voisin edes periaatteessakaan "hurmata" hänet. Jos nyt pyytäisin jonkun naisen kanssani treffeille, niin en usko, että maailmassa on mahdollista kokea suurempaa katastrofia edes ydinsodan muodossa. Että olen sitten osin sekä omasta tahdostani ja osin taas vastoin tahtoani pysynyt mukavuusalueellani enkä ole lähestynyt tuntemattomia naisia. Eikäpä minua tuntemattomat ihmiset kiinnostakaan siinä mielessä kun edes heitä tunne.
Terveisin Naispelko26
Mitä sinä oikeastaan pelkäät? Mitä sinulle tapahtuu menet treffeille ja asiat eivät mene niinkuin kuvittelit? Mikä on pahin asia mitä voi tapahtua tavallisessa keskustelussa?
Miksi te miehet ette mene mukaan johonkin harrastustoimintaan? Löysin oman nörttimieheni yhteisen harrastuksen kautta. Siellä on helpompi tutustuakin ihmisiin kun on puheenaihetta valmiina.
Taikasana taitaa olla "reipastuminen", mutta siihen harva nykymies haluaa lähteä.