Rippijuhlat - helvetin esikartano

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsi eilen lauantaina ripille ja juhlat täysin eripäivänä.

Olen käynyt viiden kummilapsen myötä useissa eri rippijuhlissa ympäri Suomea ja aina konfirmaatio on ollut sunnuntaina ja juhlat heti siihen perään.

Sanotaan nyt näin, että kyseessä ei ollut ihan mikään perinteinen rippikoulu, pelkästään kotiutuminen konfirmaation jälkeen kesti meilläkin "lyhytmatkalaisilla" 2.5h, jotlut ovat olleet kotona vasta iltamyöhään.

(Kaikki eivät halua sitä lähikirkon seurakuntaleirikeskuksella järkättyä, kun voi saada vaikkapa vaelluksen Lapin tuntureilla tai Saaristossa Partio-riparilla...)

Olisiko teini nyt vaan totaalisen väsynyt ja siksi kiukuttelee? Meillä oli vain 6 päivän ripari noin 200 km päässä kotoa ja kyllä teini oli väsyksissä sieltä kotiuduttuaa. Tiivis rupeama takana.

Vierailija kirjoitti:

Siis miten te ette saa kuria teinille? Rippikoulu nyt vaan on käytävä. Lisäksi tosi tyhmää juhlia kun ei ole ripoikoulua käynyt.

No ei todellakaan ole käytävä. Sairasta pakottaa ihmistä jonkin uskontokunnan aktiviteetteihin, jos hän ei itse näihin oppeihin usko.

Vierailija kirjoitti:

Hermostuneisuutenne johtuu varmaan verensokerin heilahtelusta. Teidän kannattaisi kaikkien aloittaa päivä yhteisellä grahampuuroaamiaisella. Sen jälkeen asiat sujuisivat sopuisasti keskustellen.

🤔 Hmm, mutta tekeekö grahampuuroaamiainen sinusta idiootin vai onko se synnynnäistä?

Voi voi, tulee ihan omat rippijuhlat mieleen....

Onhan se erikoista että teidän parisuhde ja avioliitto on tuollainen että väistät vaan takavasemmalle ja tulet tänne valittamaan, pitäiskö olla sen toisen puoliskon eli vaimon kanssa vähän enemmän puheyhteyttä ja muuta sellaista ettei näin pääsisi käymään?

Kaipa sille vaimolle se olisi ollut tärkeä, joissain suvuissa se on. Perheissä aina joutuu tekemään kompromisseja. Luulisi teinillekin lahjaksi saadut setelirahat kelpaavan.

Omasta rippikoulusta on jo niin pitkä aika, että oletan sisällön muuttuneen jo moneen kertaan näiden vuosikymmenten aikana. Siihen aikaan oli harvinaista, jos joku jätti rippikoulun käymättä. En muista, että olisi edes käyty sellaista keskustelua, että joku nuori ei osallistuisikaan konfirmaatioon. Osallistuminen oli itsestään selvää. 

Nykyään taitaa olla niin, että useimmissa perheissä ei juurikaan uskonnnosta ja uskosta keskustella, saatikka sitten, mitä se konfirmaatio oikeastaan tarkoittaa muutakin kuin kasteen liiton uudistusta ja seurakunnan täysvaltaiseksi jäseneksi tulemista. Monelle nuorelle on vaikea tunnustaa uskonsa ja sitoutua noudattamaan Raamatun ohjeita elämässään. Onhan se tietysti rehellistä, että kieltäytyy, jos kerran tuntee, ettei voi luvata ja sitoutua.

PS Kyllä konfirmaatio voidaan järjestää muunakin viikonpäivänä kuin sunnuntaina. Joskus ennen esim. helatorstai - juhlapäivä tosin - oli tavallinen ripillepääsypäivä. Me kävimme rippikoulun koulunyhteydessä ja konfirmaatio oli lauantai-iltana. Rippijuhlat olivat silloin illalla, paljon pienemmässä piirissä tosin kuin nykyään. Vain ihan lähisukua oli paikalla.