Lue keskustelun säännöt.
Miksi 30+ naiset haluavat vatsakkaan miehen?
03.07.2019 |
Aiheesta on ollut galluppeja tällä palstalla, joka kerta voiton vie roteva/lihaksikas mies jolla on vähän vatsaakin. Lihakseton mutta vatsakas Dad Bod voittaa lihaksettoman ja hoikan. Edes hoikka/jäntevä, siis entisaikojen työmies, ei pärjää vatsakkaille miehille.
Taannoisessa tutkimuksessa länsimaisten 30+ naisten suosikkimiesvartalo oli valtava kaappi jolla on vähän vatsaakin.
Miksi vatsakkuus on naisille plussaa? Miksi hoikka/jäntevä ja hyväkuntoinen on yksi pahimmista turn-offeista?
En ymmärrä.
Kommentit (227)
Nainen haluaa vatsakkasn miehen. Nainen saa vatsakkasn miehen. Naisella ei ongelmaa.
Ap saa hoikista ja jäntevistä pitävän naisen, tai saisi jos ei roikkuisi täällä valittamassa. Joten missä ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuvittelet, että kaikilla 30+ naisilla on yhtenevät halut?
En kuvittele.
Enemmistö kuitenkin suosii vatsakasta.
Ja kun pitää valita, roteva & vatsakas on parempi kuin hoikka & vatsaton.
Jopa hyväkuntoinen, hoikka & jäntevä ottaa takkiin kaikenlaisilta vatsakkailta olivat he sitten lihaksikkaita tai lihaksettomia.
Aivan varmasti ottaa, jos sillä hyväkuntoisella, hoikalla ja jäntevällä on huonompi luonne kuin vatsakkailla. Av_lla itkeminen ei ainakaan nosta pisteitä.
Koska omakaan vatsa ei ole enää rasvaton. Siksi.
Tässähän tätä rasittavaa nillitystä näkyy joka on näitten himourheilijoiden luonteenpiirre.
Ap, oletko katsonut millaiset vartalonrakenteet valtaosalla +30w miehillä on? Vatsakkaita lähes kaikki muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole niin helppoa kuin muuttua vatsakkaaksi mieheksi. Se on tuhat kertaa helpompaa kuin laihduttaminen bmi 19.
En ihan täysin allekirjoita ap:n pointtia.
Vika on mielestäni siinä että jos kysytään vatsakkaista miehistä, naiset kuvittelevat mielessään vatsakkaan miehen josta he pitävät. Vähän samoin kuin osa miehistä kyllä pitää kurvikkaista naisista...mikä oikeasti tarkoittaa tiimalasin mallista, ja yleensä nuorta, naista.
Esimerkiksi minä en takuulla ollut naisten mieleen vatsakkaana, koska paino kasaantui vatsaan eikä "nallekarhumaisesti" tasaisesti ympäri kehoa.
Käytännössä kehonmuokkaus edellyttäisi lihasten hankkimista, ja siinä onkin työtä.
Vierailija kirjoitti:
Ennemmin vatsakas kuin kukkakeppi.
Mitä sanot kun joku 60kg kickboxeri laittaa sun borsaan nippuun mahoineen? 100kg läsähtää lattialla vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennemmin vatsakas kuin kukkakeppi.
Triljoona kertaa mielummin kukkakeppi kuin joku löysä dad body.
Vierailija kirjoitti:
Koska 30+ -naiset ovat itsekin vähän kosahtaneita verrattuna siihen, kun olivat -10 v ja -20 kg. Nainen haluaa aina olla pienempi kuin miehensä.
Niin? No eikös tämä ole hyvä mätsi 30+ miehelle, jonka on -10v ja -30 kg? Miksi ihmeessä nainen haluaisi umpitosikon ja kireän rahka-Petrin (kuten ap) halveksimaan ja kritisoimaan itseään kun voi saada rennomman JA seksikkäämmän nallekarhun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska 30+ -naiset ovat itsekin vähän kosahtaneita verrattuna siihen, kun olivat -10 v ja -20 kg. Nainen haluaa aina olla pienempi kuin miehensä.
Niin? No eikös tämä ole hyvä mätsi 30+ miehelle, jonka on -10v ja -30 kg? Miksi ihmeessä nainen haluaisi umpitosikon ja kireän rahka-Petrin (kuten ap) halveksimaan ja kritisoimaan itseään kun voi saada rennomman JA seksikkäämmän nallekarhun?
Ja korjataas vielä +10 ja +30 kg niin menee oikein
Olemme keski-ikäinen pariskunta ja olen lihonut noin 15 kg siitä kun tavattiin nuorina. Mies on lihonut 30 kg. Minä en ole paremman näköinen mutta mies on. Hän painoi tavatessamme jotain 68 kg ja se oli 180+ cm pituuteen liian vähän, ei miehellä saa olla pikkuruinen vyötärö ja leveämpi lantio, se ei ole kovin hottia. Nyt 100 kg. Kun tuosta saisi 10 kg pois niin olisi oikeasti tosi hyvä, mutta 100 kg painolla maha on iso. Olen tarkkaillut syömisiäni koko suhteen ajan ja pitkään pystyin hölkkäämisellä ja jumppaamisella ja laihduttamisella pitämään ylipainon alle 10 kg, mutta nyt en enää jaksa. Mies on koko suhteen ajan vetänyt täysin surutta kaksin käsin suklaata ja donitseja kaikista maailman pullista, makkaraa ja oluttakin, sitä ei onneksi ongelmaksi asti. Sadan kilon rikkouduttua on ruvennut vähän himmaamaan. Ulkoisesti olemme painon suhteen about samalla tasolla, vaikka minä olen tehnyt asian eteen helvetisti töitä ja mies tuskin mitään. Tämä on ihan oikeasti naisille vaikeampi ja enemmän panostusta vaativa laji, koettakaa rahkapetrit muistaa se. Itse hölkkäsin viisi vuotta 3 x 5km viikossa ja 2 lihaskuntoharjoitusta, crossfitissäkin kävin jonkun aikaa kunnes tajusin että se rasittaa elimistöä liikaa. Tällä setillä en enää päässyt yli kolmekymppisenä bmi alle 24 vaikka koko ajan tarkkailin syömisiäni ja elämä oli yhtä kieltäymystä ja ruoan ajattelemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kahdelle ensimmäiselle vastaajalle:
Miksi rotevuus on tärkeämpää kuin hyväkuntoisuus ja se ettei ole kaljamahaa?
Iskikö salipunnertajalle paniikki?
Terve vaan kaikki lenkkipetterit ja salimammat. Täällä 135kiloinen entinen voimanostaja, jolla nykyisin elintasovatsa. Pituutta 180cm ja naiset aivan lääpällään. Tykkäävät nallekarhumaisesta olemuksesta ja itsevarmuudesta. Ei mitään väliä minkä kokoinen olen, saan aina hyvän näköisiä naisia liittymään seuraani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Himourheilijat ovat takakireitä. Vähän vatsakas tyyppi pystyy ottamaan asiat rennommin.
Vierailija kirjoitti:
Himourheilijat ovat takakireitä. Vähän vatsakas tyyppi pystyy ottamaan asiat rennommin.
Ja nää ketjut on tuosta eläviä esimerkkejä.
Eiköhän selitys löydy jälleen evoluutiobiologiasta. Vatsakas mies on aikoinaan ilmentänyt sitä, että on keksinyt keinot ruuan hankkimiseen. Siinä on kukkakepit jääneet ymmärrettävästi toiseksi.
Toinen biologinen seikka on se, että yleensä erilaisuus viehättää ja vetoaa, ja tämän allekirjoitan. Olen 162cm ja alle 60 kg, mies noin 20 cm pidempi ja reilut 30 kg painavampi, ja se vaan viehättää. Nuorempana luulin haluavani itseni kaltaisen hoikan ja mahdollisimman karvattoman miehen, mutta niin vain rakastuin vielä nykyistä 10 kg hoikempana rotevampaan, parrakkaaseen ja karvaisempaan mieheen. Miksikö mainitsen karvaisuuden? Kyse on juuri vastakohtien vetovoimasta. Ei siis mikään erityiskarvainen sentään pidä olla, mutta nuorena tosiaan kuvittelin että vain uimaritason karvaton, hoikka mies kelpaisi. Ja myönnän että haluan olla pienempi kuin puolisoni, mutta syytä en osaa sanoa. Omankokoiset tai lyhehköt hoikat miehet ei sytytä.
Miehellä vatsa on miehekästä.
Monilla hoikiksi luulluilta löytyy vatsaa.
Otin vatsakkaan miehen 21-vuotiaana.
Anoreksiset miehet ei säväytä.
On se vaan niin söpö ja ihanan pehmeä semmonen sopivan kokoinen pömppö, ei mikää kaljamaha.
Ensimmäinen prioriteetti on miehen luonne ja tavat ja niiden sopiminen yhteen minun kanssa.
Ulkonäkö on prioriteettilistalla vasta paljon alempana. Kun on aitoa rakkautta, ei vatsakkuus ole mikään este.
Olet niin väärässä!