Lue keskustelun säännöt.
Hankalat naapurit
Miniperheen äiti
03.07.2019 |
Olen asunut koko elämäni kaupungin asunnoissa. Naapureiden kanssa ei ole varsinaisesti ollut ongelmia (mitä nyt yksi lapsuuden talo, jossa oli 3 narkomaaniasuntoa).
Nyt kolme vuotiaan äitinä olen joutunut napit vastakkain naapurin kanssa. Meillä on selkeät rutiinit, lapsi hereillä 7-20, pvkodissa arkisin 7h ajan. Viikonloppuisin ja lomalla ulkoilemme 3 krt päivässä, siis ollaan paljon poissa kotoa. Yhdet illanistujaiset olen pitänyt 5 vuoden aikana, ja niistä laitoin lapun ilmoitustaululle hyvissä ajoin.
Alakerran naapuri on tehnyt lapsen uhmasta valituksia, esimerkiksi, kun lapsi on kiukutellut, niin naapuri huutaa: "Antakaa se lapsi pois, kun ette osaa kasvattaa". Yritin jo aiemmin keskustella rakentavasti, tuloksetta.
Nyt yläkertaan muutti kuukausi sitten uusi pari, ovat remontoineet klo 18-21 vasaralla ja porakoneella. Menin pimpottamaan ovikelloa kysyäkseni mihin asti remontti kestää ja vastaan sain pelkkää kiroilua.
Muut naapurit soittavat musiikkia kovaa ja riitelevät silloin tällöin myös yöllä, joku koirakin haukkuu, mutta itseäni se ei haittaa, kerrostalossa kuitenkin eletään.
Kysymykseni on siis: Onko muilla vastaavia kokemuksia? Harmittaa hirveästi tämä tilanne.
Kommentit (37)
Me muutettiin omaan taloon siksi että naapureihin meni totaalisesti hermot. Ei siksi että meitä olisi häirinnyt mikään tv:n /stereoiden huudattamisesta kännikalojen kautta hissiinkuseskelijaan, vaan siksi että meiltä ei olisi sallittu mitään ääntä. Lapseni oli todella kipeä, ja hän itki ja valitti kovaan ääneen klo 20-21, mitä tekee naapurit? No soittaa POLIISIT. Mitä tekee poliisit, pyörittelee silmiään kuullessaan tilanteen, ja toteaa että jaa tää oli tällainen resurssientuhlauskeikka, ja tarjoavat jopa kyytiä jos tarvitsee päästä sairaalaan. Tuossa vaiheessa siellä oli kuitenkin jo käyty, ja lapsi nukkui jo. Olen itse aina suhtautunut elämisen ääniin elämisen ääninä, enkä ole koskaan stressaantunut naapureista mitenkään, mutta me olimme jotain pohjasakkaa joille valitettiin ihan älyttömistä asioista, mm. siitä että jonkun meille tuntemattoman henkilön auto oli väärässä paikassa.
Muutimme sitten omaan taloon. Pari vuotta meni hyvin, ja menee siis hyvin edelleenkin, ruohonleikkurit laulaa ja rälläkät soi ympärillä, näin kesäisin jopa 23 asti. Ei haittaa meitä mitenkään.
Muttamutta... Meillä oli illanistujaiset (joita on naapureillamme usein, joka viikonloppu jollakin,) ja kyllä joo, ääntä kuului jonkin verran, normaalia puhetta, ja musiikki laitettiin kiinni jo 22 aikaan. Paljon suurempaa ääntä on kuulunut naapureiltamme joka puolelta, niin mitäs tapahtuu? Meille soitetaan poliisit. Poliisit toteavat että ei ole mitään syytä heillä olla siellä, ja että tällaista pitää kyllä naapureiden sietää, minun ja mieheni lisäksi paikalla oli enää yksi henkilö joka oli hänin lähdössä jo kotiin.
Tuo seurauksena mitta tuli niin totaalisen täyteen, että joka ikisestä hiiskauksesta joka ei ole minun mieleeni, soitan poliisit ihan jokaiselle naapurille(koska en tiedä kuka meille ne soitti, eikä poliisi kertonut). Että olkaa hyvät rakkaat naapurit, katsotaanpa miltä teistä tuntuu tämä seuraavan kerran kun te vietätte pikkujouluja, hääpäivää, 50v synttäreitä, mitä tahansa siinä teidän kotonanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma on se,että jotkut naapurit luulee voivansa kieltää mitä vain normaalia elämää.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se,että jotkut naapurit luulee voivansa kieltää mitä vain normaalia elämää.
Totta.
Vierailija kirjoitti:
Me muutettiin omaan taloon siksi että naapureihin meni totaalisesti hermot. Ei siksi että meitä olisi häirinnyt mikään tv:n /stereoiden huudattamisesta kännikalojen kautta hissiinkuseskelijaan, vaan siksi että meiltä ei olisi sallittu mitään ääntä. Lapseni oli todella kipeä, ja hän itki ja valitti kovaan ääneen klo 20-21, mitä tekee naapurit? No soittaa POLIISIT. Mitä tekee poliisit, pyörittelee silmiään kuullessaan tilanteen, ja toteaa että jaa tää oli tällainen resurssientuhlauskeikka, ja tarjoavat jopa kyytiä jos tarvitsee päästä sairaalaan. Tuossa vaiheessa siellä oli kuitenkin jo käyty, ja lapsi nukkui jo. Olen itse aina suhtautunut elämisen ääniin elämisen ääninä, enkä ole koskaan stressaantunut naapureista mitenkään, mutta me olimme jotain pohjasakkaa joille valitettiin ihan älyttömistä asioista, mm. siitä että jonkun meille tuntemattoman henkilön auto oli väärässä paikassa.
Muutimme sitten omaan taloon. Pari vuotta meni hyvin, ja menee siis hyvin edelleenkin, ruohonleikkurit laulaa ja rälläkät soi ympärillä, näin kesäisin jopa 23 asti. Ei haittaa meitä mitenkään.
Muttamutta... Meillä oli illanistujaiset (joita on naapureillamme usein, joka viikonloppu jollakin,) ja kyllä joo, ääntä kuului jonkin verran, normaalia puhetta, ja musiikki laitettiin kiinni jo 22 aikaan. Paljon suurempaa ääntä on kuulunut naapureiltamme joka puolelta, niin mitäs tapahtuu? Meille soitetaan poliisit. Poliisit toteavat että ei ole mitään syytä heillä olla siellä, ja että tällaista pitää kyllä naapureiden sietää, minun ja mieheni lisäksi paikalla oli enää yksi henkilö joka oli hänin lähdössä jo kotiin.
Tuo seurauksena mitta tuli niin totaalisen täyteen, että joka ikisestä hiiskauksesta joka ei ole minun mieleeni, soitan poliisit ihan jokaiselle naapurille(koska en tiedä kuka meille ne soitti, eikä poliisi kertonut). Että olkaa hyvät rakkaat naapurit, katsotaanpa miltä teistä tuntuu tämä seuraavan kerran kun te vietätte pikkujouluja, hääpäivää, 50v synttäreitä, mitä tahansa siinä teidän kotonanne.
Itsekin kostin naapureille kiusanteon, ihan oikein niille. Mutta mä kyl tiesin kuka naapuri on ollu kyseessä, että oli helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ymmärrän että lasten itku kuuluu elämisen ääniin, minulla on omiakin lapsia, mutta koettakaa tekin ymmärtää miten se saattaa häiritä naapureiden elämää.
Meidän naapurissamme asui perhe, jonka lapsi huusi kaikki yöt. Me aikuiset emme pystyneet nukkumaan, lapsemme eivät pystyneet nukkumaan ja kaikki olivat jatkuvasti ihan poikki. Muutamia kertoja annoin lasten jäädä koulusta kotiin kun itkivät aamulla väsymystä valvotun yön jälkeen.
Emme koskaan valittaneet asiasta koska asiasta olisi seurannut p* skamyrsky, sillä eihän äiti-ihmisiä tai lapsia saa kritisoida ja se helvetillinen meteli pitää vain sietää, laitoimme vain asunnon myyntiin.
Tämän koko ihanuuden kruunasi se kun olimme saaneet tämän vahinkomme, jota joskus kodiksi kutsuimme, pistettyä kiertoon ja olimme pakkaamassa tavaroita ja purkamassa huonekaluja arki-iltapäivällä ja menin viemään roskia. Tämän meidän yöunemme jo lähes vuoden ajan rosvonneen penikan äiti alkoi rääkymään minulle parvekkeelta kuinka hänen lapsi ei saa nukuttua koska olemme metelöineet jo monta tuntia.
Minulla napsahti todella pahasti ja huusin hänelle takaisin niin että piha kaikui ja naapurit keräytyivät parvekkeille. Siitä kuinka se syy, miksi kolistelemme on se että pakkaamme tavaroitamme koska möimme asuntomme hänen läpi yön rääkyvän pentunsa vuoksi ja kysyin kuinka hän kehtaa tulla rutisemaan lapsensa päikkäreistä kun itse on valvottanut koko perhettämme melkein vuoden ajan. Saatoin myös huutaa että minua ei kiinnosta v* ttujalkaan hänen pentunsa unet kun ei heitäkään tunnu kiinnostavan muiden yöunet. Tuo alkoi itkemään ja teki ilmoituksen isännöitsijälle. Olimme tuossa vaiheessa kyllä jo uudessa osoitteessa.
Tämä on ainoa kerta kun olen 39-vuotisen elämäni aikana huutanut tai haistatellut jollekin, eikä minua tavallaan edes hävetä tuo.
Nuo huutavat lapset ovat oikeasti pahempia kuin narkit tai remppajat. Häiritsevät ihan yhtä paljon tai enemmänkin, mutta näistä ei saisi valittaa koska elämisen äänet. Mieluummin ottaisin naapuriin räksyttävän koiran tai viikonloppuisin bilettävän juopon kuin jatkuvasti itkevän ja huutavan lapsen. Nuo koiranomistajat yleensä ryhtyvät toimenpiteisiin kun heille asiasta mainitsee ja juopot häiriköivät vain kuun alusta kun sossu-massit kilahtavat tilille, rääkyvien lasten äidit vain loukkantuvat kun naapurit eivät halua kuunnella heidän pershedelmänsä sulosointuja 24/7 ja vinkuvat siitä miten pahansisuisia naapurit ovat kun eivät ymmärrä miten vaikeaa heillä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuo huutavat lapset ovat oikeasti pahempia kuin narkit tai remppajat. Häiritsevät ihan yhtä paljon tai enemmänkin, mutta näistä ei saisi valittaa koska elämisen äänet. Mieluummin ottaisin naapuriin räksyttävän koiran tai viikonloppuisin bilettävän juopon kuin jatkuvasti itkevän ja huutavan lapsen. Nuo koiranomistajat yleensä ryhtyvät toimenpiteisiin kun heille asiasta mainitsee ja juopot häiriköivät vain kuun alusta kun sossu-massit kilahtavat tilille, rääkyvien lasten äidit vain loukkantuvat kun naapurit eivät halua kuunnella heidän pershedelmänsä sulosointuja 24/7 ja vinkuvat siitä miten pahansisuisia naapurit ovat kun eivät ymmärrä miten vaikeaa heillä on.
Tämä on ihan totta. Nykyään ei tunneta enää sellaista käsitettä kuin naapureiden huomioon ottaminen. Eivät ne naapurit erittele sitä minkä vuoksi he eivät voi nukkua omassa kodissaan. Se lapsen huuto on ihan yhtä häiritsevää kuin vaikka teinilauman bileet.
Minulla esikoinen kärsi korvatulehduksista ja itse otin tytön rattaisiin ja lähdin vaikka yöllä kävelylle koska halusin säästää naapureita. Nykyään se on naapureiden vika jos jatkuva huutaminen häiritsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ihan totta. Nykyään ei tunneta enää sellaista käsitettä kuin naapureiden huomioon ottaminen. Eivät ne naapurit erittele sitä minkä vuoksi he eivät voi nukkua omassa kodissaan. Se lapsen huuto on ihan yhtä häiritsevää kuin vaikka teinilauman bileet.
Ja sitten kun nämä yöunistaan luopumaan joutuneet naapurit lakkaavat moikkaamasta rappukäytävässä niin tehdään face-päivitys siitä kuinka lapsi-vihamielisiä suomessa ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Me muutettiin omaan taloon siksi että naapureihin meni totaalisesti herneitähermot. Ei siksi että meitä olisi häirinnyt mikään tv:n /stereoiden huudattamisesta kännikalojen kautta hissiinkuseskelijaan, vaan siksi että meiltä ei olisi sallittu mitään ääntä. Lapseni oli todella kipeä, ja hän itki ja valitti kovaan ääneen klo 20-21, mitä tekee naapurit? No soittaa POLIISIT. Mitä tekee poliisit, pyörittelee silmiään kuullessaan tilanteen, ja toteaa että jaa tää oli tällainen resurssientuhlauskeikka, ja tarjoavat jopa kyytiä jos tarvitsee päästä sairaalaan. Tuossa vaiheessa siellä oli kuitenkin jo käyty, ja lapsi nukkui jo. Olen itse aina suhtautunut elämisen ääniin elämisen ääninä, enkä ole koskaan stressaantunut naapureista mitenkään, mutta me olimme jotain pohjasakkaa joille valitettiin ihan älyttömistä asioista, mm. siitä että jonkun meille tuntemattoman henkilön auto oli väärässä paikassa.
Muutimme sitten omaan taloon. Pari vuotta meni hyvin, ja menee siis hyvin edelleenkin, ruohonleikkurit laulaa ja rälläkät soi ympärillä, näin kesäisin jopa 23 asti. Ei haittaa meitä mitenkään.
Muttamutta... Meillä oli illanistujaiset (joita on naapureillamme usein, joka viikonloppu jollakin,) ja kyllä joo, ääntä kuului jonkin verran, normaalia puhetta, ja musiikki laitettiin kiinni jo 22 aikaan. Paljon suurempaa ääntä on kuulunut naapureiltamme joka puolelta, niin mitäs tapahtuu? Meille soitetaan poliisit. Poliisit toteavat että ei ole mitään syytä heillä olla siellä, ja että tällaista pitää kyllä naapureiden sietää, minun ja mieheni lisäksi paikalla oli enää yksi henkilö joka oli hänin lähdössä jo kotiin.
Tuo seurauksena mitta tuli niin totaalisen täyteen, että joka ikisestä hiiskauksesta joka ei ole minun mieleeni, soitan poliisit ihan jokaiselle naapurille(koska en tiedä kuka meille ne soitti, eikä poliisi kertonut). Että olkaa hyvät rakkaat naapurit, katsotaanpa miltä teistä tuntuu tämä seuraavan kerran kun te vietätte pikkujouluja, hääpäivää, 50v synttäreitä, mitä tahansa siinä teidän kotonanne.
Ootte onnekkaita, kun pystyitte ostamaan oman talon. Kaikilla ei ole siihen järkisiirtoon ikinä taloudellisia resursseja, joten heidän kohtalona on joutua asumaan pahviseinäkerrostaloissa ja joutua niissä sitten kaikenmaailman hullujen kanssa tekemisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko Ap todella koko ikänsä asunut kaupungin vuokrakämpässä? Lapsesta asti?
Siinä tapauksessa Ap on todiste siitä, että köyhyys periytyy. Todellakin.
Isännöitsijä ei ole poliisi.
Kotirauhan häirinnästä, asiattomasta huutelusta jne. ilmoitus poliisille, poliisin käynnistä ilmoitus isännöitsijälle valituksen kera.
Pirikämpät saa kiertoon tällä keinolla ainakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa seuraavassa yhtiökokouksessa laittaa tuollainen isännöitsijä vaihtoon. Asia kannattaa ilmoittaa hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta, ja vaatia asialistalle. Kannattaa myös jutella naapureiden kanssa isännöitsijän muista laiminlyönneistä ennen kokousta, että on perusteita vaatia isännöitsijän vaihtoa. Meillä isännöinti ”kilpailutettiin” uudelleen ja kyllä todellakin kannatti!
Näin siis Stadin keskustassa.[/quote]
NO JUST. Ensinnäkin kaupungin vuokratalossa ei ole yhtiökokousta. Toiseksi isännöitsijän valitsee ja erottaa taloyhtiön hallitus. Ei kuulu yhtiökokouksessa päätettäviin asioihin. Ihme roskaa ihmiset tänne kirjoittaa!
Meidän rivarissa on kans yks määrätty ovi mikä aukee joka ikinen kerta kun meillä aukee ovi. Kun mennään takapihalle niin siellä kuuntelemassa. Heti alkaa kuuluu pieni puhe ja ovi aukee. Aina määrätysti. Siis käykö se ees töissä 😳😂oon alkanu kailottaa erinäisiä asioita tahallaan kovaan ääneen kun tuuletusikkuna auki.
En nyt liian henkilökohtaisia. Sellaisia jotka voi kertoo kelle vaan ja joskus provosoiden oikein. Saa sisältöä elämäänsä sitten.
Hirveitä kyyliä. Tutustua ei uskalla mutta salakuunnella täytyy. Hirveästi ei menetä jos ei tutustu tämmösiin. Yhteisöasujaksi moni on sopimaton. Mut just kyylä tykkää asua sillee että saavat tuntea itsensä tärkeiksi valittamalla ja olemalla pihapoliiseja. Plus kyyläys
Tuo yksi meitä vanhempi pariskunta kyttää meitä jostain syystä. Ollaan tavallisia töissä käyviä uusia naapureita. En ole varma ovatko hekin uusia.. Tässä jonkin verran on ollut vaihtuvuutta. Hyvin vähän kun täällä ilmeisesti viihdytään.
Mitä lie kyttää ja kuuntelee. Katselee merkittävästi, ei vastaa tervehdyksiin ja käy koiransa kanssa ovella saakka haistelemassa, koska sitä koiranpaskaa on meidän yksityisen pihamme oven edessä. Asennan varmaan turvajärjestelmän!!!
Joo kuulostaa varmaan vainoharhaiselta mutta selvät merkit on. Raskaita tollaset. Mieluusti sitä puhuu nykyään puhelimeen jos sattuu törmää.
Ei kannata olla naapureiden kanssa missään tekemisissä, käytävässä ja pihalla voi toki moikata. Parempi elää omaa elämää ja olla välittämättä valituksista jos et metelöi hiljaisuuden aikaan.