Heikkohermoisuus tekee musta kamalan ihmisen :/
En voi pitää itseäni millään muotoa hyvänä ihmisenä, sillä minulla on todella huonot hermot ja joudun usein taistelemaan itseni kanssa etten menettäisi hermojani sopimattomasti tai käyttäytyisi agressiivisesti.
Olen huomannut että hormonit vaikuttavat asiaan ja ennen menkkoja ja niiden aikaan tekisi mieli välillä oikeasti tyyliin lyödä, saatan heitellä tavaroita tai käsitellä niitä kovakouraisesti. Eniten kuitenkin itseäni vaivaa ja huolettaa pelko siitä että voisinko oikeasti vaikka satuttaa pari vuotiasta lastani, monet kerrat on menneet hermot ja tehnyt mieli läpsäistä lasta tai kurittaa fyysisesti, kuitenkaan en koskaan ole näin tehnyt, mutta olen nostanut lapsen aika rajuin ottein tai muuta vastaavaa, sellaista mitä mielestäni hyvä ja lastaan rakastava äiti ei tekisi. Jälkeenpäin kaduttaa ja hävettää omat toimet ja käytös. Puolisollekin tulee raivottua helposti ihan turhasta ja kun suutun, niin sanon helposti asioita joita en todellisuudessa tarkoita.
Tällainen olen luonteeltani aina ollut, äkkipikainen ja temperamenttinen. Haluaisin muuttua, en vain tiedä miten...
Täällä toinen. Minusta on tullut iän myötä hirveä ja varsinkin ennen menkkoja. Itkin holtittomasti ja hetkessä potkin jo tietokoneetta kun siinä on toimintaongelmia. Mies tuijotti ja meinasi pudottaa silmät päästään. Valitan ja känätän kaikesta ja olen todella tyytymätön itseeni ja koko elämään. Kerroin miehelle että minulla on pahoja oireita nykyisin ennen menkkoja koska lähestyn vaihdevuosia. Kyllä hän sen tavallaan ymmärsi.
Häpeän käytöstäni mutta se vaan tulee kuin automaattisesti enkä mahda mitään asialle. Lääkkeitä en ala enää syömään ja yritän kovasti käyttäytyä ja harrastaa liikuntaa ja nauttia luonnosta ja sen rauhasta jne.
Olin ennen kiltti, mukava ja nöyrä. Nykyisin olen raivon vallassa vähästäkin. Tsemppiä ap ja kaikki joilla tätä esiintyy!