Kotona paha kriisitilanne päällä - mitä tehdä?
Tulin lapsen huoneeseen karkuun riitaa, kun kesken sanaharkan karkasin vessaan ja mies tuli perässä ja löi voimalla nyrkillä oveen. Säikähdin sitä ihan tosissani, ja lapsi heräsi päiväunilta tuohon ääneen. Nyt on kulunut jo puoli tuntia tuosta ja mies käyttäytyy kuin mitään ei olisi tapahtunut, mutta itselläni on edelleen shokkivaihe päällä. Ei riittänyt näemmä, että hän haukkui minut hyväksikäyttäjäksi ja luuseriksi, mutta että tulee perässä nyrkkeineen on jo aika paha.
Onko minulla mitään mahdollisuuksia lähteä jos olen täysin tuloton ihminen? Sain opiskelupaikan kuitenkin, mutta se yksistään ei riitä. Mietin ettei tässä ole enää muuta vaihtoehtoa kuin ero, koska ongelmat ovat jyllänneet pitkään taustalla ja alkavat kärjistyä tällaisiksi. Suurimpina ongelmina ovat ehkä se, etten ole työllistynyt millään ilveelläkään ja opiskelukuvioiden kanssa on kestänyt selvitä. Mietin jo hetken että pakkaan lapsen ja lähden äidin luo, mutta olen niin lukossa etten pysty siihenkään. :( Nyt nuo kaksi ovat keittiössä ja kaikki on mukamas hyvin ja olen ainoa joka istuu ihan murtuneena suljetun oven takana läppärillä. Ystäville en kehtaa kertoa.
Kommentit (44)
Olen yrittänyt koko kevään parhaani mukaan. Olen hakenut töitä, käynyt todella monissa työhaastatteluissa ja kävin hetken töissäkin mut se paikka osoittautui huijaukseksi ja hyväksikäytöksi. Alkaa olemaan kuorma aika täynnä, eli kun työ- ja opiskelupaikat ovat pelkkää eikiitosta ja kotona vielä sama juttu, niin en enää jaksa. Itsetuntoni on aivan pohjalla ja voin vain todella huonosti. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että elät kumppanisi siivellä, joten ei tuo moite kovin kaukaahaettu ole.
Jaa-a, jätin opiskeluni koska odotin yhteistä lastamme ja hoisin häntä ensimmäiset vuodet kotona. Kun paluu työ- ja opiskeluelämään ei onnistukaan kuin taikaiskusta niin onko väitteellä todellakin perää? Ap
Voi v..… mikä ukko sulla on. Jos olette perhe niin toinen ei todellakaan huutele että olet hyväksikäyttäjä.
Vierailija kirjoitti:
Aina voi aloittaa alusta.
Kysymys kuuluu vain enää miten. Nyt en pysty ajattelemaan mitään, mutta havahduin siihen ettei näin voi jatkua. Kuolen tähän kuormitukseen ja alituiseen nöyryytykseen sekä lapsi alkaa oireilla tätä menoa. Ap
Kerää nyt ne voimiesi rippeet ja mene vanhemmillesi lapsen kanssa. Siellä mietit ihan rauhassa miten järjästät eron ja oman ja lapsen elämän eron jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että elät kumppanisi siivellä, joten ei tuo moite kovin kaukaahaettu ole.
Jaa-a, jätin opiskeluni koska odotin yhteistä lastamme ja hoisin häntä ensimmäiset vuodet kotona. Kun paluu työ- ja opiskeluelämään ei onnistukaan kuin taikaiskusta niin onko väitteellä todellakin perää? Ap
Miksi jätit työ- ja opiskelupaikan tilanteessa, jossa muutkaan eivät niin tee?
Eli kyllä, sinussakin on syytä. Nyrkin iskeminen oveen ei ole peruuttamattoman karmeaa väkivaltaa ja kai se mieskin saa hermostua siihen, että närkit rusinoita pullasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että elät kumppanisi siivellä, joten ei tuo moite kovin kaukaahaettu ole.
Jaa-a, jätin opiskeluni koska odotin yhteistä lastamme ja hoisin häntä ensimmäiset vuodet kotona. Kun paluu työ- ja opiskeluelämään ei onnistukaan kuin taikaiskusta niin onko väitteellä todellakin perää? Ap
Miksi jätit työ- ja opiskelupaikan tilanteessa, jossa muutkaan eivät niin tee?
Eli kyllä, sinussakin on syytä. Nyrkin iskeminen oveen ei ole peruuttamattoman karmeaa väkivaltaa ja kai se mieskin saa hermostua siihen, että närkit rusinoita pullasta.
Kerro minulle miten itse hoitaisit tilanteen vastaavassa tapauksessa. Muutimme puolison työn perässä tänne, ja nyt täällä ollaan. Kaikki menneisyys, elämä ja työ- ja opiskelukuviot jäivät kotipaikkakunnalleni, eikä täällä uudella paikkakunnalla kukaan muu porskuta kuin mies, joka tienaa surutta samaan aikaan kun pyöritän neljän seinän sisällä huushollia täysin ilman tuloja. Hänellä on ystäväpiiri, harrastuksia, työpaikka ja koulutus, itselläni ei ole koulutusta koska ei ole mahdollisuutta tai jaksamista osallistua pääsykokeisiin niin täydellä teholla kuin toisilla. Perheeni asuu kaukana, kaverit jäivät vanhalle paikkakunnalle. Tämä oli hirveä virhe, mutta voisitko lopettaa syyllistämisen, mies tekee sen jo puolestasi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että elät kumppanisi siivellä, joten ei tuo moite kovin kaukaahaettu ole.
Jaa-a, jätin opiskeluni koska odotin yhteistä lastamme ja hoisin häntä ensimmäiset vuodet kotona. Kun paluu työ- ja opiskeluelämään ei onnistukaan kuin taikaiskusta niin onko väitteellä todellakin perää? Ap
Valitettavasti miehesi vaikuttaa sellaiselta, että löytäisi haukkumista vaikka töitä saisitkin. Tekeekö kotona mitään vai onko kaikki jäänyt sinulle? Et missään tapauksessa ole hyväksikäyttäjä, sinähän hoidat teidän lastanne. Olettaako mies että opiskelisit, kävisit työssä, maksaisit puolet ja vielä hoitaisit kaiken kotona? Tuntuu olevan miesten yleinen unelma mutta on täysin kohtuuton.
Voisi olla kannattavaa mennä vähäksi aikaa muualle (äidille?) miettimään tilannetta.
Jos opiskelusi jäi kesken, sen hoitaminen olisi tärkeintä että joskus saat niitä töitä.
Turvakotiin yhteys mahdollisimman pian! He auttavat ja neuvovat. Älä jää sinne sen miehen luo. Olen kokenut saman, menee vain hurjemmaksi.
Onpa sulla rankka tilanne. Olet tosi poikki ja tarttisit nyt vähän aikaa rauhoittumiseen ja asioiden jäsentelyyn. Pystytkö rauhassa miettimään asioita kun mies on töissä tai oisko mitään paikkaa, mihin mennä lapsen kanssa muutamaksi päiväksi. Mä en usko, että kuitenkaan turvakotia tässä tarvitaan (jos mies ei ole käynyt käsiksi tms.).
Sehän se parasta olisi, jos pystyisitte keskustelemaan rakentavasti. Mies ei taatusti käsitä sitä miten nöyryytetty ja nurkkaan ahdettu olo sulla on. Syystä onkin. Sille pitää rautalangasta vääntää, jos ei mene perille
niin on sekin vaihtoehto, että lähdet lapsen kanssa ja muutat entiselle paikkakunnalle. Ahdistukseesi on käsin kosketeltavaa. Voimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että elät kumppanisi siivellä, joten ei tuo moite kovin kaukaahaettu ole.
Jaa-a, jätin opiskeluni koska odotin yhteistä lastamme ja hoisin häntä ensimmäiset vuodet kotona. Kun paluu työ- ja opiskeluelämään ei onnistukaan kuin taikaiskusta niin onko väitteellä todellakin perää? Ap
Miksi jätit työ- ja opiskelupaikan tilanteessa, jossa muutkaan eivät niin tee?
Eli kyllä, sinussakin on syytä. Nyrkin iskeminen oveen ei ole peruuttamattoman karmeaa väkivaltaa ja kai se mieskin saa hermostua siihen, että närkit rusinoita pullasta.
Kerro minulle miten itse hoitaisit tilanteen vastaavassa tapauksessa. Muutimme puolison työn perässä tänne, ja nyt täällä ollaan. Kaikki menneisyys, elämä ja työ- ja opiskelukuviot jäivät kotipaikkakunnalleni, eikä täällä uudella paikkakunnalla kukaan muu porskuta kuin mies, joka tienaa surutta samaan aikaan kun pyöritän neljän seinän sisällä huushollia täysin ilman tuloja. Hänellä on ystäväpiiri, harrastuksia, työpaikka ja koulutus, itselläni ei ole koulutusta koska ei ole mahdollisuutta tai jaksamista osallistua pääsykokeisiin niin täydellä teholla kuin toisilla. Perheeni asuu kaukana, kaverit jäivät vanhalle paikkakunnalle. Tämä oli hirveä virhe, mutta voisitko lopettaa syyllistämisen, mies tekee sen jo puolestasi. Ap
Palaa takaisin kotipaikkakunnallesi. Tuollahan ei selvästikään ole sinulle tulevaisuutta. Teit yhden virheen mutta sen voi vielä korjata. Miehesi tässä vaikuttaa pahimman luokan hyväksikäyttäjältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että elät kumppanisi siivellä, joten ei tuo moite kovin kaukaahaettu ole.
Jaa-a, jätin opiskeluni koska odotin yhteistä lastamme ja hoisin häntä ensimmäiset vuodet kotona. Kun paluu työ- ja opiskeluelämään ei onnistukaan kuin taikaiskusta niin onko väitteellä todellakin perää? Ap
Miksi jätit työ- ja opiskelupaikan tilanteessa, jossa muutkaan eivät niin tee?
Eli kyllä, sinussakin on syytä. Nyrkin iskeminen oveen ei ole peruuttamattoman karmeaa väkivaltaa ja kai se mieskin saa hermostua siihen, että närkit rusinoita pullasta.
Pienestähän se kunnon väkivalta aina alkaa. Ei ole tervettä jos ei osaa hillitä käyttäytymistään.
Terveisin tavaroiden heittelijä, joka tiedostaa kyllä että omassa käytöksessä on jotain erittäin paljon vialla.
Niin siis ymmärsinkö oikein, että mies löi OVEA nyrkillä? Onko tuo nyt syy hakeutua turvakotiin?
Muuten asetelma kuulostaa valitettavan epätasa-arvoiselta ja asioiden tarvitsee selkeästi muuttua. Sanoit saaneesi opiskelupaikan, eikö siinä ole sinulle pääsy laajempiin ympyröihin? Sieltä voi löytyä kavereita ja saat omaa aikaa ja tekemistä. Jos et halua miehesi kanssa olla yhdessä, eroa sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että elät kumppanisi siivellä, joten ei tuo moite kovin kaukaahaettu ole.
Jaa-a, jätin opiskeluni koska odotin yhteistä lastamme ja hoisin häntä ensimmäiset vuodet kotona. Kun paluu työ- ja opiskeluelämään ei onnistukaan kuin taikaiskusta niin onko väitteellä todellakin perää? Ap
Miksi jätit työ- ja opiskelupaikan tilanteessa, jossa muutkaan eivät niin tee?
Eli kyllä, sinussakin on syytä. Nyrkin iskeminen oveen ei ole peruuttamattoman karmeaa väkivaltaa ja kai se mieskin saa hermostua siihen, että närkit rusinoita pullasta.
En ole koskaan kenenkään ihmisen nähnyt hermostuvan 1000 kertaa pahemmista asioista kuin tuollainen, joten sanoisin, että kyseessä on kaistapäinen hullu jolla on jäänyt tunteidensääntely lapsen tasolle, todnäk väkivaltaisten kotiolojen/päihteiden vuoksi. Tietyissä piireissä jos elää, niin tuo on varmaan olkienkohauttelun arvoinen asia. Jos olet normaali, niin ei ole. Lika barn leka best, kannattaa jättää tuollaiset porukat keskenään ja lisääntyä omaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että elät kumppanisi siivellä, joten ei tuo moite kovin kaukaahaettu ole.
Jaa-a, jätin opiskeluni koska odotin yhteistä lastamme ja hoisin häntä ensimmäiset vuodet kotona. Kun paluu työ- ja opiskeluelämään ei onnistukaan kuin taikaiskusta niin onko väitteellä todellakin perää? Ap
Miksi jätit työ- ja opiskelupaikan tilanteessa, jossa muutkaan eivät niin tee?
Eli kyllä, sinussakin on syytä. Nyrkin iskeminen oveen ei ole peruuttamattoman karmeaa väkivaltaa ja kai se mieskin saa hermostua siihen, että närkit rusinoita pullasta.
Kerro minulle miten itse hoitaisit tilanteen vastaavassa tapauksessa. Muutimme puolison työn perässä tänne, ja nyt täällä ollaan. Kaikki menneisyys, elämä ja työ- ja opiskelukuviot jäivät kotipaikkakunnalleni, eikä täällä uudella paikkakunnalla kukaan muu porskuta kuin mies, joka tienaa surutta samaan aikaan kun pyöritän neljän seinän sisällä huushollia täysin ilman tuloja. Hänellä on ystäväpiiri, harrastuksia, työpaikka ja koulutus, itselläni ei ole koulutusta koska ei ole mahdollisuutta tai jaksamista osallistua pääsykokeisiin niin täydellä teholla kuin toisilla. Perheeni asuu kaukana, kaverit jäivät vanhalle paikkakunnalle. Tämä oli hirveä virhe, mutta voisitko lopettaa syyllistämisen, mies tekee sen jo puolestasi. Ap
Faktojen sanominen ääneen ei ole syyllistämistä!
Jos olet ollut siellä jo pari vuotta, niin ystäväpiirin olisi kuvitellut voivan hankkia itsekin. Koulutuksen puute ei ole miehesi vika, ei hän voi puolestasi koulua käydä.
Ja perheesi ei asu kaukana, perheesi on mies ja lapsi. Jos ei mielestäsi ole, niin jotain on pahasti vialla. Soita äidille hakemaan kotiin, muuta pois ja muista, että vastuu on silti sinun, myös virheistäsi.
ILman muuta ero! Ja samalla voit hylätä opiskelupaikan, koska muutat muualle. Samalla saat yhden syyn lisää ihmetellä, miksi elämästä ei tule mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että elät kumppanisi siivellä, joten ei tuo moite kovin kaukaahaettu ole.
Sinulla ei ole kyllä ihan terävimmät kynät penaalissa....
Vaikuttaa siltä, että elät kumppanisi siivellä, joten ei tuo moite kovin kaukaahaettu ole.