PMS - Olenko yksin tämän kuukausittaisen ahdistusviikon kanssa?
Tämä on siis diagnosoimaton PMS... Joka kuukausi sama juttu, syvä ahdistuneisuus pahenee 3-5päivää ennen menkkoja. Lopulta se päättyy siihen että saan hysteerisen itkukohtauksen jonka jälkeen menkat alkaa.
Tämä ahdistus ennen itkukohtausta on hirveää, tuntuu että koko elämäni on merkityksetöntä, kaikki vihaavat minua ja lapsenikin elämä on surkeutta. Lisänä tähän nyt tullut pakonomainen vatvominen em. asioista, ja pakkoajatukset esim luulotautisuuteen liittyviä juttuja ja "mieskin pettää minua" yms. Välillä tajuan että ei hitto menkathan on alkamassa ja tämä on siitä johtuvaa, jolloin pystyn rauhoittamaan itseäni, mutta usein en enää muista että joka kuukausi käyn tämän saman pas kan läpi.
Onko tämä ihan normaalia? Mulla tämä nyt siis päällä ja mulla todella mielisairas olo. Lääkkeitä en halua ja lääkäriin menoon ihan järkyttävä kynnys. Mutta apua tai tukea tarvitsen, itkettää ja ahdistaa. Hirveä päivä.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ihanat vertaiset. ❤ Teitte mulle todella paljon paremman mielen.
E-pillereitä en voi minäkään käyttää terveyssyistä. Ruokavalio"hoito" kiinnostaisi.
-ap
Miksi et ole kokeillut ruokavaliota pm-oireisiin, jos oireet ovat noin pahat? Netissä on vaikka kuinka paljon tietoa hormooniruokavaliosta. Tuntuu hullulta, että kärsitään tekemättä asialle yhtikästä mitään.
Olkaa onnellisia jos oireenne kestävät ainoastaan 3-5 päivää. Omani alkavat 2 viikkoa ennen. Huonotuulisuus ja 0-100 räjähtely alkavat 2 viikkoa ennen menkkoja!
Sääliksi käy miehiä, joiden puolisot vain pahentavat oireitaan syömällä juuri päinvastoin kuin pitäisi.
Mua kertakaikkiaan v#tuttaa, että näin rankasti elämänlaatua heikentävään TAI SEN VIEVÄÄN hormoniperäiseen ongelmaan ei ole 2010-luvullakaan muuta kuin "elämäntapavinkkejä"! Ellei sitten halua vetää keinotekoisia e-pillerihormoneja (jotka sivuvaikutustensa takia eivät miehillekään kelvanneet) tai ottaa lääkinnällisiä tai kirurgisia vaihdevuosia omine oireineen. Itse olen käynyt kaikki vaihtoehdot läpi ilman apua paitsi vaihdevuosivaihtoehtoa, joka pelottaa. Kyllä miehet pääsevät kuin koira veräjästä lisääntymisessä, riittää kun saavat orgasmin.
Silloin kun hormonitasot muuttuvat rajusti, vaikutukset näkyvät aivojen välittäjäaineissa ja sama nainen, joka tasaisemmassa vaiheessa (jossa miehet elävät koko ajan), pystyy hallitsemaan mahdollisia harmituksiaan, ei välttämättä enää pysty. Se ei ole kiinni itsehillinnästä vaan siitä, että kenen tahansa käytös saadaan hormoneilla manipuloitua. Itse käytän pmdd-viikkoina KAIKEN itsehillinnän jo siihen, että ylipäänsä pysyn hengissä enkä vahingoita itseäni fyysisesti. Että pystyn käymään työssä pitkine työmatkoineen jne. Ei ole reilua, jos mies omalta tasaiselta polultaan ihmettelee, että nainen on "ailahteleva" eikä "osaa hillitä aikuisen tavoin tunteitaan". Voisinpa antaa yhden kierron kokeiluun!
Ja mitä tulee näihin ei sokeria, ei vehnää, ei kahvia, ei nautintoaineita -ohjeisiin... Ainoako hoitokeino kituuttaa hormonien kanssa on yrittää kieltäytyä kaikista nautinnoista vaikka olo on perseestä? Ei reilua sekään. Jospa lääketiedettä alkais pikku hiljaa kiinnostaa tämän kärsimyksen syiden tutkiminen. En jaksa enää tästä kiertovankilasta käsin kuunnella, ettei "mekanismia tunneta".
Vierailija kirjoitti:
Mua kertakaikkiaan v#tuttaa, että näin rankasti elämänlaatua heikentävään TAI SEN VIEVÄÄN hormoniperäiseen ongelmaan ei ole 2010-luvullakaan muuta kuin "elämäntapavinkkejä"! Ellei sitten halua vetää keinotekoisia e-pillerihormoneja (jotka sivuvaikutustensa takia eivät miehillekään kelvanneet) tai ottaa lääkinnällisiä tai kirurgisia vaihdevuosia omine oireineen. Itse olen käynyt kaikki vaihtoehdot läpi ilman apua paitsi vaihdevuosivaihtoehtoa, joka pelottaa. Kyllä miehet pääsevät kuin koira veräjästä lisääntymisessä, riittää kun saavat orgasmin.
Silloin kun hormonitasot muuttuvat rajusti, vaikutukset näkyvät aivojen välittäjäaineissa ja sama nainen, joka tasaisemmassa vaiheessa (jossa miehet elävät koko ajan), pystyy hallitsemaan mahdollisia harmituksiaan, ei välttämättä enää pysty. Se ei ole kiinni itsehillinnästä vaan siitä, että kenen tahansa käytös saadaan hormoneilla manipuloitua. Itse käytän pmdd-viikkoina KAIKEN itsehillinnän jo siihen, että ylipäänsä pysyn hengissä enkä vahingoita itseäni fyysisesti. Että pystyn käymään työssä pitkine työmatkoineen jne. Ei ole reilua, jos mies omalta tasaiselta polultaan ihmettelee, että nainen on "ailahteleva" eikä "osaa hillitä aikuisen tavoin tunteitaan". Voisinpa antaa yhden kierron kokeiluun!
Ja mitä tulee näihin ei sokeria, ei vehnää, ei kahvia, ei nautintoaineita -ohjeisiin... Ainoako hoitokeino kituuttaa hormonien kanssa on yrittää kieltäytyä kaikista nautinnoista vaikka olo on perseestä? Ei reilua sekään. Jospa lääketiedettä alkais pikku hiljaa kiinnostaa tämän kärsimyksen syiden tutkiminen. En jaksa enää tästä kiertovankilasta käsin kuunnella, ettei "mekanismia tunneta".
Minulla kaikki oireet hävisivät ruokavalion avulla. Onneksi oli fiksu lääkäri, joka neuvoi ja opasti ruokaohjeineen. Hän on sitä mieltä, ettei ne pillerit yksin auta vaivoihin. Ei kylläkään ole suomalainen lääkäri.
Minulla ei ole noin kamalia oireita, kuin ap:lla, mutta olen yhdistänyt ahdistuneisuuden ja itsetuhoiset ajatukset ja masentuneisuuden tiettyyn kierron ajankohtaan. Tiedän sen kestävän vain päivän pari, mikä helpottaa aina kun ahdistus alkaa. Inhottavaa, mutta se on vain kestettävä...
T. N25
Viimeiset vajaa pari viikkoa olen kärsinyt pahimmista pms-oireista koskaan. Tai ehkäpä tässä on jo kyseessä pmdd. Viimeiset kaksi päivää olen viettänyt sängyssä hysteerisesti itkien. Välillä pieni hengitystauko ja taas lähtee. Olen miettinyt tapoja päättää päiväni, suunnitellut hautajaisia, tuntenut miten kaikki ihmiset vihaa minua ja mieskin jättää ihan justiinsa kun olen niin PASKA. Menkkojen pitäisi alkaa tänään, mutta eipä näy helpotusta vieläkään.
Millä v*tulla tätä voisi helpottaa? Olen syönyt vitamiineja ja yrittänyt pitää yllä terveellisiä elämäntapoja, mutta kun ei vaan jaksa. Ei pääse ylös sieltä sängystä eikä millään tunnu olevan mitään väliä kun toivoo kuolevansa. Mulla on jo valmiiksi masennuslääkitys käytössä ja se auttaa niin että puolet kuusta olen jokseenkin toimintakykyinen ja normaali, mutta sitten toinen puoli on tätä romahdusta. En selviä normaalielämästä tai velvollisuuksistani noiden oireiden aikana. En todellakaan jaksaisi olla nainen kun menee elämä pilalle näiden helvetillisten oireiden takia.
Et ole yksin ap. Kuvailemasi oireet oat todella tuttuja ja kärsin niistä itsekin. Joka kuukausi on tuskaa menkkojen ja PMS:n takia. Elämä helpottuisi kun noista pääsisi kokonaan eroon, mutta pillereitä tai muita hormoneja en halua syödä.
Mulla kans samaa, mutta kestää noin 13 päivää!! Ovulaation jälkeen tulee romahdus ja sekoaminen. Kp19 nyt. Vielä8 päivää ahdistusta ja vainoja.
Kiva kun ei voi tehdä oikeasti mitään normaalia pms aikoihin, on kuin jossain välitilassa. Sitten taas kone käyntiin kun menkat alkaa.
Itsellä on varmaan PCOS, mutta muuten samanlainen alakulo joka vielä pahenee ennen kuukautisia ja niiden aikana. Olen vasta nuori ja tullut kaikki kivat oireet mukaan kuten liikakarvoitus ja hiukset huonossa kunnossa jne. Mieliala ei minulla myöskään muutenkaan ole usein mikään hyvä, mutta pohja on aina tämä kuukautisten aika ja minulla vielä ne aika epäsäännölliset joten varmasti ei aina voi tietää koska tulevat. en tahdo alkaa syömään mitään lääkkeitä kovin helpolla joten yritän pärjätä. Sinkkuna kaikki vielä mene melko hyvin ja saa oireet pidettyä "salassa". Olo kyllä kurja kun muutenkin olen vähän alavireinen jo valmiiksi ja itsetunto huono.
Sulla on PMDD, PMS:n vakavampi muoto. Mulla oireet alkoi ovulaatiosta ja helpotti kun kuukautisen alkoi. Itsariajatuksia, räjähtelyä perheelle, tavaroiden paiskomista, ei lainkaan itsehillintää, itkuisuutta, vastuutonta liikennekäyttäytymistä. Ihan hirveä olo. Muu ei auttanut kuin mielialalääkitys puolet kuusta. Sittemmin onkin ollut tasaisempaa ja on todella helpottanut oloa. Lääkäriin siis! Ei siinä mitkään ruokavaliot ja liikunnat auta.
Vierailija kirjoitti:
Millainen ruokavalio sitten on?
Sokeri, alkoholi, kahvi, peruna, pasta riisi, viljat ja maitotuotteet pois.
Syön paljon vihanneksia, kalaa, kanaa, lihaa, kananmunia, sieniä, hyviä rasvoja sekä lisäksi marjoja, pähkinöitä, siemeniä ja hedelmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen ruokavalio sitten on?
Sokeri, alkoholi, kahvi, peruna, pasta riisi, viljat ja maitotuotteet pois.
Syön paljon vihanneksia, kalaa, kanaa, lihaa, kananmunia, sieniä, hyviä rasvoja sekä lisäksi marjoja, pähkinöitä, siemeniä ja hedelmiä.
Sokeri, alkoholi, kahvi, peruna ym kokonaan pois ruokavaliosta? Leipääkään ei saa syödä? Pähkinät on hyviä, mutta ne pashkattaa. :D
Kärsin myös hankalista pms oireista. Hiukan ovat helpottaneet, mutta muutama vuosi elämä oli aivan hirveää vuoristorataa. Olen huomannut, että pms on extra pahana jos muutenkin on paljon stressiä elämässä. Nykyään olen seurannut tarkemmin kuukautiskiertoja, jolloin ahdistus ja raivo ei tule täysin yllätyksenä. Silloin kun olen mieleltäni paremmassa kunnossa, eli kierron alussa, olen opiskellut/harjotellut ahdistuksenhallintaa. Ahdistuneena ja masentuneena siihen ei ole voimia.
Tiedän todellakin tunteen, että pmsstä ei ole mitään ulospääsyä, mutta minua on auttanut että olen kokonaisuudessaan panostanut omaan hyvinvointiin ja mielenterveyteen ja tiedostanut mistä se johtuu että mieli brakaa kerran kuukaudessa. Nykyään pahimmat oireet kestää n 2 päivää, ennen vähintään 10 päivää..
Täällä myös yksi jolla paha pms! Mies ymmärtää kohtalaisen hyvin, mutta tuskin ymmärtää sitä kuinka paljon itsehillintää vaatii etten oikeasti tee mitään typerää esim huuda täysillä idiootille kollegalle töissä tai heitä lautasia seinään kun joku menee vähän pieleen. Vähintään sen viikon ennen menkkoja istun sohvalla ja itken omaa surkeuttani ja saamattomuuttani 247. Töissä on vaikea käydä, taistelen kyyneleitä vastaan koko ajan. Ahdistaa aina kun tiuskin lapselle ilman kunnon syytä. Kävin lääkärissäkin asiasta ja minulle ehdotettiin pillereitä, jotka eivät sovi minulle, siksi en niitä syö. Masennuslääke oli seuraava vaihtoehto, mutta en koe sitä oikeaksi ratkaisuksi. Sitten olikin vaihtoehtoina enää terapia ja elämäntapamuutokset. En koe tarvitsevani terapiaa (mutta harkitsen sitä paremman puutteessa) ja elän jo nyt terveellisesti. Ahdistaa kun moderni lääketiede ei osaa auttaa enempää.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on varmaan PCOS, mutta muuten samanlainen alakulo joka vielä pahenee ennen kuukautisia ja niiden aikana. Olen vasta nuori ja tullut kaikki kivat oireet mukaan kuten liikakarvoitus ja hiukset huonossa kunnossa jne. Mieliala ei minulla myöskään muutenkaan ole usein mikään hyvä, mutta pohja on aina tämä kuukautisten aika ja minulla vielä ne aika epäsäännölliset joten varmasti ei aina voi tietää koska tulevat. en tahdo alkaa syömään mitään lääkkeitä kovin helpolla joten yritän pärjätä. Sinkkuna kaikki vielä mene melko hyvin ja saa oireet pidettyä "salassa". Olo kyllä kurja kun muutenkin olen vähän alavireinen jo valmiiksi ja itsetunto huono.
Kannattaa käydä hyvällä gynellä. PCO:ta kuuluu hoitaa, mitään hyötyä hoidon laiminlyönnistä ei sinulle ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen ruokavalio sitten on?
Sokeri, alkoholi, kahvi, peruna, pasta riisi, viljat ja maitotuotteet pois.
Syön paljon vihanneksia, kalaa, kanaa, lihaa, kananmunia, sieniä, hyviä rasvoja sekä lisäksi marjoja, pähkinöitä, siemeniä ja hedelmiä.
Sokeri, alkoholi, kahvi, peruna ym kokonaan pois ruokavaliosta? Leipääkään ei saa syödä? Pähkinät on hyviä, mutta ne pashkattaa. :D
Kyllä, ja ei leipää myöskään.
Miksi te pahennatte niitä oireita syömällä suklaata ja kaikkea muuta epäterveellistä? Ja sitten valitetaan oireita ja huonoa oloa. Eihän tuossa teidän toiminnassanne ole järjen häiventäkään.