Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olenko ainoa, jolle tavallinen elämä on todella vaikeaa?
29.06.2019 |
En osaa kunnolla selittää tätä asiaa, koska en oikein ymmärrä sitä. Toivoisin, ettette heti haukkuisi minua maanrakoon, koska olen tosi syvällä juuri nyt muutenkin.
Olen ihan normaalijärkinen kohta nelikymppinen äiti. Ongelmani on, etten osaa tehdä mitään, tai pikemminkin etten osaa tehdä mitään kunnolla. En jaksa tehdä töitä täydellä panoksella, vaan yritän suoriutua jotenkuten. Saan huonoa palautetta, vaikka teen parhaani. Kotia en osaa pitää kunnolla siistinä, aina jossain on pyykkikasa tai joku muu kasa, sotkua, jne. Itsestäni tuntuu siltä, että siivoan ihan koko ajan, mutta mies valittaa aina sotkusta ja kaaoksesta. Toisinaan hän sitten alkaa siivota ja sitten koti on hetken kiiltävä.
Tuntuu siltä, että minussa on jotain perustavanlaatuisesti vialla. En osaa pitää ihan tavallisessa normaalielämässä lankoja käsissäni. Unohtelen asioita, en tee aloittamiani hommia loppuun, usein en tiedä mistä aloittaa ja sitten en edes aloita, tai aloitan saman homman tekemisen monesta eri kohdasta enkä koskaan pääse loppuun.
Tunnen itseni täysin epäkelvoksi ihmiseksi. Minusta ei ole hyötyä eikä iloa kenellekään, ainoastaan vaivaa. En ole edes mukava tyyppi, vaan suutun helposti ja kiukkuan. Olen hirveä ja täysin turha ihminen.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Juu, olen itsekin epäillyt ADD:tä, mutta diagnoosi tässä ei valitettavasti auta, koska en tiedä mitä asialle voi tehdä paitsi ottaa lääkettä. Tiedän että se ärsyttää joitakuita, mutta en ole valmis syömään myrkkyjä. Toivoisin löytäväni jotain muita keinoja hallita asiaa, joko ruokavalio, liikunta, uudet käytösmallit, jotain. Toisaalta tiedän että minun on vaikea viedä niitäkään loppuun.
Onko joku ADD-diagnoosin saanut keksinyt jotain tehokkaita keinoja?
Olen puhunut miehen kanssa, mutta hänen standardinsa ovat tosi erilaiset. Anopin kotona on AINA täysin siistiä, siis ihan joka paikassa ja nurkassa, ja näin on ollut aina. Anoppi ei myöskään koskaan korota ääntään, vaan osaa aina keskustella rakentavasti, niin myös miehen sisko. Olen vaan todella erilainen ja valitettavasti kaikilla kriteereillä huonompi.
Kuten sanoin, töissä ei mene hyvin. Teen tiimityötä enkä ole tehokas osa tiimiä. Minulla on paljon ideoita ja uusia näkökulmia, mutta olen todella huono niiden toteutuksessa. Häpeän sitä.
ap
Nro 20 vastaa: Ihan kuten minäkin :D Olen nykyisin työssä, jossa tehtäväni on suunnitella. Muut toteuttavat. Tämä homma sopii mulle kuin nenä päähän, koska myös mulla on ideoita ja uusia näkökulmia. Toteutus vaan jäisi aina puolitiehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa :) Kuulostipa hyvin tutulta. Multa löytyi (ja lähes viiskymppisenä) ensin sekä todella alhainen D-vitamiinitaso että ADD. Vakavaan D-vitamiinin puutokseen aloin käyttää säännöllisesti lisäravinteita ja se vähensi väsymystä ja vetämättömyyttä. ADD-diagnoosi taas ei muuttanut yhtään mitään, mutta kun ymmärrän, miksi en saa asioita hoidettua loppuun vaan alan kesken "projektin" haahuilla kaikissa muissa asioissa kunnes lopulta unohdan, mitä olinkaan alunperin tekemässä, opin olemaan itselleni armollisempi.
Olen eronnut, joten keskeneräiset projektit eivät kotona haittaa ketään muuta kuin itseäni. Mua on auttanut tekemättömien töiden lista. Pilkon tekemiset pieniksi paloiksi, koska multa ei vaan onnistu isompien kokonaisuuksien tekeminen ilman, että alan taas haahuilla. Esimerkki: asun kaksikerroksisessa asunnossa ja jos alan siivota olohuonetta alakerrassa ja siellä on jotain yläkertaan kuuluvaa tavaraa, en voi lähteä kesken olohuoneen siivouksen viemään niitä yläkertaan, koska silloin yläkerrassa huomaankin jotain, jota alan tehdä. Olohuonetta siivotessani mulla on rappusten vieressä pahvilaatikko, Ikean iso kassi tms, johon laitan kaikki olohuoneesta löytyvät yläkertaan kuuluvat tavarat. Vasta, kun olohuone on siivottu, otan laatikon tai kassin ja kannan sen yläkertaan. Joskus tosin käy niinkin, että laatikko tai kassi on rappusten vieressä monta päivää, koska joku kaveri soittaa, lähdenkin kahville hänen kanssaan, kotimatkalla menen kauppaan, kaupassa näen muhkeita pihvejä, ostan niitä ja muuta grillattavaa, tulen kotiin, sytytän grillin, grillattuani haluankin pihaani hortensian, joten syötyäni lähden puutarhaliikkeeseen jne. Joskus se hortensiakin ehti kuivahtaa etupihalle, kun en muista, että se piti viedä takapihalle ja sitä pitäisi välillä kastellakin, koska olen jo valitsemassa Tikkurilan sivuilta maalisävyä keittiön pöydän maalaamiseen.
Jälkikäteen olen monesti ajatellut, että tämä mun haahuiluni ja vaikeus saattaa asioita loppuun on ollut ihan keskeinen syy, miksi mun parisuhteissani syntyi riitoja. Nyt kun tiedän, mistä se johtuu, en ole enää vuosiin halunnutkaan parisuhdetta. En vaan ole parisuhteeseen sopiva ihminen.
Kiitos sinulle ja kiitos kaikille viesteistä!
Tuo kuvailusi kuulostaa NIIN tutulta! Ihan juuri noin minullekin käy. Nauratti, koska tuo kuulostaa minusta aivan normaalilta tavalta toimia. Kaikki tekemiseni on kuin puu, joka alkaa versoa oksaa ja haaraa sinne tänne. Hyvä idea toi laatikko.
En usko olevani masentunut paitsi tietysti todella alakuloinen toisinaan, mutta tuntuu että tapani toimia häiritsee aivan kaikkia muita enkä saa kiitosta mistään suunnasta. Olin ajatellut, että tiimityö olisi minulle toimiva tapa tehdä töitä, koska joku muu voisi tuoda siihen suunnitelmallisuutta, mutta ainakaan nykyisessä tiimissäni olen vain piikki lihassa. Ei se tunnu kivalta, ei minusta eikä muista tiimiläisistä.
ap
Kuulostat ihan minulta. Ajattelen usein, etten saisi varmaan mitään aikaiseksi, ellei mulla olis miestä joka pakottaisi välillä siivoamaan ja remppaamaan. En usko mihinkään masennukseen, olen aina ollut tämmöinen laiska ja mukavuudenhaluinen. Aika turha ihminen. Töissä käyn, mutta usein ajattelen että mulle sopisi paljon paremmin joku suorittava työ vaikka tehtaalla. Nykyisessä työssä joutuu jopa käyttämään aivoja ja ratkaisemaan erilaisia ongelmia ja se rasittaa liikaa. Tuntuu että ihan pienetkin asiat (vaikka kesäkukkien hakeminen kaupasta) on mulle ihan kauhean suuren ponnistelun takana. Harrastuksiakaan ei ole, koska sekin rasittaisi liikaa enkä ole kovin kiinnostunut mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa :) Kuulostipa hyvin tutulta. Multa löytyi (ja lähes viiskymppisenä) ensin sekä todella alhainen D-vitamiinitaso että ADD. Vakavaan D-vitamiinin puutokseen aloin käyttää säännöllisesti lisäravinteita ja se vähensi väsymystä ja vetämättömyyttä. ADD-diagnoosi taas ei muuttanut yhtään mitään, mutta kun ymmärrän, miksi en saa asioita hoidettua loppuun vaan alan kesken "projektin" haahuilla kaikissa muissa asioissa kunnes lopulta unohdan, mitä olinkaan alunperin tekemässä, opin olemaan itselleni armollisempi.
Olen eronnut, joten keskeneräiset projektit eivät kotona haittaa ketään muuta kuin itseäni. Mua on auttanut tekemättömien töiden lista. Pilkon tekemiset pieniksi paloiksi, koska multa ei vaan onnistu isompien kokonaisuuksien tekeminen ilman, että alan taas haahuilla. Esimerkki: asun kaksikerroksisessa asunnossa ja jos alan siivota olohuonetta alakerrassa ja siellä on jotain yläkertaan kuuluvaa tavaraa, en voi lähteä kesken olohuoneen siivouksen viemään niitä yläkertaan, koska silloin yläkerrassa huomaankin jotain, jota alan tehdä. Olohuonetta siivotessani mulla on rappusten vieressä pahvilaatikko, Ikean iso kassi tms, johon laitan kaikki olohuoneesta löytyvät yläkertaan kuuluvat tavarat. Vasta, kun olohuone on siivottu, otan laatikon tai kassin ja kannan sen yläkertaan. Joskus tosin käy niinkin, että laatikko tai kassi on rappusten vieressä monta päivää, koska joku kaveri soittaa, lähdenkin kahville hänen kanssaan, kotimatkalla menen kauppaan, kaupassa näen muhkeita pihvejä, ostan niitä ja muuta grillattavaa, tulen kotiin, sytytän grillin, grillattuani haluankin pihaani hortensian, joten syötyäni lähden puutarhaliikkeeseen jne. Joskus se hortensiakin ehti kuivahtaa etupihalle, kun en muista, että se piti viedä takapihalle ja sitä pitäisi välillä kastellakin, koska olen jo valitsemassa Tikkurilan sivuilta maalisävyä keittiön pöydän maalaamiseen.
Jälkikäteen olen monesti ajatellut, että tämä mun haahuiluni ja vaikeus saattaa asioita loppuun on ollut ihan keskeinen syy, miksi mun parisuhteissani syntyi riitoja. Nyt kun tiedän, mistä se johtuu, en ole enää vuosiin halunnutkaan parisuhdetta. En vaan ole parisuhteeseen sopiva ihminen.
Kiitos sinulle ja kiitos kaikille viesteistä!
Tuo kuvailusi kuulostaa NIIN tutulta! Ihan juuri noin minullekin käy. Nauratti, koska tuo kuulostaa minusta aivan normaalilta tavalta toimia. Kaikki tekemiseni on kuin puu, joka alkaa versoa oksaa ja haaraa sinne tänne. Hyvä idea toi laatikko.
En usko olevani masentunut paitsi tietysti todella alakuloinen toisinaan, mutta tuntuu että tapani toimia häiritsee aivan kaikkia muita enkä saa kiitosta mistään suunnasta. Olin ajatellut, että tiimityö olisi minulle toimiva tapa tehdä töitä, koska joku muu voisi tuoda siihen suunnitelmallisuutta, mutta ainakaan nykyisessä tiimissäni olen vain piikki lihassa. Ei se tunnu kivalta, ei minusta eikä muista tiimiläisistä.
ap
Ennenkuin sain ADD-diagnoosin, en voinut ymmärtää, miksi kotini oli lauantai-iltana sekaisempi kuin aamulla, vaikka olin koko päivän siivonnut :D
Mun mielestä sun ei tarvitse lähteä hakemaan mitään diagnoosia, mutta voisit kokeilla tehtävälistaa. Ja nimenomaan sellaista, jossa tehtävät on paloiteltu hyvin pieniin osiin. Kun yksi osa on tehty, vasta sitten siirryt seuraavaan, vaikka siihen osaan liittyisi jotain muutakin. Juuri nyt mulla on eteisessä iso kasa pahvijätettä. En lähde viemään niitä ulos sitä mukaa, kun niitä kertyy, vaan vasta sitten, kun olen kerännyt kaikki pahvit huushollista. Mun tehtävälistan esimerkki keittiön siivouksesta voisi olla vaikka tämä
- tiskikoneen tyhjennys
- tiskikoneen täyttö
- jääkaapista vanhentuneiden elintarvikkeiden pois ottaminen
- vanhentuneiden elintarvikkeiden laittaminen biojäteastiaan ja pakkausten lajittelu
- jääkaapin hyllyjen pesu ja kuivaus
- lieden puhdistaminen
- uunin puhdistaminen
- tiskipöydän ja lavuaarin pesu
- tasoilta tavarat omille paikoilleen
- tasojen pyyhkiminen
- roskapussien vieminen eteiseen
- keittiön kaapinovien pyyhkiminen
- lattian imurointi
- lattian pesu
- roskien vieminen ulos
Kun noudatan tuollaista listaa, saan keittiön loppujen lopuksi aika kohtuullisessa ajassa siivottua. Jos taas listallani olisi vain "keittiön siivous", niin mähän olisin siinä välissä käynyt jo kaupassa, tilannut pizzaa, haravoinut etupihan (koska kävin välissä ulkona roskia viemässä) jne jne.
Alue: Aihe vapaa
Sitä voi ehkä vähän helllpottaa sillä että ajattelee niitä asioita enemmän mihin pystyy jollakin tavalla vaikuttaa.