Lue keskustelun säännöt.
Nuoret työntekijät, tsiljoona eri tutkintoa, ikuinen opiskelu, pätkätyöt ja työttömyys
1972
29.06.2019 |
Katselin taas kaverin kaverin tykkäyksiä LinkedIn:issä ja ihmettelin. Mikähän siinä on, että sellaisissa plusmiinus kolmekymppisissä on tosi paljon (erityisesti nais)ihmisiä, joilla on 2-4 eri loppututkintoa, mutta työsuhteet vaan tuppaavat katkeamaan syystä tai toisesta. Ja sitten taas lähetetään 101 työhakemusta ja käydään 12 haastattelussa, mutta ei tulla valituksi?
Olenko itse vain onnekas, kun minua on aina pyydetty töihin eikä ole tarvinnut tuohon hakemusrumbaan lähteä. Loppututkintojakin löytyy vain yksi viime vuosituhannella AMK:sta hankittu ja siitä huolimatta minä olen edennyt urallani ja johdan projekteja, joissa alaisenani on sitten niitä korkeammin koulutettuja multitutkintotalentteja tekemässä ihan käytännön hommiakin.
Tämä on siis ihan vakavasti esitetty kysymys eikä mikään provo.
Kommentit (70)
Mä jätin yliopiston kesken ja menin töihin. Hävettää vieläkin ihan mielettömästi töitä hakiessa, mutta toisaalta teen kyllä ihan alani töitä ja olen työllistynyt hyvin. Silti ahdistaa tutkinnottomuus, ei ole edes kandia ja olen muka asiantuntijatyössä. Milloinkahan se työkokemus muuttuu tutkintoa tärkeämmäksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
+ maksumiehenä ja -naisena nykyisten eläkeläisten elättämisessä. Ne elävät eläkeläisinä 30-40 vuotta. On siinä meillä maksettavaa.
Koska töitä ei vain saa varsinkaan naisena. Parempi tehdä jotain, eikä öllöttää 4 seinän sisällä.
Monilla menee pitkään keksiä se oma juttunsa ja löytää työ, jota haluaa tehdä.
Sulla viime vuosituhannella hankittu tutkinto. Ennen jotain 2010 oli oikeasti paljon helpompi päästä työelämään mukaan kuin viimeiset 10 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Humaanialat. Lakimiehiäkin tarvita liiaksi. Politiikkoja jotka heidänkin tulisi olla enemmän kokeneita ei ammattipolitiikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Mä jätin yliopiston kesken ja menin töihin. Hävettää vieläkin ihan mielettömästi töitä hakiessa, mutta toisaalta teen kyllä ihan alani töitä ja olen työllistynyt hyvin. Silti ahdistaa tutkinnottomuus, ei ole edes kandia ja olen muka asiantuntijatyössä. Milloinkahan se työkokemus muuttuu tutkintoa tärkeämmäksi?
Minulla ihan sama kokemus. Olen ottanut siltä kannalta, että minun kannalta hyvä vaan, että valmistuneet eivät mitenkään välttämättä osaa tai halua tehdä töitä. Jääpähän minulle enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monilla menee pitkään keksiä se oma juttunsa ja löytää työ, jota haluaa tehdä.
Jos jotain omaa juttua aikoo etsiä, siihen voi mennä loppuelämä. Valtaosa meistä tekee työtä, joka ei ole mikään oma juttu vaan jota tehdään siksi, että laskut on maksettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palve- ja sosiaali-/terveysalat enemmän naisten heiniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen tehnyt yli 20 vuotta töitä ilman tutkintoa. Kaikilla työkavereilla ja uusilla työntekijöillä on AMK tutkinto, mutta minä joudun silti opettamaan uusille vastavalmistuneille työntekijöille miten näitä töitä tehdään kun ei vain osaaminen riitä AMK pohjalta. Osaaminen Linux, ciscon kytkimet, valokuitutekniikat. Koulutus, peruskoulu vitosen keskiarvolla. Oma palkka on n. 50% parempi kuin AMK:sta valmituneella insinöörillä.
Vierailija kirjoitti:
Sulla viime vuosituhannella hankittu tutkinto. Ennen jotain 2010 oli oikeasti paljon helpompi päästä työelämään mukaan kuin viimeiset 10 vuotta.
Jep tästä se johtuu. Nykyään vaatimukset ovat taivaissa ja jokaiseen vähän fiksumpaan paikkaan on älyttömästi hakijoita. Mieluummin opiskelee toisen tutkinnon kuin työttömänä takoo päätä seinään vuodesta toiseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikään ei vaan riitä. Vaaditan mahdottomia. Pitäisi olla täydellinen. Koko ajan mollataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla menee pitkään keksiä se oma juttunsa ja löytää työ, jota haluaa tehdä.
Jos jotain omaa juttua aikoo etsiä, siihen voi mennä loppuelämä. Valtaosa meistä tekee työtä, joka ei ole mikään oma juttu vaan jota tehdään siksi, että laskut on maksettava.
Aivan totta, mutta on niitäkin, jotka eivät tyydy tekemään mitä tahansa työtä. Jos heille on taloudellisesti mahdollista opiskella monia eri aloja ja etsiä itseään, miksei? Ja se ensimmäine tutkinto voi oikeasti osoittautua vääräksi, jos on valintansa tehnyt tosi nuorena ja sitten työelämän todellisuus on ollut vaikkapa liian rankkaa. Tunnen burnoutin saaneita nuoria naisia, jotka eivät olekaan kestäneet työelämän stressiä. :( Kai silloin kannattaakin vaihtaa alaa ja laittaa oma terveys edelle.
Mun kaverille kävi niin, että sai tehdä vuosia hyviä alan kesätöitä ja töitä opiskelujen ohessa niin kauan kun oli opsikelija statuksella yliopistossa. On työskennellyt jo teinistä asti jatkuvasti. Sitten kun valmistui, niin ei mitään. Muutama osa-aikapätkä, mutta muuten saa kuulemma lähetellä kymmieniä hakemuksia eikä niihin edes vastata.
Itse valmistun vuoden päästä. Itsellä vähän sama homma, olen saanut ihan hyvin harjoittelupaikkoja ja pientä osa-aikatöitä, mutta saapa nähdä miten sitten kun valmistuu. Työnantajat varmaan ajattelevat, että valmistunut nainen tekee heti lapset ensimmäisen työnantajan kustannuksella eivätkä palkkaa.
Työmarkkinat vihaa naisia.
Sulla on käynyt säkä. Itse olin korkeasti koulutettuna yli 5 vuotta putkeen työttömänä, kunnes tärppäsi ja nyt olen koulutustani vastaavassa työssä usean vuoden määräaikaisella sopimuksella. Sattuman kauppaa tämäkin, sillä varmasti olisi parempiakin työntekijöitä ollut tarjolla, mutta satuin oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.
Joo, ilmeisesti on säkä käynyt. Kyseessä on kuitenkin työpaikka, joka löytyy Uniersumin vuoden 2018 työnantajatutkimuksessa TOP-10:stä. Eli ei ole myöskään tarvinnut joka toinen vuosi yrittää etsiä sitä vihreämpää ruohoa tai mielekästä työtä muualta.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Ei jakseta tai haluta tehdä töitä. On helpompaa opiskella tai vain olla kotona, ja rahaa tulee säännöllisesti tilille.
kaverini on nyös tälläinen ikuisuusopiskelija. Ikää päälle kolmekymmentä, ja taskussa 4 tutkintoa, mutta työkokemusta kertynyt yhteensä vain n. vuoden verran.
Ja työelämään on koko ajan vaikeampi päästä kiinni. Monet työnantajat arvostavat enemmin hankittua työkokemusta kuin monia tutkintoja.
Monesti ikuisuusopiskelijat vielä pyöräyttävät lapsikatraan, jonka turvin voi kotona lymyillä helposti vuosia.
Mistä sitä rahaa noin vain tilille tulee? Etenkään ikuisuusopiskelijalle? Kerro heti, niin mäkin haen!
Olen itse tehnyt oman alan töitä +25v. Sitten 50v kunniaksi se meni menojaan. Nyt teen sijaisuussopparilla toisen alan töitä. Työpaikka sijaitse asuntoalueen vieressä. Kun lisätyövoimaa haettiin, tuolta alueelta ei kukaan, minkäänikäinen hakenut. Työmatka +-20km eli autonkotteroa tarvii. Osaako kukaan sanoa, miksi lähellä sijaitseva työpaikka ei kelpaa? Vaatimuksia kelpoisuudesta ei ole.
Ei jakseta tai haluta tehdä töitä. On helpompaa opiskella tai vain olla kotona, ja rahaa tulee säännöllisesti tilille.
kaverini on nyös tälläinen ikuisuusopiskelija. Ikää päälle kolmekymmentä, ja taskussa 4 tutkintoa, mutta työkokemusta kertynyt yhteensä vain n. vuoden verran.
Ja työelämään on koko ajan vaikeampi päästä kiinni. Monet työnantajat arvostavat enemmin hankittua työkokemusta kuin monia tutkintoja.
Monesti ikuisuusopiskelijat vielä pyöräyttävät lapsikatraan, jonka turvin voi kotona lymyillä helposti vuosia.