Avioliitto, avioehto ja perillisten epätietoisuus
Olen avioitunut puolisoni kanssa noin viisikymppisenä, kuutisen vuotta sitten. Teimme tiukan avioehdon. Minä olen meistä varakkaampi; miehelläni on ollut omaisuutta, mutta hän on antanut sen lahjoituksina mm. lapsilleen vuosien mittaan, ja hänen eläkkeensä on pienehkö. Hänen lapsensa eivät ymmärrä isänsä taloudellista tilannetta - ja miten olisivatkaan ymmärtäneet, kun isänsä on avokätisesti heitä auttanut erilaisissa käänteissä.
Asuntomme on yhteinen, mutta lisäksi minulla on omistuksessani kesämökki niemennokassa sekä kaksi lomaosaketta. Mökin olen hankkinut avioliiton aikana, mutta luonnollisesti se kuuluu avioehdon piiriin, lomaosakkeet ovat olleet minulla jo kauan. Käsittääkseni mieheni ei ole omistuksistamme puhunut lapsilleen: hän puhuu "meidän mökistä" ja "meidän lomaosakkeista". Ja miehen lapset luultavasti luulevat näiden kaikkien olevan yhteisiä.
Mies on myös kaavaillut yhteisen asuntomme myyntiä, jotta voisimme siirtyä asumisoikeusasuntoon. Ja ehdottanut myös sitä, että minä ostaisin asunnostamme häneltä puolet, eli asunto siirtyisi yksin minun nimiini. Jotta hänellä olisi rahaa, jotta voisi auttaa lapsiaan.
Olen vähän huolissani. Kun jompi kumpi meistä kuolee, tulee totuus tietenkin viimeistään silloin paljastumaan - ja suruaikana yllätyksenä tuleva perinnön puute voi aiheuttaa skismaa välillemme. Mieheni ei halua, että puhun tilanteesta - hän esimerkiksi loukkaantui kerran verisesti, kun tulin tyttärensä kuullen puhuneeksi "minun mökistäni". Onko minun asiani informoida kuitenkin miehen lapsia omistussuhteista, vai odottelenko tässä vain mahdollista tulevaisuudessa tapahtuvaa pesänselvitystä ja riitoja, kauhulla...?
Jos kyseessä olisi sinun isäsi ja hänen vaimonsa, miten toivoisit vaimon menettelevän? Miehellä ja hänen lapsillaan on hyvät välit, ja minullakin on hyvät välit näiden aikuisten lasten kanssa. Itselläni on kuitenkin myös aikuiset lapset, ja pidän itsestään selvänä, että omat lapseni aikanaan minut perivät, eivät mieheni lapset.
Kommentit (126)
Vierailija kirjoitti:
Pahin skenaario kai on jos ap kuolee ensin. Miehellä on oikeus jäädä yhteiseen kotiin, mutta apn lapset maksavat siitä sekä muusta perinnöstä perintöverot. Samaan aikaan miehen lapset riitauttavat perinnön, koska luulevat apn huijanneen mökit yms isältään. Eli apn lapset eivät pääse edes realisoimaan mitään omaisuutta, mutta samalla maksavat perintöverot ja juristinpalkkiot. Siinä mielessä asoasunto voisi olla turvallisempi, koska ap voisi siirtää oman osuutensa myyntirahoista lapsille ennakkoperintönä, ja apn kuollessa ensin, ei tästä asunnosta juuri veroja lankeaisi maksuun. Toki vaarana sitten se, jos varattoman miehen elatus kaatuu apn harteille.
Minun mielestä vanha ja perinteinen rehellisyys olisi turvallisin vaihtoehto. Ja paras vaihtoehto.
Ja tosiaan, asokämppää nuo ei saa, koska heillä on varallisuutta sen verran paljon. Asokämppiin on varallisuusrajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä menitte naimisiin, koska lapsia ette hanki. Leskeneläkkeen takiako?
Et ansaitse kuin säälinaurua tietämättömyydestäsi.
Kerro toki syy. Vanhuksilla ei ole mitään SYYTÄ avioitua paitsi leskeneläke ja sekin ennen tiettyä ikää. Tulevaisuudessa ei ole edes sitä syytä. Avioitumalla saa ainoastaan helvetinmoisen sotkun aikaan, jos kummallakin on lapsia ennestään. Tietysti jos kiusanteko perillisille on mielessä, niin sitten se on järkevää. -eri
Avioitumiseen on esim se syy, että haluaa puolisonsa lähiomaiseksi, eli päätösvallan vaikka hautapaikkaan ja sairauksien hoitoon. Sekä tietysti monelle se on vakaumuksellinen asia, sitoudutaan toiseen, myös Jumalan edessä. Tai ihmisten, jos Jumalaan ei usko.
Jumalaa ei ole olemassa ja sairaalaan voi ilmoittaa vaikka naapurinsa lähiomaiseksi. Mitä ne oikeat syyt ovat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä menitte naimisiin, koska lapsia ette hanki. Leskeneläkkeen takiako?
Et ansaitse kuin säälinaurua tietämättömyydestäsi.
Kerro toki syy. Vanhuksilla ei ole mitään SYYTÄ avioitua paitsi leskeneläke ja sekin ennen tiettyä ikää. Tulevaisuudessa ei ole edes sitä syytä. Avioitumalla saa ainoastaan helvetinmoisen sotkun aikaan, jos kummallakin on lapsia ennestään. Tietysti jos kiusanteko perillisille on mielessä, niin sitten se on järkevää. -eri
Avioitumiseen on esim se syy, että haluaa puolisonsa lähiomaiseksi, eli päätösvallan vaikka hautapaikkaan ja sairauksien hoitoon. Sekä tietysti monelle se on vakaumuksellinen asia, sitoudutaan toiseen, myös Jumalan edessä. Tai ihmisten, jos Jumalaan ei usko.
Jumalaa ei ole olemassa ja sairaalaan voi ilmoittaa vaikka naapurinsa lähiomaiseksi. Mitä ne oikeat syyt ovat?
Nyt oli niin typerä vastaus ettei ansaitsisi kommenttia. Mutta sinä et päätä muiden vakaumuksista. Ja kyllä siitä hautapaikasta voi tulla riita, ellei ole avioliittoa jolloin puolisolla on päätösvalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä menitte naimisiin, koska lapsia ette hanki. Leskeneläkkeen takiako?
Et ansaitse kuin säälinaurua tietämättömyydestäsi.
Kerro toki syy. Vanhuksilla ei ole mitään SYYTÄ avioitua paitsi leskeneläke ja sekin ennen tiettyä ikää. Tulevaisuudessa ei ole edes sitä syytä. Avioitumalla saa ainoastaan helvetinmoisen sotkun aikaan, jos kummallakin on lapsia ennestään. Tietysti jos kiusanteko perillisille on mielessä, niin sitten se on järkevää. -eri
Avioitumiseen on esim se syy, että haluaa puolisonsa lähiomaiseksi, eli päätösvallan vaikka hautapaikkaan ja sairauksien hoitoon. Sekä tietysti monelle se on vakaumuksellinen asia, sitoudutaan toiseen, myös Jumalan edessä. Tai ihmisten, jos Jumalaan ei usko.
Jumalaa ei ole olemassa ja sairaalaan voi ilmoittaa vaikka naapurinsa lähiomaiseksi. Mitä ne oikeat syyt ovat?
Nyt oli niin typerä vastaus ettei ansaitsisi kommenttia. Mutta sinä et päätä muiden vakaumuksista. Ja kyllä siitä hautapaikasta voi tulla riita, ellei ole avioliittoa jolloin puolisolla on päätösvalta.
Mitä kuollut välittää hautapaikasta. Elämä jatkuu. Sinäkään et onneksi päätä toisten puolesta lompsukkaloinen. Sehän tässä takana on.
Voit kertoa ukon lapsille omasta omaisuudesta mitä haluat. Kerro vaikka juttua miten tulit hankkineeksi ne (jo ennen ukon tapaamista). Tuolle yhdelle, joka kaipasi mökkikutsua, voit kertoa suunnittelevasi mökin siirtyvän lapsillesi jollakin aikataululla, joko muutaman vuoden sisään tai kuoltuasi. Ja voit vihjailla, ettei ukolla enää juuri mitään omaisuutta ole.
Ukko tupakoi eli verisuonet eivät enää ole kunnossa eli dementia etenee kyllä. Huoleton elämänasenne siihen päälle ja halu esittää varakasta... Varo vain, pian on dementoitunut ukko riesanasi. Voi ottaa pikavippejä, jos ei enää saa lainaa pankista. Ajattelee koko sotkun kaatuvan sun niskaan kuollessaan ensin. Toinen vaihtoehto on, että sotku on lastesi päänsärky; siirrä mökki pian ja vaikka käteistäkin rahaa heille.
Vierailija kirjoitti:
Voit kertoa ukon lapsille omasta omaisuudesta mitä haluat. Kerro vaikka juttua miten tulit hankkineeksi ne (jo ennen ukon tapaamista). Tuolle yhdelle, joka kaipasi mökkikutsua, voit kertoa suunnittelevasi mökin siirtyvän lapsillesi jollakin aikataululla, joko muutaman vuoden sisään tai kuoltuasi. Ja voit vihjailla, ettei ukolla enää juuri mitään omaisuutta ole.
Ukko tupakoi eli verisuonet eivät enää ole kunnossa eli dementia etenee kyllä. Huoleton elämänasenne siihen päälle ja halu esittää varakasta... Varo vain, pian on dementoitunut ukko riesanasi. Voi ottaa pikavippejä, jos ei enää saa lainaa pankista. Ajattelee koko sotkun kaatuvan sun niskaan kuollessaan ensin. Toinen vaihtoehto on, että sotku on lastesi päänsärky; siirrä mökki pian ja vaikka käteistäkin rahaa heille.
Avioero ja ositus lienee järkevintä? Voisihan pariskunta silti jatkaa yhteiseloa, mutta esim. puolison elatusvelvollisuus yms. olisivat pois murheista?
Ymmärrän oiket hyvin ap:n huolen. Tässä onkin jo hyviä huomioita mahdollisista ongelmakohdista esitetty.
Jos mahdollista, niin puolison kanssa pitäisi nyt heti ottaa asia puheeksi ja takoa hänen päähänsä realiteetit.
Jos mies kuolee ensin, niin hänen lastensa tietämättömyys isänsä raha-asioista todennäköisesti aiheuttaa melkoisen karvaita kokemuksia kaikille osapuolille.
Jos miestä ei saa asiaan mukaan, niin sitten sopivissa tilaisuuksissa verhottuja tietoiskuja miehen lapsille. Jos tytär on hyvin avoin omista raha-asioistaan, niin uskon, että hän kiinnostuu selvittämään isänsäkin tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni ei ole niin tyhmä, että olisi avioitunut tai muuttanut yhteen kenenkään kanssa. Seurustella voi muutenkin sekä pitää rahat ja rakkauden näppärästi erillään.
Olihan tuossakin pidetty rahat ja rakkaus erillään: kas kun on se avioehto.
No eipäs olekaan. Yhteinen asunto ja lesken asumusoikeus.
Lesken asumisoikeutta tosiaan ei voi kumota millään paperilla, mutta meidän keskinäisessä testamentissa on tämä asia huomioitu: esitetty toiveena, että toisen kuoltua asunto (aika kallis semmoinen) myydään kohtuullisessa ajassa markkinahintaan, ja tuotto jaetaan lesken ja perikunnan kesken.
Ja eivät nuo miehen lapset tällä hetkellä enää mitenkään isänsä varassa ole, mutta kyllä tytär esim. autonsa rikkoutuessa pyysi korotonta lainaa uutta autoa varten isältään (luullen että isällä semmoisia rahoja on jossain jemmassa), ja mies antoi! (otti itse pankista lainaa). Ja lopulta, tyttären makseltua lainaa pienissä erissä muutaman kuukauden, antoi loppulainan tyttärelle joululahjaksi! Siis, tytär ei maksanut muutaman tonnin lainasta kuin muutaman satasen takaisin. Mies joutui kyllä pulittamaan koko lainan pankille. Tyttärellä on neljälle lapselleen kullekin oma säästötili, joissa on tonneja rahaa, lisäksi "jemmatili", johon hän "ei halua koskea" vissiin ikinä...
Ja kummankin lapsen palkka on reilusti parempi kuin isänsä eläke.
Myös miehen ex-puoliso ilmeisesti luulee, että mies on upporikas ja ui rahassa. Hän ainakin kannustaa aikuisia lapsiaan kääntymään isän puoleen aina kun ne ovat sössineet raha-asiansa (justiin tehtiin kolmen viikon etelänmatka parhaassa hotellissa ja sitten ups yhtäkkiä onkin vakuutusmaksut tai koira sairastui...jne.)
Miehen eläke on siis vähän yli 2000 e kuussa.
ap
Outoa että mies esittää lapsilleen mökin olevan yhteinen, mutta aika outoa tuokin, että ap tiedät miehen tyttären raha-asioita tilien määrän ja jopa saldon tarkkuudella. Miten aikuinen ja perheellinen tytär kehtaa pyytää isältään rahaa, jos on säästötilejä ja niillä tonneja? Ja tuossa toisessa viestissä sanot että lomailevat kalliisti, ja sitten ei ole vakuutusmaksuihin rahaa? Ja pankkitileillä on yhä tonneja, mutta ei rahaa vakuutusmaksuihin? Anteeksi vain, mutta kuulostaa ihan päättömältä.
Miehen tytär oli tosiaan tämä jolla on nää tilit lapsilleen + jemmatili. Miksikö tiedän? Koska tytär ihan itse on erittäin avoin näistä asioista, ja puhuu niistä paitsi minulle myös kaikille ystävilleen, veljelleen, minun lapsilleni ja Facebookissa kaikille kavereilleen.
Miehen poika taas on tämä, joka voi lähteä Afrikkaan safarille tai Kaukoitään sukelluslomalle kavereineen viikoiksi, ja sitten tuleekin yllätys yllätys joku äkillinen rahanmeno ja "just nyt" ei ole rahaa. Mutta onneksi hänellä on tuo isä...
Olen mä yrittänyt näistä suhteettomuuksista miehen kanssa puhua. Mutta kun se on ollut niin vaikeaa ja tuloksetonta, olen sittemmin vaiennut. Aikuinen mies on mieheni, ei dementti, ei holhottava, kai hän saa rahansa käyttää miten haluaa, tai näin olen ajatellut. Eksääni (lasteni isää) jouduin hyysäämään muutaman vuoden ennen kuin erottiin, mutta tälle olen kyllä sanonut, että en aio häntä hyysätä (ja siksi olen vaatinut hänet mukaan tähän omistusasuntoon, tässä on ainakin osa hänen omaisuuttaan kiinni. Asunto on hyvällä paikalla ja helposti myytävissä, ja varmasti saamme omamme pois. Tai sitten, jos mies kuolee ennen minua, saavat hänen lapsensa tästä edes jotain.
Lähinnä tarkoitin että jos tytär noin yleisesti kertoo omasta taloudellisesta tilanteestaan, miten ihmeessä tämä kehtaa pyytää isältään muutaman tonnin autoon liittyvän lainan? Minusta tuossa ei ole mitään logiikkaa. Lisäksi ainakin oman kokemukseni mukaan Suomessa on hyvin epätavallista käytöstä huudella omista säästötileistään ja niiden saldoista ympäri kyliä, niin siksi ihmettelin.
Mutta juu, samaa mieltä muiden kanssa, että mökkiasia on syytä oikaista, vaikka sivulauseessa jos ei voi suoraan sanoa. Oletko kysynyt mieheltäsi, mitä tämä ajattelee saavuttavansa sillä, että valehtelee omille lapsilleen mökin omistajuudesta?
Itse tyttärenä toivoisin, että äitipuoli (varsinkin jos hän on niin luotettu, että hänelle puhuisin tileistäni ja lasteni tileistä) kertoisi totuuden, jos oma isäni ei uskalla tai kykene.
Omasta isästäni voisin tavallaan uskoakin tämmöistä tapahtuvan. Hän on erittäin suojelunhaluinen, ja olen joskus huomannut hänen tahtovan auttaa meitä lapsia silloinkin, kun hänellä itsellään ei oikeastaan olisi siihen varaa. Äitini on kuollut, eikä uutta puolisoa ole, joten tahtomiset kuivuvat itsestään tyhjiin - mutta voisin hyvin kuvitella, että jos isällä olisi varakas puoliso, hän voisi vaan haluta unohtaa oman varattomuutensa, ja elää auttaen läheisiään ja suoden itselleen ylellisyyksiä minkä kykenee - tarkoittamatta mitään pahaa kenellekään.
Miehet nyt joskus on. Ap, pidä vaan puolesi. Vaikka ehkä voisit olla isäni vaimo, voisit olla myös oma äitini. Vaikutat ihmiseltä, joka osaa nähdä asiat monelta kannalta: miehen, miehen lasten, omien lasten. Uskon että osaat päättää asioista oikein.
Olen vasta alle kolmekymppinen, mutta toivon, että osaan olla kaltaisesi ja järkevä ikäisenäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä menitte naimisiin, koska lapsia ette hanki. Leskeneläkkeen takiako?
Et ansaitse kuin säälinaurua tietämättömyydestäsi.
Kerro toki syy. Vanhuksilla ei ole mitään SYYTÄ avioitua paitsi leskeneläke ja sekin ennen tiettyä ikää. Tulevaisuudessa ei ole edes sitä syytä. Avioitumalla saa ainoastaan helvetinmoisen sotkun aikaan, jos kummallakin on lapsia ennestään. Tietysti jos kiusanteko perillisille on mielessä, niin sitten se on järkevää. -eri
Avioitumiseen on esim se syy, että haluaa puolisonsa lähiomaiseksi, eli päätösvallan vaikka hautapaikkaan ja sairauksien hoitoon. Sekä tietysti monelle se on vakaumuksellinen asia, sitoudutaan toiseen, myös Jumalan edessä. Tai ihmisten, jos Jumalaan ei usko.
Jumalaa ei ole olemassa ja sairaalaan voi ilmoittaa vaikka naapurinsa lähiomaiseksi. Mitä ne oikeat syyt ovat?
Nyt oli niin typerä vastaus ettei ansaitsisi kommenttia. Mutta sinä et päätä muiden vakaumuksista. Ja kyllä siitä hautapaikasta voi tulla riita, ellei ole avioliittoa jolloin puolisolla on päätösvalta.
Mitä kuollut välittää hautapaikasta. Elämä jatkuu. Sinäkään et onneksi päätä toisten puolesta lompsukkaloinen. Sehän tässä takana on.
Leskelle sillä hautapaikalla on väliä. Kuulin juuri eilen oikeasta tilanteesta, missä avoliitossa kuolleen miehen omaiset eivät avoleskelle kertoneet edes kuolleen hautapaikkaa, koska taustalla oli riitoja. Siinä olisi auttanut avioliitto.
Lompakko tuntuu sinua itseäsi nyt lähinnä kiinnostavan, kun et sallisi vanhempien ihmisten avioituvan. Kaltaistesi perillisten kohdalla vanhempien kannattaisi kyllä törsätä kaikki itseensä.
Minusta ap voisi lahjoittaa mökin lapsilleen nyt, ja jättää itselleen rasituksena oikeuden olla mökillä. Verot olisivat pienemmät, ja asia saataisiin käsiteltyä. Lomsosakkeiden hinnat ovat melko pieniä jälleenmyytöessä, joten niillä nyt ei ole mitään väliä.
Vierailija kirjoitti:
Itse tyttärenä toivoisin, että äitipuoli (varsinkin jos hän on niin luotettu, että hänelle puhuisin tileistäni ja lasteni tileistä) kertoisi totuuden, jos oma isäni ei uskalla tai kykene.
Omasta isästäni voisin tavallaan uskoakin tämmöistä tapahtuvan. Hän on erittäin suojelunhaluinen, ja olen joskus huomannut hänen tahtovan auttaa meitä lapsia silloinkin, kun hänellä itsellään ei oikeastaan olisi siihen varaa. Äitini on kuollut, eikä uutta puolisoa ole, joten tahtomiset kuivuvat itsestään tyhjiin - mutta voisin hyvin kuvitella, että jos isällä olisi varakas puoliso, hän voisi vaan haluta unohtaa oman varattomuutensa, ja elää auttaen läheisiään ja suoden itselleen ylellisyyksiä minkä kykenee - tarkoittamatta mitään pahaa kenellekään.
Miehet nyt joskus on. Ap, pidä vaan puolesi. Vaikka ehkä voisit olla isäni vaimo, voisit olla myös oma äitini. Vaikutat ihmiseltä, joka osaa nähdä asiat monelta kannalta: miehen, miehen lasten, omien lasten. Uskon että osaat päättää asioista oikein.
Olen vasta alle kolmekymppinen, mutta toivon, että osaan olla kaltaisesi ja järkevä ikäisenäsi.
Ap täällä tippa silmässä: Kiitos!
Kiitos myös kaikille muille kommentoijille. Autatte mua tosi paljon, koska jotenkin tässä yksinään pähkiessä asiat tuntuu jotenkin vaikeammilta.
Juttelen vakavasti mieheni kanssa, ja jos hän ei aloitetta tee, otan asian esille miehen lasten kanssa jossain tilanteessa - porukalla ollaan kuitenkin säännöllisesti yhdessä. Siis, miehen läsnäollessa tietysti.
Taustoitusta mieheeni sen verran, että hän on kasvanut täysin ilman isää. Että ehkä se hänen kuvansa siitä mitä isän pitää olla, on tuo. Omien tyttärieni menot ovat aina olleet pelkästään minun vastuullani, jopa sähkölasku ja vesilaskut jaettiin aikanaan sen mukaan että minä maksoin vain omat ja tyttärien - mutta läsnäolossa ja auttamisessa nykyinen mieheni on aina ollut sata ja kymppi -isäpuoli. Ja omille lapsilleen kuten tarinasta näkyy, enemmän kuin sata ja kymppi. Se rakastava ja läsnäoleva isyys ja isoisyys oli kanssa yksi syy mihin hänessä rakastuin.
Kun ei meistä kukaan ole täydellinen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä menitte naimisiin, koska lapsia ette hanki. Leskeneläkkeen takiako?
Olen eri, mutta me mentiin naimisiin ihan taloudellisista syistä. Kummankin työpaikat maksavat leskelle isot rahat kuolintapauksessa. Lisäksi pienemmät perintöverot kuin testamentatessa. Leskeneläke on niin pieni, että sitä ei edes ajateltu. Ajateltiin turvata toistemme tulevaisuus kuolintapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä menitte naimisiin, koska lapsia ette hanki. Leskeneläkkeen takiako?
Et ansaitse kuin säälinaurua tietämättömyydestäsi.
Kerro toki syy. Vanhuksilla ei ole mitään SYYTÄ avioitua paitsi leskeneläke ja sekin ennen tiettyä ikää. Tulevaisuudessa ei ole edes sitä syytä. Avioitumalla saa ainoastaan helvetinmoisen sotkun aikaan, jos kummallakin on lapsia ennestään. Tietysti jos kiusanteko perillisille on mielessä, niin sitten se on järkevää. -eri
Avioitumiseen on esim se syy, että haluaa puolisonsa lähiomaiseksi, eli päätösvallan vaikka hautapaikkaan ja sairauksien hoitoon. Sekä tietysti monelle se on vakaumuksellinen asia, sitoudutaan toiseen, myös Jumalan edessä. Tai ihmisten, jos Jumalaan ei usko.
Lähiomainen voi olla kuka vain. Ei sen takia tarvitse mennä naimisiin. Minä olin ystäväni lähiomainen.
Ohis, mutta reilun 2000 euron eläke ei ole mitenkään pieni...
Vierailija kirjoitti:
Ohis, mutta reilun 2000 euron eläke ei ole mitenkään pieni...
No onhan se silloin, jos joutuu omien elämiskulujensa lisäksi makselemaan vielä aikuisten lastensa autolainoja tai puudelin eläinlääkärikuluja?
Kommentoi nimimerkki mikä helvetin avustussurffailija ite oot?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis, mutta reilun 2000 euron eläke ei ole mitenkään pieni...
No onhan se silloin, jos joutuu omien elämiskulujensa lisäksi makselemaan vielä aikuisten lastensa autolainoja tai puudelin eläinlääkärikuluja?
Kommentoi nimimerkki mikä helvetin avustussurffailija ite oot?
Valintakysymyksiä toki, miten omat rahansa käyttää. Yli 2000 euron eläke on reilusti keskimääräistä suurempi.
https://www.etk.fi/elakejarjestelmat/elaketurva/elakkeensaajien-kokonai…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä menitte naimisiin, koska lapsia ette hanki. Leskeneläkkeen takiako?
Et ansaitse kuin säälinaurua tietämättömyydestäsi.
Kerro toki syy. Vanhuksilla ei ole mitään SYYTÄ avioitua paitsi leskeneläke ja sekin ennen tiettyä ikää. Tulevaisuudessa ei ole edes sitä syytä. Avioitumalla saa ainoastaan helvetinmoisen sotkun aikaan, jos kummallakin on lapsia ennestään. Tietysti jos kiusanteko perillisille on mielessä, niin sitten se on järkevää. -eri
Avioitumiseen on esim se syy, että haluaa puolisonsa lähiomaiseksi, eli päätösvallan vaikka hautapaikkaan ja sairauksien hoitoon. Sekä tietysti monelle se on vakaumuksellinen asia, sitoudutaan toiseen, myös Jumalan edessä. Tai ihmisten, jos Jumalaan ei usko.
Lähiomainen voi olla kuka vain. Ei sen takia tarvitse mennä naimisiin. Minä olin ystäväni lähiomainen.
Ei sillä sairaalan papereihin ilmoitetulla tiedolla juuri lainvoimaa ole. Jos toinen vaikka dementoituu, niin ilman avioliittoa ne lapset päättävät mitä vanhuksen omaisuudelle tehdään tai minne hänet laitetaan hoitoon. Tai jos toinen joutuu onnettomuuteen vaikka ulkomailla, niin ei siellä viranomaisia kiinnosta mitä pihtiputaan tkn papereissa lukee. Tai tai tai. Yksinkertaisesti aviopuolison "lähin omainen" status on huomattavasti vahvempi kuin pelkän epävirallisen merkinnän.
Avioitumiseen on esim se syy, että haluaa puolisonsa lähiomaiseksi, eli päätösvallan vaikka hautapaikkaan ja sairauksien hoitoon. Sekä tietysti monelle se on vakaumuksellinen asia, sitoudutaan toiseen, myös Jumalan edessä. Tai ihmisten, jos Jumalaan ei usko.