Ihastuminen 15v vanhempaan mieheen parisuhteessa
Kirjoitin tänne joskus aiemmin tilanteestani;
Olen naimisissa ihanan miehen kanssa, ei mitään ongelmia suhteessa. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että olen ihastunut henkilöön, jonka kanssa olen joutunut asioimaan työn merkeissä 2-3 x kuukaudessa pian vuoden ajan. Lisäksi joudumme asioita hoitamaan sähköpostilla & soittamalla.
Tämä mies on varattu, jokin aikaa sitten eronnut ja nyt uudessa suhteessa.
Ihastukseni on minua 15v vanhempi.
Tapaamisemme tämän henkilön kanssa ovat täynnä hyvää kemiaa ja sähköä. Mitään ei ole tapahtunut eikä varmasti tapahdukaan, olemme molemmat siihen liian ”moraalinvartijoita”.
Tilanne on kamala, sydän pakahtuu enkä voi kenellekään tietenkään puhua tästä. Huh. Kuitenkin hän pyörii mielessäni koko ajan ja vain odotan koska näen hänet jälleen. :/
Asia selkiytyi vähän aikaa sitten... hän on kiinnostunut myös minusta. Koska olemme molemmat tahoillamme suhteessa, en tiedä mitä tehdä. Emme puhuneet muuta.
Asian selviäminen oli mielestäni kuitenkin hyvä, oli hyvä tietää etten ole kuvitellut koko hommaa omassa päässäni.
Miten tästä eteenpäin? Pitäiskö minun puhua asia selväksi vai jättää asia tähän? Ihastukseni on muuttamassa yhteen naisystävänsä kanssa ja minulla ja miehelläni harkinnassa vielä yksi lapsi... että joku ratkaisu olisi hyvä saada...
Tunne on vaan niin voimakas, etten ole koskaan kokenut vastaavaa.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Jos et muuta saa kuin 15 vuotta vanhemman miehen niin huonosti on ap:lla asiat.
Aika huvittavaa Ikis että kaltaisellasi kuvotuksella on varaa sanoa noin.
No, nyt oli laittanut viestiä yhteiselle kaverille ja sanonut ettei tiedä ”onko ”Laura” enää pelkkä työkaveri vai jotain muuta...että ehkä molempia...” täh. Olen niin pihalla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siis: otin asian esille ja kysyin että ”mikä tää meidän juttu on, mitä mä olen sulle” niin hän mietti hetken ja sanoi että hän ei halua määritellä mua, hän ei halua ajatella koska liika ajattelu monimutkaistaa asioita.... josta pääsimme siihen että nauroimme sille kun minä aina yliajattelen työasiatkin monelta kantilta...
Sitten hän halasi minua ja sanoi että merkitsen hänelle enemmän kuin muut ja että ei halua yliajatella koska se tekee elämästä hankalaa.
Eli? Mitä ihmettä tästä pitäisi ajatella...
Ap
🤣🤣🤣🤣 Sori vaan, mut nuo jutut on Pettäjän käsikirjasta sivulta nro 1. Herää nyt oikeesti.
Ketä se pettää? Naistaan vai ap:a?
T. Ohis
Vierailija kirjoitti:
No, nyt oli laittanut viestiä yhteiselle kaverille ja sanonut ettei tiedä ”onko ”Laura” enää pelkkä työkaveri vai jotain muuta...että ehkä molempia...” täh. Olen niin pihalla.
Ap
Anna olla tuon jutun nyt, oikeesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siis: otin asian esille ja kysyin että ”mikä tää meidän juttu on, mitä mä olen sulle” niin hän mietti hetken ja sanoi että hän ei halua määritellä mua, hän ei halua ajatella koska liika ajattelu monimutkaistaa asioita.... josta pääsimme siihen että nauroimme sille kun minä aina yliajattelen työasiatkin monelta kantilta...
Sitten hän halasi minua ja sanoi että merkitsen hänelle enemmän kuin muut ja että ei halua yliajatella koska se tekee elämästä hankalaa.
Eli? Mitä ihmettä tästä pitäisi ajatella...
Ap
🤣🤣🤣🤣 Sori vaan, mut nuo jutut on Pettäjän käsikirjasta sivulta nro 1. Herää nyt oikeesti.
Ketä se pettää? Naistaan vai ap:a?
T. Ohis
Ei vielä ketään, mutta pian molempia.
Sul ei oo nykyisessä parisuhteessa ongelmii ja mietit tommoisii?
Parempi että keskityt nykyiseen parisuhteeseen jos oikeasti ei ole ongelmia..
🙄
Vierailija kirjoitti:
Sul ei oo nykyisessä parisuhteessa ongelmii ja mietit tommoisii?
Parempi että keskityt nykyiseen parisuhteeseen jos oikeasti ei ole ongelmia..
🙄
Sehän se. Kun ei ole mitään ongelmia, seksikin sujuu hyvin. Mutta. Mä olen niin ihastunut tuohon toiseen mieheen... ihan järjetöntä tämä on. Sitten kyttään tätä ketjua että jos täällä joku osaisi sanoa minulle jotain järkevää, että saan tämän jotenkin hallintaan. Mutta tunteet eivät vaan kuuntele järkeä näköjään... :/
Ymmärrän... Itsekin ihastuin itseäni vanhempaan mieheen, vieläpä pomooni. Jotain kiinnostus hänelläkin oli, mutta loppujen lopuksi olisi halunnut vain p*nna. Kuulemma oli vaimonsa kanssa yhdessä vain lapsen takia ja koska heillä ei ollut avioehtoa. Aika ajoin on edelleen flirttiä töissä. Vaikka palavin ihastus on jo ohi, en voi silti vieläkään sanoa tunteiden olevan kokonaan poissa. Vaikka esim. lomilla onnistun hänet "unohtamaan", niin edelleen sisällä läikähtää kun hänet näen... Kohta kaksi vuotta tätä kestänyt eikä varmaan loppua näy niin kauan kuin ollaan samassa työpaikassa. Niin mielelläni näistä tunteista jo luopuisin, kun ei yhteistä tulevaisutta ole tulossa enkä sitä enää edes haluaisi (koska ollaan liian erilaisia). Sorry, kun ei vinkkejä ole antaa, vain sympatiaa.
^ tuli mieleen, menisikö tuo ihastus ohi, jos panisitte sen kerran? Jos tavallaan ”se olis sitte nähty”?
Oletko itse suhteessa?
Vierailija kirjoitti:
^ tuli mieleen, menisikö tuo ihastus ohi, jos panisitte sen kerran? Jos tavallaan ”se olis sitte nähty”?
Oletko itse suhteessa?
Joo, oon naimisissa ja lapsiakin on. Pitkästä aikaa piti elämässä olla asiat hyvin, muutto takaisin kotiseudulle, jossa perhe ja kaverit, ihana uusi koti ja sain töitä. Sitten naistenmies vei jalat alta. Tietää ihan tasan tarkkaan miten hurmata ja pitää koukussa. Melkein toivon, että loukkais jotenkin niin pahasti, etten katsois enää päinkään.. Tai no, johan sekin tapahtui eikä auttanut. P*aneminen on pari kertaa ollut lähellä, mutta aina oon sitten jättänyt väliin, kun en halua olla kenellekään vain kertakäyttökamaa, kun itse on halunnut sen koko ihmisen. Omantunnon tuskat on tässä "leikissä" myös melkoiset, siksi toivoisinkin jo, että kyseinen mies ei tuntuisi enää missään.
Tsemppiä!!!
Luin nuo kaksi viestiäsi. Tää on just tätä: hemmetin raastavaa... haluaisi päästä irti, mut ei pääse...
Ap
Onko oikeasti näin tyhmiä ihmisiä olemassa..? Ei kai sentään, provohan tämä.